Kun työaika ylittää vuorokaudessa yli kuusi tuntia,
työntekijälle on suotava vähintään tunnin lepoaika tai mahdollisuus aterioida työn
ohessa. Ehtona on, ettei työntekijää tarvita työn takia jatkuvasti työpaikalla.
Tällöin työntekijä saa poistua vapaasti työpaikaltaan.
Moottoriajoneuvon kuljettajista työaikalaki määrää tiukemmin. Jokaista viiden ja
puolen tunnin rupeamaa kohti on pidettävä puolen tunnin lepo. Tauon saa pitää yhdessä
tai kahdessa erässä.
Ruokatauon pitää kestää vähintään puoli tuntia. Lakitekstissä puhutaan
ruokatauon sijasta "lepoajasta". Sitä ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai
loppuun.
Työehtosopimuksissa tauon pituus on joustavampi. Kaupassa työntekijälle kuuluu
ruokatauko, jos työvuoro kestää yli seitsemän tuntia, kun työntekijä tekee
säännöllistä työaikaa. Lisäksi ruokatauko voidaan paikallisesti sopia pidettäväksi
työajan ohessa.
Kaupan tessissä mainitaan erikseen, että työnantajan on huolehdittava, että kahvi-
ja ruokatauot voidaan käytännössä myös pitää.
Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan työntekijä ja työnantaja sopivat
keskenään ruoka-ajoista toki työaikalain hengessä. Kuitenkin
kaksiviikkojaksossa työskentelevien on saatava ruoka- ja lepoajat tietoonsa viikkoa ennen
jakson alkamista.
Siistit tilat ja jääkaappi
Työturvallisuuslaki määrittelee vähimmäisehdot työntekijän aterioinnille. Niiden
mukaan ruokailutilojen tulee olla riittävät ja asianmukaisesti varustetut, mutta niiden
ei ole pakko olla työpaikalla.
Jos työn luonne, kesto ja työntekijöiden lukumäärä eivät sitä vaadi,
ruokailutiloja ei ole pakko järjestää. Joka tapauksessa työntekijöiden saatavilla on
oltava "riittävästi kelvollista juomavettä".
Valtioneuvosto on määritellyt tarkasti ruokailu- ja lepotiloista. Viime vuonna
säädetyssä "asetuksessa työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista"
sanotaan, että työnantajan tulee järjestää asianmukaiset laitteet työntekijöiden
juomien ja ruokien säilyttämistä ja lämmittämistä varten. Suomeksi sanottuna kyse on
jääkaapista ja vähintään mikroaaltouunista tai keittolevystä.
Lisäksi ruokailutilan pitää olla "tarkoitukseen sopiva" ja riittävän
tilava. Lattialla ei tarvitse syödä, sillä lain mukaan työntekijöille tulee olla
tarpeeksi monta pöytää ja selkänojallista istuinta.
Ruokaraha ja lounasseteli
Jos työpaikalla on järjestetty työpaikkaruokailu, työnantaja ei voi tehdä sillä
bisnestä. Ainakin näin toivotaan. SAK ja TT suosittavat, että työpaikkaruoan hinta
saisi sisältää vain raaka-ainekustannukset ja työn hinnan.
Työnantaja voi antaa työntekijälle luontoisetuna lounasseteleitä tai
aterialipukkeita. Usein työntekijät maksavat lounasseteleistä niiden verotusarvon.
Ateriakorvauksen saa yleensä työmatkoilta, joilta ei saa päivärahaa. Kaupan
sopimuksen mukaan vähintään kuusi tuntia kestävältä työmatkalta saa
ateriakorvauksen, jos työntekijä ei pääse aterioimaan työpaikalla tai kotona. Ehtona
on, että työntekijä työskentelee tuolloin toisella paikkakunnalla eikä hän saa koko-
tai osapäivärahaa tai aterialipuketta tai lounasseteliä.
Linja-autoalalla puhutaan ateriakorvauksen sijasta ruokarahasta. Ulkomailla oleva
työntekijä saa pääsääntöisesti päivärahaa. Jos työnantaja onkin järjestänyt
työntekijän majoituksen, työntekijälle maksetaan ruokarahaa.
Työntekijöillä on sananvaltaa ruokailuaikoihin, sillä yhteistoimintalaissa
ruokailun ja lepotaukojen ajankohdat kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin.
Lähteenä www.finlex.fi ja
sieltä myös Kaupan työehtosopimus, Linja-autohenkilökunnan työehtosopimus ja
keskusjärjestösopimukset
Ruoka- ja odotusajat eri asioita
Kaupan tessin mukaan alle neljän tunnin työpäivänä ei taukoja pidetä. Jos
työpäivä kestää 4-6 tuntia, työntekijät saavat pitää yhden kahvitauon.
Yli kuuden tunnin työpäivä oikeuttaa kaupassa kahteen kahvitaukoon. Työnantaja voi
vaatia, että kahden kahvitauon sijasta pidetään yksi pidempi kahvitauko, jos kaksi
taukoaa vaikeuttaa työtä.
Työtuomioistuin antoi rakennustoimistolle sakkotuomion. Myös työnantajaliitto sai
sakot valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä. Päätös www.finlex.fi (TT:1987-170)