vane.jpg (302 bytes)

nettivinkit.jpg (2754 bytes)

TYÖPAIKKA-
        RUOKAILU

Omat eväät, työnantajan tilat

pi-nu.gif (132 bytes) Ruoka- ja odotusajat eri asioita
pi-nu.gif (132 bytes) Kahvitauolle vai ei

pi-nu.gif (132 bytes) Syödäänkö varastossa?

l-ruoka.gif (25583 bytes)

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Työntekijällä on oikeus ruokataukoon, jos työpäivä kestää yli kuusi tuntia. Tauosta voidaan sopia myös toisin. Työnantajan kuuluu järjestää ateriointia varten asianmukaiset tilat.

Kun työaika ylittää vuorokaudessa yli kuusi tuntia, työntekijälle on suotava vähintään tunnin lepoaika tai mahdollisuus aterioida työn ohessa. Ehtona on, ettei työntekijää tarvita työn takia jatkuvasti työpaikalla. Tällöin työntekijä saa poistua vapaasti työpaikaltaan.

Moottoriajoneuvon kuljettajista työaikalaki määrää tiukemmin. Jokaista viiden ja puolen tunnin rupeamaa kohti on pidettävä puolen tunnin lepo. Tauon saa pitää yhdessä tai kahdessa erässä.

Ruokatauon pitää kestää vähintään puoli tuntia. Lakitekstissä puhutaan ruokatauon sijasta "lepoajasta". Sitä ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun.

Työehtosopimuksissa tauon pituus on joustavampi. Kaupassa työntekijälle kuuluu ruokatauko, jos työvuoro kestää yli seitsemän tuntia, kun työntekijä tekee säännöllistä työaikaa. Lisäksi ruokatauko voidaan paikallisesti sopia pidettäväksi työajan ohessa.

Kaupan tessissä mainitaan erikseen, että työnantajan on huolehdittava, että kahvi- ja ruokatauot voidaan käytännössä myös pitää.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään ruoka-ajoista – toki työaikalain hengessä. Kuitenkin kaksiviikkojaksossa työskentelevien on saatava ruoka- ja lepoajat tietoonsa viikkoa ennen jakson alkamista.

Siistit tilat ja jääkaappi

Työturvallisuuslaki määrittelee vähimmäisehdot työntekijän aterioinnille. Niiden mukaan ruokailutilojen tulee olla riittävät ja asianmukaisesti varustetut, mutta niiden ei ole pakko olla työpaikalla.

Jos työn luonne, kesto ja työntekijöiden lukumäärä eivät sitä vaadi, ruokailutiloja ei ole pakko järjestää. Joka tapauksessa työntekijöiden saatavilla on oltava "riittävästi kelvollista juomavettä".

Valtioneuvosto on määritellyt tarkasti ruokailu- ja lepotiloista. Viime vuonna säädetyssä "asetuksessa työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista" sanotaan, että työnantajan tulee järjestää asianmukaiset laitteet työntekijöiden juomien ja ruokien säilyttämistä ja lämmittämistä varten. Suomeksi sanottuna kyse on jääkaapista ja vähintään mikroaaltouunista tai keittolevystä.

Lisäksi ruokailutilan pitää olla "tarkoitukseen sopiva" ja riittävän tilava. Lattialla ei tarvitse syödä, sillä lain mukaan työntekijöille tulee olla tarpeeksi monta pöytää ja selkänojallista istuinta.

Ruokaraha ja lounasseteli

Jos työpaikalla on järjestetty työpaikkaruokailu, työnantaja ei voi tehdä sillä bisnestä. Ainakin näin toivotaan. SAK ja TT suosittavat, että työpaikkaruoan hinta saisi sisältää vain raaka-ainekustannukset ja työn hinnan.

Työnantaja voi antaa työntekijälle luontoisetuna lounasseteleitä tai aterialipukkeita. Usein työntekijät maksavat lounasseteleistä niiden verotusarvon.

Ateriakorvauksen saa yleensä työmatkoilta, joilta ei saa päivärahaa. Kaupan sopimuksen mukaan vähintään kuusi tuntia kestävältä työmatkalta saa ateriakorvauksen, jos työntekijä ei pääse aterioimaan työpaikalla tai kotona. Ehtona on, että työntekijä työskentelee tuolloin toisella paikkakunnalla eikä hän saa koko- tai osapäivärahaa tai aterialipuketta tai lounasseteliä.

Linja-autoalalla puhutaan ateriakorvauksen sijasta ruokarahasta. Ulkomailla oleva työntekijä saa pääsääntöisesti päivärahaa. Jos työnantaja onkin järjestänyt työntekijän majoituksen, työntekijälle maksetaan ruokarahaa.

Työntekijöillä on sananvaltaa ruokailuaikoihin, sillä yhteistoimintalaissa ruokailun ja lepotaukojen ajankohdat kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin.

Lähteenä www.finlex.fi ja sieltä myös Kaupan työehtosopimus, Linja-autohenkilökunnan työehtosopimus ja keskusjärjestösopimukset

 

Ruoka- ja odotusajat eri asioitaalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Työtuomioistuimessa kuorma-autokuljettajien tauoista ja ruokailuajoista on tapeltu viimeksi 1980-luvulla. Tuolloin käsiteltävänä oli tapaus, jossa kuljettaja oli joutunut keskeyttämään työntekonsa ennalta ilmoitetun mukaisesti.

Työnantaja katsoi, että työntekijän tauko onkin työpäivään kuuluvaa lepoaikaa. Työtuomioistuimen mukaan kyse oli odotusajasta, jonka ajalta kuuluu maksaa ns. odotusajan palkkaa.

Jos työntekijä olisi käyttänyt odotusajan ruokailuun, odotusajan palkkaa ei olisi tullut. Päätös löytyy sivuilta www.finlex.fi kohdasta päätökset (TT:1986-10).

 

Kahvitauolle vai eialkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Kahvitauon tai -taukojen pitäminen vaihtelee työehtosopimuksittain.

Kaupan tessin mukaan alle neljän tunnin työpäivänä ei taukoja pidetä. Jos työpäivä kestää 4-6 tuntia, työntekijät saavat pitää yhden kahvitauon.

Yli kuuden tunnin työpäivä oikeuttaa kaupassa kahteen kahvitaukoon. Työnantaja voi vaatia, että kahden kahvitauon sijasta pidetään yksi pidempi kahvitauko, jos kaksi taukoaa vaikeuttaa työtä.

 

Syödäänkö varastossa?alkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Usein työnantaja laistaa velvollisuudestaan kutistamalla ruokailutilaa. Näin toimi eräs rakennusliike Uudellamaalla. Ruokailutilaa olisi tessin mukaan pitänyt olla reilu neliö/työntekijä, mutta kullekin työntekijälle oli varattu tilaa vain takapuolen verran. Ruokailutilasta puuttui miltei puolet.

Työtuomioistuin antoi rakennustoimistolle sakkotuomion. Myös työnantajaliitto sai sakot valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä. Päätös www.finlex.fi (TT:1987-170)

 

Palkkatyöläinen 3.3.2004 nro 2/04

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)

Pt  nro 2/2004

Pt:n 2/04 etusivulle

vn-pa.gif (131 bytes) Pääkirjoitus
vn-pa.gif (131 bytes) Teema
     Arjen edunvalvontaa
vn-pa.gif (131 bytes) Kolumnit ja pakina
vn-pa.gif (131 bytes) Ajankohtaista
vn-pa.gif (131 bytes) Liittouutiset
vn-pa.gif (131 bytes) Ulkomailta
vn-pa.gif (131 bytes) Nettivinkit

Työpaikkaruokailu