Tupo-pelin avaukseksi SAK:n hallitus latoi pöytään nipun työelämän laatua kohentavia vaatimuksia, joissa korostuvat mm. koulutus, työsuhdeturvan puutteet, työ- ja perhe-elämän yhteensovitus, epämukavien ja –säännöllisten töiden työajat, luottamushenkilöiden oikeudet ja ulkomaisen työvoiman ehtojen valvonta.

SAK:n laatupaperi muodostaa järjestön puheenjohtajan mukaan kokonaisuuden, jolla tavoitellaan parempaa työllisyyttä ja työelämän muutosturvaa.

Ensi viikon maanantaina SAK:n hallitus niittaa kantansa kiinni palkankorotuksiin ja ostovoimaan ylisummaan.

600 000 työntekijän koulutusvaje

SAK lähtee siitä, että pelkän kansa- tai peruskoulun varassa työelämässä sinnittelevien noin 600 000 työntekijän koulutus saadaan ensi vuonna käyntiin parlamentaarisen komitean luonnosteleman osaamisen nosto-ohjelman mukaisesti.

Järjestö tavoittelee ohjelmalle valtiolta 20 milj. euron rahoitusta ensi vuodeksi. Tällä potilla voitaisiin parhaassa tapauksessa saada 10 000 henkeä ammatilliseen koulutukseen.

Ohjelman käytännön toteutuksesta työpaikoilla SAK haluaa sopimuksen työnantajien kanssa.

SAK näkee puutteita myös aikuiskoulutustuen ehdoissa. Niinpä keskusjärjestöjen tulisi tehdä sopimus työntekijöiden osaamisen edistämisestä työpaikoilla. Palvelualoille pitäisi lisäksi saada teollisuuden tasoinen koulutussopimus.

Työsuhdeturvaa parannettava muutosrahalla

Työsuhdeturvaa SAK parantaisi lähemmäs Euroopan kärkimaiden tasoa. Muutostilanteissa työnantajan vastuuta palkollisistaan olisi lisättävä mm. ottamalla käyttöön muutosturvaraha. Sitä irtisanova työnantaja maksaisi taloudellisten ja tuotannollisten syiden tai toiminnan uudelleenjärjestelyjen vuoksi irtisanotuille.

Yhtenä mahdollisuutena kehittää muutosten työntekijäsuojaa SAK:n hallituksessa nousi esiin myös Saksan mallin mukainen työpaikkojen sosiaalipaketti.

Yt-järjestelmää tulisi SAK:n mielestä laajentaa liittämällä henkilöstön uudelleensijoittamisohjaus menettelyyn mukaan. Palvelualoille tarvittaisiin myös irtisanomissuojasopimus. Lisäksi tulisi työnantajien velvollisuutta sijoittaa työntekijä uudelleen kilpailuttamisessa vahvistaa.

Työn ja perhe-elämän yhteensopivuutta SAK kehittäisi osittaisen hoitovapaan ja –rahan ehtoja parantamalla. Oikeus osittaiseen vapaaseen pitäisi laajentaa alle 10-vuotiaiden lasten vanhempiin. Nykyinen raja on seitsemän vuotta.

Sairaan lapsen kotihoito-oikeus tulisi puolestaan ulottaa alle 12-vuotiaiden lasten vanhempiin. Nyt raja on 10 vuotta.

Työtä ainakin neljä tuntia

Työaikatavoitteissaan SAK määrittelisi neljän tunnin yhdenjaksoisen vähimmäistyöajan. Tällä vaatimuksella on vankka kannatus koko SAK:ssa, vaikka vähäisiä tunteja on totuttu pitämään ongelmana lähinnä palvelutöissä.

Yleistä työaikaa SAK vaatii lyhennettäväksi EU:n kärkimaiden tasolle, kun Suomi nyt yltää työaikoineen korkeintaan keskikastiin. Lyhennyksen määrää järjestö ei kuitenkaan yksilöi, vaan selvittäisi sopijapuolten työryhmässä tarkkaan takarajaan mennessä työaikatilanteen Euroopassa. Selvityksen jälkeen asia tulisi uudelleen esiin.

