Vasta muutaman päivän Riikaan kaksi vuotta sitten perustetussa Citymarketissa työskennellyt myyjä Dace Baltgalve järjestää hedelmävalikoimaa. Samantapaista työtä hän on tehnyt aiemminkin Rimi-marketissa, mutta täällä työn tekee kiinnostavammaksi huomattavasti laajempi ja laadukas hedelmävalikoima.

Dace Baltgalven työpaikan vaihtoon oli useita syitä. Hän ei pitänyt entisen työnantajan politiikasta, jonka mukaan etenemään pääsivät vain ne, jotka lähtivät pomojen seuraksi juhlimaan. Jos ei suostunut, niin ei ollut mahdollisuuksia edetä uralla. Hän ei hyväksynyt sellaista.

– Haluan edetä uralla rehellisesti omalla työlläni, hän sanoo ja lisää uskovansa, että täällä on mahdollista päästä rehellisesti eteenpäin. Hän on myös tutuiltaan kuullut Citymarketin työnantajapolitiikasta ja koulutuksesta, joten hän luottaa siihen.

Toinen iso asia on Baltgalven mukaan työaika. Kahdeksan tunnin päivät tuntuvat ylellisiltä entiseen verrattuna, sillä Rimissä hän usein joutui tekemään vuoroja aamusta puoli kahdeksasta keskiyöhön, jolloin kauppa suljettiin. Lisäksi hänen palkkansa nousee paremmaksi, vaikka työtuntien määrä jää huomattavasti pienemmäksi.

Hän on tyytyväinen myös siihen, että Citymarket kouluttaa työntekijöitään. Dace Baltgalve on työn ohessa aiemmin opiskellut jonkin verran liiketoimintaa.

Työajat houkuttelivat

Leipäosaston myyjä Lija Dižgalven houkuttelivat työajat töihin Citymarkettiin. Hän oli aiemmin koulutustaan vastaavassa työssä konditoriassa.

– Kondiittorin työ oli toki luovempaa, mutta vuorot alkoivat aamuyöstä. Tämä kahdessa vuorossa aamuyhdeksän ja iltakymmenen välillä tehty työ ei ole niin raskasta. Myös vuoroihin, samoin kuin vapaapäivien sijoitteluun voimme vaikuttaa. Samoin lomat pystyy pitämään omien tarpeidensa mukaan. Ja leipäosastolla voin hyödyntää koulutustani ja ammattitaitoani.

Lija Dižgalve on ollut Citymarketissa pari vuotta, mutta kohta hän palaa entiseen ammattiin, mutta uudelle mantereelle. Hän muuttaa miehensä perässä Yhdysvaltoihin, jonne hänen miehensä on jo perustanut latvialaisen kahvilan. Siellä hän ryhtyy tekemään perinteisiä latvialaisia leivonnaisia.

Kaupan koulutukseen hän on ollut tyytyväinen ja sitä hän voi hyödyntää myöhemminkin.

– On hyvä, että meitä on myös koulutettu tietokoneasioissa. Siitä on varmasti hyötyä. Myös asiakaspalvelukoulutusta hän pitää erittäin hyvänä. Me latvialaiset olemme vähän ykstotista väkeä, joten hymy pitää oikein houkutella kouluttamalla meidän huulillemme. Mutta se on myös lisännyt työviihtyvyyttä ja yhteishenkeä. Meillä on välillä oikein hauskaa.

Viemisiksi Yhdysvaltoihin hän haluaa ottaa mukaan ymmärryksen hyvän työilmapiirin merkityksestä ja oppimansa taidon lisätä positiivisuutta.

– Jos asiakkaalla on huono päivä, niin pian me saamme hänen olonsa mukavammaksi, toteaa Lija Dižgalve.

Hyvä työporukka

Armands Kalninš on tehnyt varasto- ha hyllytystöitä puolisen vuotta. Aiemmin hän opiskeli tarjoilijaksi ja baarimikoksi, mutta valitsi kaupan työn siksi aikaa kun hän joutuu armeijaan. Citymarkettiin houkutteli myös se, että hänellä on lyhyt työmatka.

– Työ on tuntunut ihan hyvältä, olen oikein tyytyväinen. Parasta on mukava työporukka, minä viihdyn.

