Niko Puhakka valuttaa suojalasit otsallaan valkeaa jauhetta maalisekoittimeen, jossa seos jo pyörii. Hänestä suojalaseja ei välttämättä tarvitse panna silmille, koska hän vain lisää hiukan jauhetta.

Mutta kyllä ne suojalasit olisivat voineet olla paikoillaankin, sanoo Teknoksen Pitäjänmäen maalitehtaan vasta valittu työsuojeluvaltuutettu Klaus Bäckström. Lasit tarvitaan suojaamaan silmiä roiskeilta, joita saattaa tulla täysin yllättäen. Pahimmassa tapauksessa roiskeet voivat olla syövyttäviä. Tavallisesti seurauksena on ainakin silmien ärtymistä.

Teknos osallistuu Safety 24 h -projektiin, jolla pyritään parantamaan työturvallisuutta kemianteollisuudessa. Teknoksella erityisteemaksi on valittu Asenteet — henkilökohtaisten suojainten käytön tehostaminen.

Esimerkin voima

Sekä Klaus Bäckström että työsuojelupäällikkö Juha Lappi ovat sitä mieltä, että asenteisiin vaikuttamisella on ratkaiseva merkitys.

– On helppo huomata, kuinka nuoret työntekijät työssä aloittaessaan ja saatuaan opastusta suojainten käyttöön, käyttävät niitä esimerkillisesti. Mutta jonkin ajan kuluttua, huomattuaan miten vanhemmat työntekijät lepsuilevat, hekin alkavat lepsuilla.

Asennekampanjalla halutaan vaikuttaa muun muassa tähän. Tarpeellisten henkilökohtaisten suojainten käyttö pyritään saamaan valistuksella ja koulutuksella yleiseksi tavaksi.

– Parempi olisi, jos välineitä käytettäisiin vaistomaisesti eikä käskystä, Lappi toteaa.

Henkilökohtaisista suojaimista maalitehtaalla tarvitaan hengityssuojaimia, suojalaseja, suojahanskoja ja kuulosuojaimia. Ei koko aikaa, mutta tietyissä työvaiheissa: esimerkiksi silloin kun käsitellään liuotinaineita, joiden hengittäminen on vaarallista, tai sekoitetaan maalien ainesosia.

Suojaimia löytyy ja niissä ei säästetä. Jokainen työntekijä saa työantajalta myös turvajalkineet ja haalarin.

Mutta millaista on käyttää esimerkiksi hengityssuojainta, joka peittää sekä nenän että suun. Vaikeuttaako sen työntekoa?

– Jossain määrin kyllä, mutta ei ratkaisevasti, sanoo Klaus Bäckström. Eikä maskia tarvitse kerralla kauhean pitkään käyttää.

Kun suodattimen vaihtaa tarpeeksi usein, hengitys kulkee kyllä helposti, toteaa Juha Lappi.

Vaikeuttaa työntekoa

Juha Korkemäki, joka esittelee täyden suojavarustuksen käyttöä, näkee asian toisin. Erityisesti hengityssuojaimen käyttö on hankalaa. Työnteko on yksinkertaisesti raskaampaa.

– Siispä maski on se suojain, jonka minä jätän ensimmäiseksi pois. Tiedän, mitä aineita käsittelen ja mitkä varusteet ovat missäkin vaiheessa tarpeen.

Ne työntekijät, jotka työskentelevät ilman suojalaseja silloin kun niitä pitäisi käyttää, viittaavat kaikki siihen, että lasit höyrystyvät. On hankalaa tehdä töitä, kun joutuu vähän väliä kuivaamaan laseja. Lämpötila on tehdassalissa paikoittain melko korkea, joten siellä hikoilee helposti. Eikö olisi mahdollista parantaa tiloja ja koneiden suojajärjestelyjä niin, että henkilökohtaisten suojainten tarve vähenisi?

Työsuojeluvaltuutettu Klaus Bäckström sanoo, että kaikki parannuksiin tähtäävät aloitteet otetaan harkintaan. Mutta kiinteistö, joka on osittain vanha, asettaa rajoituksensa. Osassa tiloja esimerkiksi katto on kovin matalalla.

– Ja jos koneiden viereen asennetaan mekaanisia suojaimia ne ovat usein tiellä, mikä johtaa siihen, ettei niitäkään käytetä.

Täysissä suojavarusteissa värijauhetta mittaava Heimo Kainulainen korostaa käyttävänsä aina täyttä suojavarustusta.

– Totta kai.

Hän on ollut Teknoksella töissä kaksi vuotta ja henkilökohtaisten suojainten käyttöön opastettiin heti alussa.

Yksittäisissä työpisteissä esiintyy pölyä ja lyhytaikaisesti liuotinhöyryjä. Vaarallisimpia ovat kovetteet. Karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia aineita ei ole käytössä. Vaikka pisteimureita on joka puolella, hengityssuojaimet ovat tarpeen liuotinaineita, pigmenttejä ja muita maalien aineisosia käsiteltäessä.

Suojalaseja tarvitaan suojelemaan silmiä roiskeilta. Lappi sanoo, että roiskeet johtavat lääkärissä käynteihin ja muutaman päivän sairaslomaan noin viisi kertaa vuodessa. Lievemmistä tapauksista voi huolehtia terveydenhoitaja tai työntekijä itse tehtaalla olevan silmäsuihkun avulla. Tavoitteena on silmävammojen lukumäärän nollaaminen, Klaus Bäckström tähdentää. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää onnistumista asennekasvatuksessa niin, että suojavarusteiden käytöstä tulee itsestäänselvyys.

Hans Jern