Sama tapahtuu nyt kännykkäteollisuudessa. Latureiden valmistaja Salcomp lopettaa tuotannon Kemijärvellä, mutta porskuttaa täysillä niin Kiinassa kuin Brasiliassakin. Perlos on käynyt Suomessa yt-neuvotteluja tiuhaan tahtiin, mutta Kiinassa ja Brasiliassa otetaan käyttöön uudet tehtaat. Flextronics ja Salcomp ovat pistäneet kiinni tehtaitaan mm. Suomessa ja laajentavat Aasiassa.

Merkittävä osa kulutustavarateollisuudesta on sellaista, jossa tuotannon vaatimat investoinnit eivät ole kovin suuria, mutta palkkojen osuus tuotteen loppuhinnasta on isompi kuin esim. investointitavaroissa.

Kaikki ostavat kotimaasta

Vähitellen näiden halvan työvoiman maiden omakin kulutus alkaa kasvaa ja sekin alkaa vetää tuottajia, etenkin jos kyseessä on vaikkapa Kiinan tai Intian tapainen jättimaa.

Vajaa kolmasosa maailmassa viime vuonna myydyistä 424 miljoonasta matkapuhelimesta tuotettiin Kiinassa. Mutta puolet Kiinassa tuotetuista puhelimista myös myytiin siellä.

Ja talouden kasvuvauhti näissä maissa on kova. Kiinassa bruttokansantuote kasvoi alkuvuonna yli 8 prosenttia. Se on vauhti, johon kehittyneissä teollisuusmaissa ei edes uneksita päästävän.

Kiinassa automyynti kolminkertaistuu tällä vuosikymmenellä, Saksassa ei. Kymmenen vuoden päästä Kiinassa on USA:n ja Japanin jälkeen maailman maista kolmanneksi eniten autoja ja silti autotiheys on vasta kymmenesosa siitä, mitä Suomessa. Siksi Volkswagen suunnittelee kuuden miljardin euron investointeja Kiinaan seuraavan viiden vuoden aikana.

Ja niin Suomessa kuin kaikkialla muuallakin suositaan aina jollakin tavalla sellaisia tuotteita, jotka on tehty omassa maassa.

Raskas tavara menee perässä

Kulutustavaroiden sijasta suomalaisten leipälaji on ollut investointitavaroiden tuottaminen. Nyt niidenkin teon painopiste alkaa siirtyä Aasiaan. Kun valtaosa maailman laivoista rakennetaan Aasiassa, niin Wärtsilä setvii mahdollisuuksia aloittaa potkureiden ja moottoreiden valmistaminen Kiinassa. Hollming tekee siellä jo dieselmottoreiden polttoainejärjestelmiä.

Metso on saanut tänä vuonna Kiinasta 550 milj. euron paperikonetilaukset, arviolta vajaa puolet kaikista uusista tilauksista. Se koettaa houkutella alihankkijoitaan lähtemään perässään Aasiaan ja etenkin Kiinaan, koska siellä paperinkulutus kasvaa nelinkertaisesti sen mitä esim. Euroopassa.

Vaikka isoja investointeja vaativan yrityksen siirtyminen on vaikeampaa, aikaa myöten siirtyminen on edessä, jos haluaa olla mukana. Muutoin paikalliset tai jotkut muut vievät kasvumarkkinat.

Ja tuonnista perittävillä tulleillakin on edelleen merkitystä tuotannon sijoittamiselle.

Suomalaisyrityksillä on TT:n arvion mukaan Kiinassa jo noin 14 000 työntekijää. Suurin suomalaistyöllistäjä sielläkin on Nokia.

Palvelutkaan eivät pysy paikallaan

Mutta työpaikkojen siirtyminen ei koske vain suomalaisia ja teollisuutta.

Isoja kohteita ovat mm. Intia ja Filippiinit. Intiasta New Delhistä voi löytää entisen kenkätehtaan, jonka tuotanto on aikaa sitten siirtynyt Kiinaan. Siellä voi toimia puhelinpalvelukeskus, call center, joka huolehtii amerikkalaisten yritysten asiakkaista.

