Valtuutetun huoli tuntui ylettyvän omaan työpaikkaa laajemmalle. Lehden kuva, jossa vaaralliseen jalopuupölyyn suhtaudutaan yliolkaisesti, peilasi yleisemminkin piittaamattomuutta omasta ja työtovereiden terveydestä. Vuosien vaivannäkö ja saarnat työsuojelun eteen muuttuvat tällaisessa julkisuudessa syljeskelyksi vastatuuleen, valtuutettu ripitti.

Oikeassahan mies tietysti oli ja suhtautui luottamustehtäväänsä juuri sillä tarmolla kuin pitääkin. Jatkokeskustelussa hän kyllä myönsi, etteivät asiat suju työpaikan todellisuudessa aivan yhtä mutkattomasti kuin työsuojelun jatkokurssilla. Suojelu on pikemminkin jatkuvaa tasapainoilua lukuisten todellisuuksien, järkevien työtapojen ja niistä aiheutuvien vaarojen välillä.

Monet, esimerkiksi metallipajoissa käytettävät koneet on koteloitavissa niin perusteellisesti, että niillä on sula mahdottomuus teloa itseään, mutta ei niiden kanssa sitten enää kunnon työnteosta mitään tulekaan, sanoi valtuutettu.

Työsuojelussa on viime ajat puhuttu enimmäkseen henkisestä puolesta ja jaksamisesta. Suurin osa palkollisista työskentelee kuitenkin edelleen tehtävissä, joissa myös fysiikka vaarantuu — usein vielä henkisen vaaran päälle.

Vaikka työympäristö, koneet ja automaatio paranevat jatkuvasti, kaikkein vaarallisimmissakin töissä tarvitaan yhä ihmistä. Tuhannet työntekijät paahtavat kahdeksantuntisiaan edelleen yltä päältä erilaisissa työsuojuksissa. Siitä huolimatta, että suojaintenkin käyttömukavuutta ja turvallisuutta jatkuvasti kehitetään, täydellisyydestä ollaan yhä kaukana — jos sitä koskaan edes saavutetaan.

Turvakenkä, joka pitää hyvin konepajan betonilattialla, kohmettaa varpaat ja lipsuu vaarallisesti hyytävän jäisellä satamalaiturilla, todistavat ahtaajat tässäkin lehdessä.

Kun työssä nykyaikana pitää tulla paljon valmista ja nopeasti, paine päästä tavoitteeseen kasvaa usein suuremmaksi kuin huoli omasta terveydestä. Jos suojain hidastaa vauhtia ja hankaloittaa työtä, kuten se tavallisesti tekee, houkutus jättää se syrjään on ymmärrettävästi suuri. Yleistä on myös uskoa, ettei lyhyt altistus työn vaaroille horjuta fysiikkaa sinne tai tänne, vaikka esimerkiksi kuulonsa voi pilata loppuiäkseen silmänräpäyksessä.

Tilastoilla mitattuna maan työturvallisuustaso on pysytellyt jo kolme vuotta jotakuinkin paikallaan. Rakennustyömaat ja teollisuus ovat silti edelleen vaaran paikkoja. Molemmissa työturmien määrä nousi viimekin vuonna. Rakennuksilla riski joutua työtapaturmaan on nyt melkein kolminkertainen keskiriskiin verrattuna.

Valtaosa työsuojelun asiantuntijoista on sitä mieltä, että alan toiminnan pitäisi saada jostain uutta otetta ja uusia keinoja. Tässä mielessä meneillään olevan, yli 40-vuotiaan työturvallisuuslain uudistus tulee tarpeeseen ja vastaa myös sisällöltään ainakin jossain mitassa eksperttien haikailuun.