Mitään huonoa Kalninš ei keksinyt, mutta sitten totesi, että palkka voisi toki olla parempi.

Hän ei sulje pois mahdollisuutta palata armeijan jälkeen töihin kauppaan, mutta mitään lopullista hän ei vielä uskalla armeijanjälkeisestä ajasta sanoa.

Vastuussa työstään

Kassa Diana Jankjavicute aloitti silloin kun Citymarket tuli Riikaan. Aluksi hän työskenteli muiden kuin ruokatuotteiden osastolla, mutta siirtyi puolen vuoden kuluttua kassaan.

– Minä pidän tästä. Kassalla jokainen vastaa omasta työstään ja tekee sen tavallaan.

Ennen kauppaan tuloaan hän työskenteli museovalvojana, mutta hän tykkää olla enemmän tekemisessä ihmisten kanssa. Mielenkiintoista on olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Suurena ongelmana hän ei pitänyt vaikeitakaan asiakkaita. Kaikilla on joskus huonompia päiviä.

Pääasiallisesti hän tekee kahdeksantuntista työpäivää ja pitää hyvänä, että voi vaikuttaa niin työvuoroihin kuin vapaisiinkin. Se on mahdollista, koska osa-aikatyössä olevat opiskelijat sitten paikkaavat ne työajat, jotka kokoaikaisilta jäävät ja jolloin tarvitaan lisää väkeä.

Diana Jankjavicute oli itsekin puoli vuotta osa-aikatyössä opiskellessaan. Ja itse asiassa hän vieläkin haaveilee mahdollisuudesta jatkaa liiketoiminnan yliopisto-opintoja, mutta puolipäiväisen työn palkka ei oikein riitä opiskelun kuluihin. Tehokakan opiskelun ja työn yhdistäminen on hänen mukaansa myös aika rankkaa.

– Opiskeleminen on nykyään kallista ja silloin pitää olla varaa hankkia myös tietokoneet ja muut opinnoissa tarvittavat välineet. Mutta katsotaan, miltä tulevaisuus näyttää. Viihdyn oikein hyvin tässäkin työssä, hän toteaa.

Aino Pietarinen
Riika

– Nämä maat ovat hyvässä kunnossa ja täällä on hirveä draivi. Markkinat eivät ole vielä valmiit eikä jaettu, joten kasvun mahdollisuudet ovat suuret, toteaa Keskon Foodin Baltian toimintojen johtaja Seppo Hämäläinen Riiassa.

Kesko lähti Baltiaan, ensin Viroon 1993 ja sitten etelämmäksi. Alussa Kesko oli mukana tukkukaupassa, mutta vuosituhannen vaihteessa strategia muuttui ja Kesko aloitti vähittäiskaupan. Ensimmäinen Citymarket avattiin Viroon ja Latviassa ensimmäinen avattiin suunnilleen kaksi vuotta sitten. Nyt Latviassa on neljä Citymarkettia ja yksi on vielä avaamassa ovensa tämän vuoden puolella. Edullisempia SuperNettoja on jo kuusi ja niiden määrä kaksinkertaistuu vielä tämän vuoden aikana.

Riiassa Keskon kilpailijoina ovat ruotsalainen ICA ja liettualainen perheyritys VP-market, jolla on suurin markkinaosuus. Stockmann on tulossa Riikaan vielä tänä syksynä.

Hämäläisen mukaan Kesko on sopivan kokoinen tulemaan Latvian kasvaville markkinoille. Kulutuskäyttäytyminen on uteliasta ja kokeilevaa, kuluttajat ovat lähempänä innostuvaa ranskalaista kuin suomalaiskuluttajaa.

Hintatasoltaan Keskon kaupat eivät juuri poikkea muista — Citymarketeissa on vähän hinnakkaampi valikoima ja SuperNetoissa edullisempi. Yleensäkin Latviassa kauppojen hintaerot ovat huomattavasti pienemmät kuin Suomessa. Ja lisäksi ruokakauppojen pitää olla suunnattu suurille kuluttajamassoille.

Palveluun panostettava

Latviaa ei voi kehua palvelusta ja hymyilevistä työntekijöistä, vanha neuvostoperinteen palvelukulttuuri tai paremminkin sen puute istuu vahvasti.

