Samoihin tuloksiin uskoisin päädyttävän meilläkin, jos asiaa selvitettäisiin.

Työntekijäkeskusjärjestö LO:n tutkimuksissa tietotekniikkavaikeudet olivat työnteon keskeisiä ongelmia yhä useammalle työntekijälle, sillä atk:n käyttö on arkipäivää myös yhä useammassa työläisammatissa. Niinpä asialle päätettiin tehdä jotain, ja kuuden vuoden kehittelytyön tuloksena muodostettiin UsersAward ("Käyttäjänratkaisu")–yritys LO:n lähipiiriin. Nelihenkisen firman toimiston vetäjänä on LO:n tietotekniikkapolitiikasta vastaavat toimitsija Ove Ivarsen.

Yrityksen tehtävänä on konkreettisesti levittää käyttäjäläheistä tietotekniikan sovellusta, ja keinoksi on valittu sertifiointi, vapaaehtoinen laatujärjestelmä.

Sertifioinnin käytännön työkalut ja työpaikkatutkimukset on kehitetty yhteistyössä kolmen eri puolilla maata toimivan korkeakoulun kanssa. LO:n mittavan panoksen lisäksi hankkeeseen on saatu myös julkista rahoitusta, maksavathan tietotekniikkaongelmat yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle miljardeja.

Käytännössä toimitaan niin, että kahden korkeakoulun ja UsersAwardin tutkijat kartoittavat työpaikalla 36 toimintoa kuudelta aihealueelta: hyöty/käytettävyys, käyttöönotto, tekninen muotoilu, tuki/vaikutus työtehtäviin, yhteistyö toimeksiantajan/asiakkaan kanssa ja käyttäjien tarpeiden täyttäminen/seuranta.

Kutakin toimintoa arvioidaan asteikolla 1–6, ja tullakseen hyväksytyksi, tulee keskiarvon ylittää neljä. Lisäksi tulee saada hyväksyntä kahdelta kolmesta tutkijasta, jotka ovat yrityksessä tekemässä selvitystä neljästä kahdeksaan viikkoa. Kriteerit ovat siis tiukat.

Seulasta on mennyt toistaiseksi läpi kaksi yritystä ja useissa on kartoitusprosessi meneillään. Yritykselle (tai julkisyhteisön työpaikalle) sertifiointi maksaa 160 000 Ruotsin kruunua, noin 15 000 euroa. Hyöty tulee sekä myönteisestä julkisuudesta että työpaikalle syntyneistä aktiivisista kehittämistoimista, jotka lisäävät työtyytyväisyyttä ja tuloksellisuutta.

Paitsi teknisesti toimivia järjestelmiä, UsersAwardin tarkoitus on myös auttaa työyhteisöjä kehittymään ja parantaa työntekijöiden työtä, niin että "hyvän työn" kriteeristöt täyttyvät.

Kantavana ajatuksena on, että pohjoismaisia työelämänormeja voi edistää myös työsuoritukseen, laiteympäristöön, osaamiseen ja työn vaativuuteen puuttumalla.

Ruotsin myötämääräämiskäytännöt edellyttävät neuvotteluja koko tästä kokonaisuudesta – kuten Suomen oikein tulkittu yt-lakikin. Kehittämisaloite voi tulla myös luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta.

Minun päätteessäni työpaikalla ja kotona on oikeassa yläkulmassa parin sentin läpimittainen punavihreä tarra, jolla Ruotsin toimihenkilökeskusjärjestö TCO on myöntänyt sertifikaatin näyttöpäätteille: ne täyttävät ergonomisen, ekologisen, säteily- ja energianormin. Todennäköisesti Sinulla on vastaava merkki näyttöruudussasi, sillä sertifikaatin saaneita eri valmistajien koneita on myyty 300 miljoonaa kappaletta eri puolella maailmaa.

Tämä on osoitus siitä, että tietotekniikan käyttäjiä edustavalla ay-liikkeellä voi olla positiivinen maailmanlaajuinen vaikutus myös kuluttajaliikkeenä. UsersAwardin käyttäjäystävällisyyden levittämisessä ja todentamisessa voidaankin päästä samaan tulokseen – vaikka juuri nyt asia tuntuisi utopialta. Lähdetäänkö mukaan?

Kiinnostuneille lisätietoja osoitteesta www.usersaward.com.