Siinä muutama niistä kymmenestä arviointitekijästä, joihin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) noin 15 000 työntekijän on otettava kantaa huhtikuun kuluessa. Sen jälkeen työ jatkuu HUS:n asettamassa TVA-työryhmässä, joka vetää prosessia ja vastaa sen seurannasta.

– Ehdotuksen pitäisi valmistua syys—lokakuussa. Silloin jaetaan HUS:lle kunta-alan sopimuksen mukaan kuuluva 0,5 prosentin potti. Korotukset maksetaan taannehtivasti maaliskuun 1. päivästä lähtien. Rahat ohjataan sinne, missä palkkojen ja työn vaativuuden erot ovat suurimmat. Tavoitteena on saada palkat tasa-arvoisiksi koko piirissä, toteaa HUS:n KTV:läisten pääluottamusmies Ingemar Backström.

Tämä päälle tulee vielä HUS-erä, joka jaetaan koko piirissä.

– Työn vaativuuden arviointi (TVA) tuo varmasti suurelle osalle henkilöstöä lisää palkkaa, mutta millaisella aikavälillä se tapahtuu, onkin sitten toinen juttu. Raha ei riitä siihen, että tilanne saataisiin oikeudenmukaiseksi kerralla, hän toteaa ja viittaa tekniseen henkilöstöön, jonka työn vaativuus arvioitiin jo 1995, mutta palkkojen oikaisemista ei ole vieläkään saatu kokonaan valmiiksi.

Työn vaativuuden arvioinnilla pyritään siihen, että palkkataso määräytyisi vaikeusasteen mukaan. Tulokset sitovat myös työnantajaa.

– Perusajatus on, että kaikkia vaativuustekijöitä pitää voida soveltaa kaikkiin. Vaativuustekijät ovat tärkeitä, mutta vähintään yhtä tärkeä asia on itse prosessi. Kaikilla on mahdollisuus osallistua!

Backström uskoo kivenkovaan siihen, että arvioinnin avulla saadaan aikaan oikeudenmukainen ja motivoiva järjestelmä.

– Tätä huonommaksihan se ei voi muuttua. Nykyiselläänhän työnantajalla on vapaat kädet määritellä, maksetaanko korkeinta vai alinta palkkaa. Ja yleensä maksetaan alinta ja olemmekin siksi kaivanneet ohjausmekanismeja huolimatta siitä, että neuvotteluissa on luotu kovia paineita palkanmääritykseen.

Työ ja tekijä pidettävä erillään

HUS:ssa on laadittu oma malli, joka perustuu KTV:n malliin ja 90-luvulla toteutettuun pilottihankkeeseen. Se koskee kuukausipalkkaisia.

Backströmillä pitää juuri nyt kiirettä. Hän kiertää kunnissa jakamassa tietoa työn arvioinnista.

Porvoon sairaalassa hän esittelee TVA-lomaketta yksityiskohtaisesti ja korostaa, että arvioinnissa kohteena ovat kunkin työn asettamat vaatimukset, ei se, miten kukin työntekijä työnsä tekee. Jos joku tekee jotain näiden vaatimusten yli, se ei saa arvioinnissa näkyä niin kuin ei sekään, että työntekijällä on vaadittua parempi koulutus.

Nyt verrataan vain ja ainoastaan saman palkkaryhmän vakansseja. Tulevaisuudessa myös kaikkien kunta-ammattien vertaaminen toisiinsa tulee varmasti ajankohtaiseksi. TVA-lomakkeessa on yleinen osa, jossa kuvataan työn tarkoitus, tehtäväkokonaisuudet ja työympäristö. Sen jälkeen paneudutaan yksityiskohtaisesti vaativuustekijöihin. Neljä pääryhmää ovat osaaminen eli tiedot, taidot ja harkinta, työn vaikutukset ja vastuu sekä yhteistyötaidot jaettuna vuorovaikutustaitoihin ja ihmissuhdevaatimuksiin, ja fyysinen ja psyykkinen kuormitus, mutta eivät sellaiset ongelmat, jotka voidaan poistaa kohtuullisin kustannuksin työsuojelun keinoin.

Jokaisen alaotsikon alla on useita vastausvaihtoehtoja jaoteltuina nousevan vaikeusasteen mukaan. Jokaista tekijää varten on myös tyhjä ruutu täydentäviä tietoja varten.

– Katsokaa ensin ensimmäistä ja viimeistä vaihtoehtoa. Jos ne eivät sovi, siirtykää keskimmäisiin. Älkääkä turhautuko, jos olette tehneet työtänne 30 vuotta, ettekä tiedä, mikä sen tarkoitus on, Backström neuvoo.

Johtava ylihoitaja Anja Kylävallista TVA voidaan tehdä hyvin ammattiryhmittäin jokaisella osastolla. Backström pitää sitä hyvänä vaihtoehtona, mutta vielä parempi olisi jos myös esimies olisi mukana, sillä myös esimiesten pitää kasata oma arvionsa.

– On hyvä, että työn vaativuutta kartoitetaan ja palkat määritellään vähitellen oikeudenmukaisesti, Kylävalli sanoo. Hän korostaa, että pienipalkkaisella hoitoalalla on kovat paineet saada hyvät pisteet.

Sture Andersson ja Jack Sjöblom eivät ole yhtä vakuuttuneita, että oikeudenmukaisuuteen päästään. He ovat Porvoon sairaanhoitopiirin ainoat työn ja harrastusten ohjaajat. Andersson työskentelee Porvoon sairaalan psykiatrisella osastolla ja Sjöblomin työpaikkana on nykyään mielenterveysongelmaisille tarkoitettu päiväkeskus. Heidän työnsä poikkeavat kovasti toisistaan.

