
15 000 HUS:läista arvioi
työtään
KTV torjuu sanelun
Tammisaari
etsii mallia
Millaista koulutusta sinun työsi vaatii? Mitä sen tekeminen sinulta
edellyttää? Mihin ja kehen sinä työlläsi vaikutat? Millaisia vuorovaikutustaitoja
tarvitaan? Miten kuormittavaa työsi on fyysisesti ja psyykkisesti?
Siinä muutama niistä kymmenestä arviointitekijästä, joihin Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) noin 15 000 työntekijän on otettava kantaa huhtikuun
kuluessa. Sen jälkeen työ jatkuu HUS:n asettamassa TVA-työryhmässä, joka vetää
prosessia ja vastaa sen seurannasta.
Ehdotuksen pitäisi valmistua syyslokakuussa. Silloin jaetaan HUS:lle
kunta-alan sopimuksen mukaan kuuluva 0,5 prosentin potti. Korotukset maksetaan
taannehtivasti maaliskuun 1. päivästä lähtien. Rahat ohjataan sinne, missä palkkojen
ja työn vaativuuden erot ovat suurimmat. Tavoitteena on saada palkat tasa-arvoisiksi koko
piirissä, toteaa HUS:n KTV:läisten pääluottamusmies Ingemar Backström.
Tämä päälle tulee vielä HUS-erä, joka jaetaan koko piirissä.
Työn vaativuuden arviointi (TVA) tuo varmasti suurelle osalle henkilöstöä
lisää palkkaa, mutta millaisella aikavälillä se tapahtuu, onkin sitten toinen juttu.
Raha ei riitä siihen, että tilanne saataisiin oikeudenmukaiseksi kerralla, hän toteaa
ja viittaa tekniseen henkilöstöön, jonka työn vaativuus arvioitiin jo 1995, mutta
palkkojen oikaisemista ei ole vieläkään saatu kokonaan valmiiksi.
Työn vaativuuden arvioinnilla pyritään siihen, että palkkataso määräytyisi
vaikeusasteen mukaan. Tulokset sitovat myös työnantajaa.
Perusajatus on, että kaikkia vaativuustekijöitä pitää voida soveltaa
kaikkiin. Vaativuustekijät ovat tärkeitä, mutta vähintään yhtä tärkeä asia on
itse prosessi. Kaikilla on mahdollisuus osallistua!
Backström uskoo kivenkovaan siihen, että arvioinnin avulla saadaan aikaan
oikeudenmukainen ja motivoiva järjestelmä.
Tätä huonommaksihan se ei voi muuttua. Nykyiselläänhän työnantajalla on
vapaat kädet määritellä, maksetaanko korkeinta vai alinta palkkaa. Ja yleensä
maksetaan alinta ja olemmekin siksi kaivanneet ohjausmekanismeja huolimatta siitä, että
neuvotteluissa on luotu kovia paineita palkanmääritykseen.
Työ ja tekijä pidettävä erillään
HUS:ssa on laadittu oma malli, joka perustuu KTV:n malliin ja 90-luvulla toteutettuun
pilottihankkeeseen. Se koskee kuukausipalkkaisia.
Backströmillä pitää juuri nyt kiirettä. Hän kiertää kunnissa jakamassa tietoa
työn arvioinnista.
Porvoon sairaalassa hän esittelee TVA-lomaketta yksityiskohtaisesti ja korostaa, että
arvioinnissa kohteena ovat kunkin työn asettamat vaatimukset, ei se, miten kukin
työntekijä työnsä tekee. Jos joku tekee jotain näiden vaatimusten yli, se ei saa
arvioinnissa näkyä niin kuin ei sekään, että työntekijällä on vaadittua parempi
koulutus.
Nyt verrataan vain ja ainoastaan saman palkkaryhmän vakansseja. Tulevaisuudessa myös
kaikkien kunta-ammattien vertaaminen toisiinsa tulee varmasti ajankohtaiseksi.
TVA-lomakkeessa on yleinen osa, jossa kuvataan työn tarkoitus, tehtäväkokonaisuudet ja
työympäristö. Sen jälkeen paneudutaan yksityiskohtaisesti vaativuustekijöihin. Neljä
pääryhmää ovat osaaminen eli tiedot, taidot ja harkinta, työn vaikutukset ja
vastuu sekä yhteistyötaidot jaettuna vuorovaikutustaitoihin ja
ihmissuhdevaatimuksiin, ja fyysinen ja psyykkinen kuormitus, mutta
eivät sellaiset ongelmat, jotka voidaan poistaa kohtuullisin kustannuksin työsuojelun
keinoin.
