Työssä tapahtuneen väkivallan takia kuolee noin kaksi työntekijää vuosittain. Lisäksi rekisteröidään 500 väkivallasta aiheutunutta työtapaturmaa.

Kaikkiaan neljä prosenttia kaikista työntekijöistä kertoo joutuneeksi työssään väkivallan kohteeksi tai tulleensa uhatuksi väkivallalla. Se merkitsee, että eli 111 000 ihmistä on kohdannut työssään väkivaltaa.

Eniten väkivaltaa joutuvat kohtaamaan mielisairaanhoitajat. Heistä lähes puolet kokee vuosittain jonkinlaisen uhka- tai väkivaltatilanteen.

Väkivallan kanssa joutuvat tekemisiin useasti myös vanginvartijat ja poliisit. Yhä yleisempää on, että myös yleisönpalvelutehtävissä olevat joutuvat kokemaan työssään väkivaltaa. Kaupan ala, hotelli- ja ravintola-ala, terveydenhuolto, sosiaaliala, liikennöinti ja opetusala ovat riskialoja.

Työaikana tapahtuneet väkivallan teot tulisi ilmoittaa poliisille ja mahdollisesti myös muille viranomaisille. Työväkivaltatapauksista valitettavasti vain osa ilmoitetaan asianmukaisesti tapaturmavakuutuslaitoksille.

Naisille tapahtuu puolet työväkivallasta

Väkivallan riskiä nostaa EU:ssa tehdyn selvityksen mukaan se, jos työntekijä työskentelee tavaroiden, rahan ja arvoesineiden käsittelyssä, yksin tahi tarkastus-, valvonta- tai yleiseen vallankäyttöön liittyvissä tehtävissä. Myös organisaatioiden huono hallinto laskuvirheineen tai liian pienine henkilöstöineen lisää väkivallan uhkaa. Oma lukunsa ovat työt, joissa joutuu työskentelemään lainaa hakevien asiakkaiden, väkivaltaisiksi tiedettyjen potilaiden tai huumausaineen alaisena olevien henkilöiden kanssa.

Suomessa työssä tapahtuvista väkivalta- ja uhkatilanteista puolet sattuu naisille. Miehille sattunut työväkivalta on raaempaa. Vuosina 1990—1998 sattui eri lähteiden mukaan 17 työväkivallasta johtuvaa kuolemaa, joista 13 miehille.

Useimmiten työväkivaltatilanteissa loukkaantuu pää, kädet tai useampi ruumiinosa. Ruhjeiden, pintavammojen, naarmujen ja haavojen lisäksi luunmurtumat ja sisäelinvammat ovat tavallisia. Naisille sattuu enemmän sisäelinvammoja. Vuosina 1994—1996 sattuneista viidestä kuolemaan johtaneista työtapaturmasta neljä johtui sisäelinvammasta.

Naisilla väkivaltaan liittyvien työtapaturmien riski kasvaa iän myötä, yleisimmin ne sattuivat 45—54-vuotiaille naisille. Miehillä suurin riski työväkivaltaan on 25—34-vuotiaana.

Tavallisesti työssä tapahtunut väkivaltatilanne johtaa lyhyeen sairaslomaan, mutta väkivallan kokeminen jättää helposti pelon ja ahdistuksen uudesta väkivaltatilanteesta.

Ennakointi tarpeen

Uhkaavat tilanteet syntyvät mm. päihtyneen asiakkaan takia, otettaessa myymälävarasta kiinni ja erimielisyyksistä tai ristiriidasta asiakkaan tai potilaan kanssa.

Kaupan alalle on kehitetty Työterveyslaitoksella Kauris (kaupan riskit) -menetelmä, jolla arvioidaan riskit ja varaudutaan väkivaltatilanteisiin. Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT on laatinut pien- ja keskisuurille yrityksille tarkistuslistan työväkivallan varalle.

Yksinkertaisia keinoja vähentää työväkivallan uhkaa ovat työjärjestelyt mm. yksintyöskentelyn vähentäminen, työtapojen muuttaminen, turvalaitteet ja turvajärjestelyt. Yhtä tärkeää on oppia tulemaan toimeen uhkaavasti käyttäytyvän asiakkaan tai potilaan kanssa.

VTT muistuttaa, että vuorovaikutus on parasta voimankäyttöä. Vaarallisinta on hermostua itse. Tärkeintä on säilyttää oma ammattiroolinsa vaikeissakin tilanteissa ja kohdella vaikeatakin ihmistä asiakkaana tai potilaana.

Asiattoman käytöksen ja aggressiivisuuden ensioireet voi oppia tunnistamaan. Hyvät eväät tilanteesta selviytymiseen on, jos pystyy hallitsemaan väkivaltatilanteeseen liittyvän stressin ja tunnereaktiot.

Jälkipuinti hoidettava

Jälkipuintia tarvitaan aina, kun väkivaltaa on tapahtunut. Jälkihoitoon kuuluu avoin tiedottaminen, huhuilta on syytä katkaista siivet.

Asianosaisia työntekijöitä ei pidä syyllistää, vaan uhria pitää tukea. Tämä voi tarvita psykologista tukea kuten ohjausta tai neuvontaa. Jälkipuinti kannattaa tehdä omassa työyksikössä. Kokemukset, aistimukset ja reaktiot kannattaa käsitellä yksityiskohtaisesti. Tosiseikat käydään läpi ja pohditaan samalla, miten tilanteeseen jouduttiin ja miten se vastaisuudessa estetään. Jälkipuinti ei ole kritiikkitilaisuus.

Jälkipuinnilla lievitetään tilanteen vaikutusta ja edesautetaan toipumista. Kielteisistä jälkivaikutuksista kärsii 20—80 prosenttia uhreista, jollei jälkihoitoa ole järjestetty.

Lisäksi tilanteesta kannattaa tehdä raportti, johon laitetaan mukaan toimenpide-esitykset vastaavien tilanteiden estämiseksi.

  VTT:n tarkistuslistan mukaan väkivaltatilanteita voidaan ehkäistä mm. seuraavin toimin:

• Näkyvyys työtilaan ja työtilasta ulkopuolelle pidetään hyvänä.
• Uhkatilanteissa työntekijä pääsee helposti työpisteestä pois. Tärkeät numerot ovat puhelimen pikavalinnassa. Hälytyksen teko, avun kutsuminen ja esim. ryöstäjän tunnistustietojen ottaminen on ohjeistettu ja koulutettu.
• Ulkopuolisten pääsy muihin kuin asiakastiloihin on estetty. Takaovet pidetään lukossa myös päivällä. Tiloja valvotaan videoilla.
• Kassalla ei pidetä suuria rahasummia. Kassalipas on automaattisesti lukkiutuva. Rahat lasketaan lukitussa tilassa siten, että ulkopuoliset eivät näe laskentaa.

  Työturvallisuuskeskuksen sivuilta löytyvät ohjeet mm. ryöstötilanteiden varalta.