Jatkuvassa kolmivuorossa tai siihen rinnastettavassa työssä keskimääräistä työaikaa on SAK:n mukaan lyhennettävä yhden työvuoron verran ja nostettava vuoro- ja jaksotyöntekijöiden työsuojelu ja terveystarkastukset osaksi työpaikkojen työsuojeluohjelmaa.

Alakohtaisten sopimusten pohjaksi SAK esittää neuvoteltavaksi mallia, jolla mm. ylitöitä, pitämättömiä lomia tai pekkasia voitaisiin tallettaa työaikatilille. Tilin käytöstä ja sille tehtävistä talletuksista työntekijöiden tulisi itse päästä päättämään.

Pätkätyöntekijöiden pääsyä työterveyshuoltoon SAK helpottaisi. Oikeus sairausajan palkkaan alle kuukauden pituisissa työsuhteissa on SAK:n mukaan saatava niihin sopimuksiin, joista se vielä puuttuu.

Luottamusmiehet pientyöpaikoille yhteisohjelmalla

Paikallisen yhteistyön ja sopimisen valikkoa pitäisi SAK:n mielestä laajentaa mm. töiden sisältöihin, organisointiin, koulutukseen ja jaksamiseen ja panna luottamusmiehen olemassaolo työehtosopimuksista poikkeavan sopimisen ehdoksi. Talokohtaisesta sopimuksesta syntyneissä riidoissa tulkintaetuoikeus olisi SAK:n mielestä oltava Ruotsin malliin työntekijöillä.

Luottamusmiesten toiminta pienillä työpaikoilla pitäisi SAK:n mielestä turvata työnantajien kanssa yhdessä rakennetulla ohjelmalla. Konsernitason luottohenkilöistä SAK ehdottaa kokeiluhanketta.

Luottamusmiehille ja ts-valtuutetuille maksettavia korvauksia olisi korotettava SAK:n mukaan viidenneksellä ja korvauksen oltava ainakin 50 euroa kuukaudessa.

SAK toistaa myös vaatimuksensa, että luottohenkilöille pitää järjestää asian- ja ajanmukaiset työvälineet, kuten kännykkä ja atk-laitteet verkkoyhteyksineen.

Ulkomaalaisten työehdot kova kysymys SAK:lle

Järjestöjen jatkuvien neuvottelujen listalle kirjattavia asioita ovat SAK:n mielestä esim. parempi tasa-arvo työelämässä ja toimet työhyvinvoinnin parantamiseksi.

SAK:n mielestä olisi aloitettava yhteishanke, jolla edistettäisiin samapalkkaisuutta samaa tai samanarvoista työtä eri tessien alaisuudessa tekevien välillä. Samaten tarvittaisiin projektia, jolla tesseistä siivottaisiin sukupuoleen perustuva syrjintä.

Keinottelu ulkomaalaisten työntekijöiden työehdoilla on SAK:n mielestä saatava ehdottomasti kuriin tällä kierroksella. Järjestö vaatii enemmän tehoa valvontaan ja lisää resursseja tähän työhön. Samaten valvovien viranomaisten ja ay-liittojen valtuuksien tulisi lisätä (mm. liiton kanneoikeus). Alle työehtosopimuksen tason palkkoja maksavia on rangaistava, SAK kovistelee.

Ennakoivana valvontana tulee tilaaja/pääurakoitsija panna vastuuseen työnantajavelvoitteista. Työnantajalta tarvitaan myös vakuus sotu-velvollisuuksista, SAK edellyttää.

Muut ulos tällä viikolla

SAK:n hallitus hyväksyi järjestön tupo-tavoitteet yksimielisesti ja nimitti samalla Lauri Ihalaisen, Pekka Ahmavaaran, Erkki Vuorenmaa, Timo Rädyn, Maj-Len Remahlin, Pekka Hynösen ja Tuire Santamäki-Vuoren järjestön edustajiksi tupon ns. suureen neuvottelukuntaan.