– Ensimmäiseen Citymarkettiin rektytoidessamme työntekijöitä meidän piti käyttää tv-mainontaa apuna. Ensinnäkin halusimme välittää tiedon siitä, millaista on olla töissä isossa marketissa, jollaisia ei silloin vielä ollut latviassa. Lisäksi halusimme kiinnittää huomion ystävälliseen asiakaspalveluun, mikä sekin tuntui olevan uutta.

– Meille on tärkeää henkilöstön osaaminen ja haluamme kouluttaa itse omat työntekijämme. Entisestä kaupan kokemuksesta ei välttämättä ole hyötyä, jos palveluhenkisyys puuttuu.

– Vaihtuvuus on alalla suurta ja Baltiassa on viime vuosina muutenkin totuttu kovaan uranousuun. Varsinkin kansainvälisten yritysten johtajat ovat nuoria. Täällä onkin suunnilleen vain johtajia ja työntekijöitä, mutta toivoisinkin, että lähivuosina Baltiaan syntyisi asiantuntijataso. Toki se varmasti syntyykin, koska johtajanpaikat ovat kohta jaettu, arvioi Seppo Hämäläinen.

– Myöhemmin Kesko Foodin on ollut helppo saada työntekijöitä, koska satsaamme koulutukseen, maksamme palkan sovitun suuruisena ajallaan pankkiin. Ja työntekijöidemme ei tarvitse pelätä joutuvansa pulaan, koska sosiaaliturvamaksut on maksettu.

– Muutenkin nykyään täällä jo tiedetään, ettemme maksa mitään pimeästi. Se on Keskon tapa toimia ja siihen velvoittavat Keskon eettiset ohjeetkin, Hämäläinen korostaa.

Osaltaan harmaata taloutta karsii tehokkaasti palkkojen maksaminen pankkiin. Moni on huomannut, ettei saa pankista auto- tai asuntolainaa 50 latin pankkiin menevällä kuukausipalkalla, vaikka sata latia tulisi pimeänä.

Hämäläinen on vakaasti sitä mieltä, että jos kilpailijat toimivat samoin säännöin, niin Keskokin menestyy hyvin Baltiassa.

Parempi palkka ja 8-tuntinen työpäivä

Latviassa Keskon kaupoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 550 työntekijää, joista vain neljä oli määräaikaisessa työsuhteessa. Noin 72 prosenttia oli naisia ja puolella henkilökunnasta oli perustason koulutus ja korkeakoulutettuja oli 22 prosenttia. Korkeakoulutettujen suhteellinen osuus laskee lähi vuosina, koska jatkossa hallintoon ei tarvita enää paljoa lisätä työvoimaa.

Palkkaa Citymarkettien ja SuperNettojen työntekijöille maksetaan hieman yli alan palkkojen. Kokoaikaisessa työssä työaika tasaantuu 8 tuntiin, ollen kuukaudessa 160—170 tuntia työvuoroista riippuen. Osa-aikaiset tekevät suunnilleen sata tuntia kuukaudessa.

SPICEn ostoskeskuksessa sijaitsevan, kaksi vuotta sitten perustetussa Citymarketissa on 105 työntekijää. Heistä on kolmannes kokoaikaisessa työsuhteessa ja kaksi kolmannesta tekee osa-aikatyötä. Osa-aikaiset ovat marketin johtajan Pavels Romanovskisin mukaan opiskelijoita.

Citymarket on auki klo 9—22, joten työntekijät tekevät työtä kahdessa vuorossa. Palvelutiskien työntekijät aloittavat vuoronsa jo kuudelta aamulla, jotta kaikki on valmista asiakkaiden tullessa. Osa-aikaiset opiskelijat työskentelevät enimmäkseen iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin kauppakeskukset ovat täynnä.

Monet kaupat ovat Riiassa auki puoleen yöhön ja jotkut kulmakaupat jopa vuorokaudet ympäri. Usein työntekijät joutuvat tekemään koko aukioloajan mittaisia työvuoroja. Citymarkettiinkin on hakeuduttu mm kahdeksantuntisen työpäivän ja paremman palkan perässä.