– Suuremmat ammattiryhmät pääsevät varmasti paremmin esille. Mitkä ammattiryhmät ovat edustettuina arviointiryhmässä ja mitä tietoa ryhmällä on niistä töistä, joita itse kukin hoitaa, kyselee kaksikko, joka on nähnyt omien työtehtäviensä muuttuneen radikaalisti vuosien mittaan. Samoin palkan — yksi palkkaluokka nimittäin katosi käytännössä, kun yö- ja sunnuntailisät poistuivat.

– Minä tuskin ehdin nähdä minkäänlaisia tuloksia työnarvioinnista ennen kuin lähden eläkkeelle 2004, toteaa Andersson kuivasti.

Ingegerd Ekstrand

– Vaativuusarviointi TVA kuulu osana alan sopimukseen, joten työnantaja ei voi kieltää oikeutta siihen. Meillä on kunnissa 0,5 prosentin potti, joka on maksettavissa 1. maaliskuuta, tarvittaessa taannehtivasti. Ilmapiiri on tärkeä tekijä TVA:n onnistumisessa. Hitaasti kiiruhtaminen on parasta. Tärkeintä on rakentaa sellainen palkkajärjestelmä, joka reagoi tehtävien vaatimuksiin, Ekström sanoo.

TVA ei koskaan alenna palkkoja, mutta voi tarjota mahdollisuuden paikalliseen palkkakehitykseen. Kysymys ei ole yleisestä palkankorotuksesta. TAV osoittaa, mitkä ryhmät ja työtehtävät tällä kertaa ovat palkantarkistusten kohteena.

15 kunnan ja sairaanhoitopiirin luottamusmieskysely osoitti, että vain puolet uskoi työn vaatimusten arvioinnin valmistuvan kevään kuluessa. Valtaosan kunnista uskottiin pitäytyvän KT:n kokonaisarviointimalliin.

Ajatus työn arvioinnista nousi esiin 90-luvun alussa. Monissa maissa on luotu omia työarviointijärjestelmiä, ja mm. KTV näki tässä tilaisuuden kehittää kuntapalkkoja tavalla, joka ottaa huomioon työn tekijälleen asettamat vaatimukset. Taustalla on ajatus siitä, että tätä tietä voitaisiin rakentaa reagoiva palkanmääritysmalli, joka edistäisi työn organisointia kunnissa ja vastaisi paremmin työelämän tasa-arvovaatimuksia.

Työn arviointi liittyy tehtäväpohjaiseen eli ns. peruspalkkaan. Silloin kun siitä neuvotellaan paikallisesti, järjestelyvaraa voidaan käyttää henkilökohtaiseen palkanosaan tai tulospalkkioon. KTV viestittää, että tällä kierroksella kysymys on yrityksestä saada käyntiin tutkimus kuntien kuukausipalkkaisten työntekijöiden tehtäväpohjaisesta palkanosasta.

Sekä KTV että Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat esittäneet oman mallinsa. Iris Lahtinen, joka on ryhmän jäsen ja kuntien virka- ja työehtosopimuksen piirissä olevien parinsadan työntekijän pääluottamusmies, katsoo, ettei KT:n malli täytä vaatimuksia.

– Ihanne olisi sellainen helppotajuinen malli, jonka kaikki pystyisivät täyttämään ongelmitta. Mikään ei saa jäädä riippumaan siitä, miten hyvin kukakin osaa ilmaista itseään kirjallisesti. On myös hankalaa, että meillä on niin monta ammattia samassa palkkahaarukassa, hän sanoo.

– Parhaat vaihtoehdot olisivat oma tai HUS:n KTV:n mallin pohjalta laatima malli, jossa rastitaan vaihtoehtoja ja jossa on tilaa täydentäville tiedoille, sanoo Lahtinen. Hänen mielestään vaativuusarviointi on hyvä keino tuoda oikeutta palkanmääritykseen.

– Vertailua palkkahaarukan sisällä tarvitaan, sillä työtehtävät ovat muuttuneet ja monipuolistuneet niin hyvässä kuin pahassakin, hän sanoo ja viittaa esimerkiksi koulujen vahtimestareihin. Kaksi samaan palkkaryhmään kuuluvaa ihmistä ei todennäköisesti tee täsmälleen samanlaista työtä, vaikka nostavatkin samaa palkkaa. Myös ammattirajat ovat hämärtyneet.

Kun Iiris Lahtinen aloitti hoitoapulaisena Hagahemmetissä 1991, hän siivosi. Nykyään hän osallistuu hoitotyöhön, hänellä on "omia" vanhuksia, joita käyttää suihkussa, syöttää ja joille vaihtaa vaippoja.

– Kaikki tekevät kaikkea. Se joka ehtii, menee apuun. Ylipäänsä minusta tuntuu, että työnarvioinnissa vaikeinta onkin erottaa työn tekijä ja työtehtävä, saada ihmiset tajuamaan, ettei kysymys ole henkilökohtaisista lisistä. Moni hiukan pelkääkin mitä TVA voi tuoda tullessaan, hän sanoo.

Myös henkilöstösihteeri Christer Berglund pitää HUS:n mallia käyttökelpoisena, mutta myöskään pilottiprojekti hoitohenkilöstölle ei ole pois suljettava vaihtoehto TVA-työn jatkuessa. Mitään päätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Berglund tietää, että palkkapaineita on olemassa. Mitään ylimääräistä ei ole tullut kymmeneen vuoteen, työtehtävät ovat muuttuneet ja palkat pysyneet yleisesti ottaen palkkahaarukan alapäässä, hän toteaa.