On välttämätöntä, että yläasteen, lukion ja ammatillisten koulujen opiskelijat saavat asiallisia ja myönteisiä mielikuvia ay-liikkeestä ja kokevat järjestäytymisen olevan oman edun mukaista.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden järjestäytymistä koskevat selvitykset kertovat, että enemmistö nuorista tekee järjestäytymistä koskevat päätökset jo opiskeluaikana.

Tämänkin takia SAK:n liittojen on otettava yhteys järjestämisalansa opiskelijoihin sekä oppilaitoksissa että työssäoppimisjaksoilla työpaikoilla.

SAK:n koulutiedotus on toiminut runsaat viisi vuotta kohteenaan opettajat. Koulu- ja työmarkkinatiedotuksella tehdään tunnetuksi SAK:laisen liikkeen toimintaa ja tavoitteita opettajille ja opiskelijoille. Oppilaitoksissa ay-tieto tulee esille yhteiskunta- ja työmarkkinaopin opetuksen yhteydessä sekä oppilaitosten ja työelämän välisessä toiminnassa, kun työelämän asiat ovat esillä. Tässä on kuitenkin perusongelmana se, että esim. ammatillisissa oppilaitoksissa työmarkkinaoppi on ajettu opetussuunnitelmista lähes tyystin pois. Opetussuunnitelmia olisi heti ryhdyttävä muuttamaan niin, että työmarkkinaopille tulisi tunteja läpäisyperiaatteella kaikille koulutusaloille ja –tasoille.

SAK:n koulutiedotus on järjestänyt ja järjestää koulutusta ja toimittaa opiskeluun sopivaa materiaalia peruskoulujen ja lukioiden historian ja yhteiskuntaopin opettajille, peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajille sekä kaikkien koulutusalojen ja –tasojen ammatillisten oppilaitosten opettajille, jotka ovat työelämän kanssa tekemisissä. Tässä työssä liitot ovat aktiivisesti mukana sekä valtakunnallisissa että alueellisissa koulutustapahtumissa.

Myös SAK:n internetsivuja kehitetään opettajien ja opiskelijoiden tarpeista lähtien.

SAK:n koulutiedotuksen johtoajatuksena on kehittää, laajentaa ja syventää oppilaitosten ja SAK:n ja sen jäsenliittojen välistä verkostoitumista. Tavoitteena erityisesti ammatillisten oppilaitosten osalta on, että kuka tahansa opettaja saa aina yhteyden koulutusalansa liiton koulutiedottajaan ja toisaalta liiton koulutiedottaja saa aina yhteyden alueensa ammatillisen oppilaitoksen rehtoriin tai työelämäyhteyksistä vastaavaan opettajaan. Näiden yhteyksien toimiminen on välttämätöntä opiskelijajäsenhankinnalle.

Nyt ammatilliset oppilaitokset ottavat kyllä liittojen koulutiedottajat mielellään vastaan, mutta koulutiedottajista on monessa liitossa pulaa ja opiskelijajäsenet jäävät hankkimatta.

Kun liitot panostavat koulutiedotukseen, tulokset näkyvät. Tästä pari esimerkkiä:

Rakennusliiton kampanja tavoitti tämän vuoden tammi-helmikuussa noin 1 000 opiskelijaa, joista 900 liittyi liiton opiskelijajäseneksi. Osa lopuista oli jo liittynyt opiskelijajäseniksi ja osa päättänyt ryhtyä alan yrittäjiksi.

Puuliitossa oli ennen toiminnan aktivoitumista vain muutama kymmenen opiskelijajäsentä, mutta luottamusmiesorganisaation uusi toimintatapa nosti jäsenmäärän 700:aan.

Järjestäytymisaste halutaan pitää korkeana tulevaisuudessakin. Tämä edellyttää, että koulu- ja työmarkkinatiedotukseen on satsattava nykyistä enemmän. Kaikilla liitoilla pitää olla koulu- ja työmarkkinatiedotuksen kehittämissuunnitelma, vastuuhenkilöt, riittävästi koulutiedottajia, listat ammatillisten oppilaitosten koulutusaloista, joista liittoon järjestäydytään. Työnjakoa tarvitaan siinä, kuka hoitaa minkäkin oppilaitoksen koulutiedotuksen, samaten oppilaitoskohtaista raportointia opiskelijajäsenistä.

Nykypäivää on, että jokaiseen liittoon voi liittyä opiskelijajäseneksi myös internetin kautta.