SAK:n laatupaperia voidaan pitää useilta osiltaan tässä vaiheessa vielä neuvottelumuistiona.

– Seuraavana työnä sopimusesitysten joukkoon nostetut asiat perustellaan yksityiskohtaisesti ja samalla myös vaatimukset täsmentyvät. Tähdellistä minusta olisi myös pohtia lisää vaatimusten tärkeysjärjestystä, sanoo SAK:n laatutavoitteita jäsenliittojen kanssa koordinoinut työelämälinjan apulaisjohtaja Ari Seger.

Tällä viikolla tavoitteistaan ja tupo-junaan noususta päättävät STTK ja Akava. Kun palkollispuolen päätökset on tehty, uumoilee Seger, että myös työnantajat tulevat TT:n ja PT:n johdolla ulos "säkeineen".

SAK:n toimistossa piirretyllä "tupo-janalla" neuvottelujen tärkeäksi paalupaikaksi on asetettu järjestön valtuusto 22. marraskuuta. Siihen mennessä tupo-sumun pitäisi olla jo hälvennyt.

  Kun maailmantalouden epävarmuus jatkuu ja työttömyys on jämähtämässä nykyisiin korkeuksiin, on tärkeää, että kotimainen kysyntä pysyy vakaana, neuvoo tulopoliittinen selvitystoimikunta kuoppiin kaivautuvia tuloneuvottelijoita.

Tuposeto suosittaa, että myös seuraavissa työehtosopimuksissa ansioiden nousu hoidettaisiin palkkojen ja verojen miksillä. Palkkaa pitää toimikunnan perinteisen vetoomuksen mukaan vaatia "maltillisesti". Toisaalta myönnetään kyllä se, ettei veropuolella juuri ole mistä hellittää.

Sopimuksiin kirjoitettujen palkkojen tuposeto arvioi nousevan tänä vuonna keskimäärin 2,3 pros. eli prosenttiyksikön viime vuotta vähemmän. Liukumat ja rakennemuutokset kasvattaisivat kakkua 3,3:een.

Yksityisellä puolella ansioiden nousu tänä vuonna olisi 3,5, valtiolla 3,6 ja kunnissa 2,9. Valtion palkoissa ovat mukana Valpas-järjestelmän poikimat lisäkorotukset.

Hintojen nousussa Suomi on sinnitellyt euroalueen tuntumassa eli noin 2 prosentissa. Näillä näkymin inflaatio pysyisi kurissa myös kuluvan vuoden jälkeen, 2004 kumminkin, kun maa joutuu harmonisoimaan viinaveronsa muun EU:n tasolle, tuposeto päättelee.

Palkollisten ostovoiman kuluvan vuoden kasvuksi saadaan ehkä 3 pros., josta verohuojennusten osuus tekee kolmanneksen.

Kokonaistuotannon tämän vuoden kasvuarvionsa 1,3 pros. tuposeto perustaa rahaministeriön lukuihin. Ensi vuonna kasvun veikataan tuplaantuvan.

Teollisuuden tuottavuuden takkuilun ja vahvistuneen euron vuoksi hintakilpailukyky kääntyi laskusuuntaan, mutta on selvästi edelleen pitkässä juoksussa keskiarvon yläpuolella. Työn tuottavuuskaan ei näytä hassummalta: viime kymmenen vuoden aikana se on petrannut Suomessa keskimäärin 3 pros., mikä on Irlannin jälkeen OECD-toiseksi korkein noteeraus.

Jos palkankorotusvaran määrittelyssä käytetään aikaisempaan tapaan palkkanormi-mallia, työvoimakustannukset voisivat ensi vuonna nousta noin 5 pros. Korotuksen suuruuteen tuposeto ei kuitenkaan ota kantaa.