Jokaisen alaotsikon alla on useita vastausvaihtoehtoja jaoteltuina nousevan
vaikeusasteen mukaan. Jokaista tekijää varten on myös tyhjä ruutu täydentäviä
tietoja varten.
Katsokaa ensin ensimmäistä ja viimeistä vaihtoehtoa. Jos ne eivät sovi,
siirtykää keskimmäisiin. Älkääkä turhautuko, jos olette tehneet työtänne 30
vuotta, ettekä tiedä, mikä sen tarkoitus on, Backström neuvoo.
Johtava ylihoitaja Anja Kylävallista TVA voidaan tehdä hyvin
ammattiryhmittäin jokaisella osastolla. Backström pitää sitä hyvänä vaihtoehtona,
mutta vielä parempi olisi jos myös esimies olisi mukana, sillä myös esimiesten pitää
kasata oma arvionsa.
On hyvä, että työn vaativuutta kartoitetaan ja palkat määritellään
vähitellen oikeudenmukaisesti, Kylävalli sanoo. Hän korostaa, että pienipalkkaisella
hoitoalalla on kovat paineet saada hyvät pisteet.
Sture Andersson ja Jack Sjöblom eivät ole yhtä
vakuuttuneita, että oikeudenmukaisuuteen päästään. He ovat Porvoon sairaanhoitopiirin
ainoat työn ja harrastusten ohjaajat. Andersson työskentelee Porvoon sairaalan
psykiatrisella osastolla ja Sjöblomin työpaikkana on nykyään
mielenterveysongelmaisille tarkoitettu päiväkeskus. Heidän työnsä poikkeavat kovasti
toisistaan.
Suuremmat ammattiryhmät pääsevät varmasti paremmin esille. Mitkä
ammattiryhmät ovat edustettuina arviointiryhmässä ja mitä tietoa ryhmällä on niistä
töistä, joita itse kukin hoitaa, kyselee kaksikko, joka on nähnyt omien
työtehtäviensä muuttuneen radikaalisti vuosien mittaan. Samoin palkan yksi
palkkaluokka nimittäin katosi käytännössä, kun yö- ja sunnuntailisät poistuivat.
Minä tuskin ehdin nähdä minkäänlaisia tuloksia työnarvioinnista ennen kuin
lähden eläkkeelle 2004, toteaa Andersson kuivasti.
Ingegerd Ekstrand

KTV
torjuu sanelun
Jos kuntatyönantaja
pitää työn vaativuuden arviointia pelkästään omana asianaan, niin silloin ollaan
pahasti metsässä. Sanelu ei ole hyväksyttävissä, toteaa KTV:n sopimustoimitsija Håkan
Ekström.
Vaativuusarviointi TVA kuulu
osana alan sopimukseen, joten työnantaja ei voi kieltää oikeutta siihen. Meillä on
kunnissa 0,5 prosentin potti, joka on maksettavissa 1. maaliskuuta, tarvittaessa
taannehtivasti. Ilmapiiri on tärkeä tekijä TVA:n onnistumisessa. Hitaasti kiiruhtaminen
on parasta. Tärkeintä on rakentaa sellainen palkkajärjestelmä, joka reagoi tehtävien
vaatimuksiin, Ekström sanoo.
TVA ei koskaan alenna palkkoja, mutta voi tarjota mahdollisuuden paikalliseen
palkkakehitykseen. Kysymys ei ole yleisestä palkankorotuksesta. TAV osoittaa, mitkä
ryhmät ja työtehtävät tällä kertaa ovat palkantarkistusten kohteena.
15 kunnan ja sairaanhoitopiirin luottamusmieskysely osoitti, että vain puolet uskoi
työn vaatimusten arvioinnin valmistuvan kevään kuluessa. Valtaosan kunnista uskottiin
pitäytyvän KT:n kokonaisarviointimalliin.
Ajatus työn arvioinnista nousi esiin 90-luvun alussa. Monissa maissa on luotu omia
työarviointijärjestelmiä, ja mm. KTV näki tässä tilaisuuden kehittää kuntapalkkoja
tavalla, joka ottaa huomioon työn tekijälleen asettamat vaatimukset. Taustalla on ajatus
siitä, että tätä tietä voitaisiin rakentaa reagoiva palkanmääritysmalli, joka
edistäisi työn organisointia kunnissa ja vastaisi paremmin työelämän
tasa-arvovaatimuksia.