Nyt vuorossa ovat entistä vaativammat asiantuntijatehtävät. Markkinatalouden ytimestä, New Yorkin finanssikeskuksesta on siirtymässä lähivuosina puoli miljoonaa työpaikkaa halvempien palkkakustannusten maihin. Se on kahdeksasosa alan työpaikoista. Ja sen jälkeen siirtymisvauhti vain kiihtyy.

Nokian kilpailija Motorola koettaa parantaa kannattavuuttaan mm. siirtämällä entistä enemmän tuote- ja ohjelmistokehitystään Intiaan. Englantia äidinkielenään puhuva huippuinsinööri Intiassa maksaa puolet siitä, mitä USA:ssa.

Lähialueet ovat ongelma

Oman ongelmansa Suomelle muodostavat lähialueet ja silloin on Venäjän tapaisten isojen markkinoiden ohella usein kyse puhtaasti työvoimakuluista.

Kemianliitto ja yrityksiä edustava Pesuteollisuusliitto selvittävät yhdessä Suomen ja Viron kustannus- ja tuottavuuseroja. Jos suuret hotelliketjut ja vastaavat siirtävät Silja Linen perässä pyykinpesunsa lahden taakse, Suomesta katoaa satoja työpaikkoja, mutta myös yrityksille tulee tukalaa.

Eikä kielikään ole ongelma. Viking Line lopetti puhelinmyyntinsä Suomessa ja siirsi sen Tallinnaan.

TT:n äskettäin julkaiseman selvityksen mukaan vahvimmin ulkomaille laajentuneet suomalaisyritykset ovat kuuden viimeisen vuoden aikana kuitenkin pitäneet työvoimansa määrän Suomessa ennallaan.

Jatkossa tilanne näyttää muuttuvan. Pitää keksiä uusi sampo.

Heikki Lehtinen

Näitä kysymyksiä Espoon käräjäsoikeus alkoi syyskuussa puida pitkäksi ennakoidussa prosessissa Kilon oikeustalossa. Kantajina on 264 irtisanottua työntekijää ja yhdeksän ammattiliittoa, yhtenä Metalliliitto. Vastaajana on vuonna 1999 fuusioitunut globaali tietokonealan suuryritys Fujitsu-Siemens, jolla on tätä nykyä yli 400 000 työntekijää.

Fuusion yhteydessä yritys lopetti joulukuussa 1999 Espoon Kilossa tuotantonsa antamalla 450 työntekijälle joululahjaksi potkut.

Jo helmikuussa 2001 yhdeksän ammattiliittoa jätti 50 miljoonan markan hyvitysvaatimuksen käräjäoikeudelle yt-lain rikkomisesta. Kantajat hakevat siviilikanteella hyvityksenä 20 kuukauden palkkaa irtisanomisesta.

– Haluamme saada oikeuden päätöksen siitä, minkälainen merkitys yt-lailla on Suomessa. Työelämän sääntöjen pitäisi koskea myös monikansallisten suuryritysten tytäryhtiöitä, perusteli Metallin puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa siviilikannetta.

Kantajia edustava asianajaja Jari Hellsten katsoi avausistunnossa, että Kilon alasajon toteuttaminen oli Fujitsun asia, jonka Siemens maksoi Saksasta käsin.

– Yt-neuvotteluissa Kilon henkilöstöä johdettiin määrätietoisesti harhaan, vaikka tosiasiassa oli jo päätetty keskittää tuotanto Augsburgiin Saksaan ja jättää Suomeen vain myynti, esitti Hellsten.

Myyntiä tuntuukin piisaavaan.

Esimerkiksi syyskuussa Euroopan suurin koti-pc-laitteiden valmistaja Fujitsu-Siemens kehui nettisivuillaan myynnin kasvaneen 40 prosenttia Suomessa.