Työn arviointi liittyy tehtäväpohjaiseen eli ns. peruspalkkaan. Silloin kun siitä
neuvotellaan paikallisesti, järjestelyvaraa voidaan käyttää henkilökohtaiseen
palkanosaan tai tulospalkkioon. KTV viestittää, että tällä kierroksella kysymys on
yrityksestä saada käyntiin tutkimus kuntien kuukausipalkkaisten työntekijöiden
tehtäväpohjaisesta palkanosasta.
Ekström korostaa, että monien ehtojen on täytyttävä, jotta vaatimusarvioinnin
voidaan katsoa onnistuneen. Sen on oltava mm. kattava, tarkka, olennaiseen pitäytyvä,
uskottava ja objektiivinen. KTV on lyönyt rumpua TVA:sta yhteisenä prosessina
käsikirjoilla, kursseilla, tapaamisilla sekä lehdissä ja verkossa julkaistulla
tiedotusaineistolla.

Tammisaari
etsii mallia
Työn vaativuuden arviointi on valtaosassa kuntia
kesken. Niin myös Tammisaaressa, missä 12 hengen ryhmä miettii, minkä arviointimallin,
TVA-mallin kaupunki valitsee.
Sekä KTV että Kunnallinen
työmarkkinalaitos ovat esittäneet oman mallinsa. Iris Lahtinen,
joka on ryhmän jäsen ja kuntien virka- ja työehtosopimuksen piirissä olevien
parinsadan työntekijän pääluottamusmies, katsoo, ettei KT:n malli täytä vaatimuksia.
Ihanne olisi sellainen helppotajuinen malli, jonka kaikki pystyisivät
täyttämään ongelmitta. Mikään ei saa jäädä riippumaan siitä, miten hyvin kukakin
osaa ilmaista itseään kirjallisesti. On myös hankalaa, että meillä on niin monta
ammattia samassa palkkahaarukassa, hän sanoo.
Parhaat vaihtoehdot olisivat oma tai HUS:n KTV:n mallin pohjalta laatima malli,
jossa rastitaan vaihtoehtoja ja jossa on tilaa täydentäville tiedoille, sanoo Lahtinen.
Hänen mielestään vaativuusarviointi on hyvä keino tuoda oikeutta palkanmääritykseen.
Vertailua palkkahaarukan sisällä tarvitaan, sillä työtehtävät ovat
muuttuneet ja monipuolistuneet niin hyvässä kuin pahassakin, hän sanoo ja viittaa
esimerkiksi koulujen vahtimestareihin. Kaksi samaan palkkaryhmään kuuluvaa ihmistä ei
todennäköisesti tee täsmälleen samanlaista työtä, vaikka nostavatkin samaa palkkaa.
Myös ammattirajat ovat hämärtyneet.
Kun Iiris Lahtinen aloitti hoitoapulaisena Hagahemmetissä 1991, hän siivosi.
Nykyään hän osallistuu hoitotyöhön, hänellä on "omia" vanhuksia, joita
käyttää suihkussa, syöttää ja joille vaihtaa vaippoja.
Kaikki tekevät kaikkea. Se joka ehtii, menee apuun. Ylipäänsä minusta
tuntuu, että työnarvioinnissa vaikeinta onkin erottaa työn tekijä ja työtehtävä,
saada ihmiset tajuamaan, ettei kysymys ole henkilökohtaisista lisistä. Moni hiukan
pelkääkin mitä TVA voi tuoda tullessaan, hän sanoo.
Myös henkilöstösihteeri Christer Berglund pitää HUS:n mallia
käyttökelpoisena, mutta myöskään pilottiprojekti hoitohenkilöstölle ei ole pois
suljettava vaihtoehto TVA-työn jatkuessa. Mitään päätöksiä ei kuitenkaan ole vielä
tehty.
Berglund tietää, että palkkapaineita on olemassa. Mitään ylimääräistä ei ole
tullut kymmeneen vuoteen, työtehtävät ovat muuttuneet ja palkat pysyneet yleisesti
ottaen palkkahaarukan alapäässä, hän toteaa.
Palkkatyöläinen
3.4.2002 nro 3/02 |