Usein työntekijä saa sijaistamisesta erillisen korvauksen, muttei suinkaan aina.

Työtehtävistä määrääminen kuuluu lain mukaan työnantajalle. Tästä ei ole suuria poikkeuksia työehtosopimuksissakaan.

Kunnallisen KVTES:n mukaan työntekijän on tarvittaessa siirryttävä tilapäisesti sellaisiin tehtäviin, joihin hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa soveltuvat. Kaupan työehtosopimuksessa ei ole tällaista rajoitusta, ei liioin Kemianliiton solmimassa lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalan tessissä.

Syytä ei tarvitse kertoa

Työnantajalla ei ole lain mukaan velvoitetta kertoa työntekijälle, miksi tämä siirretään väliaikaisesti toiseen tehtävään. Hyvään esimieskäytäntöön kuitenkin kuuluu tiedottaa, johtuuko sijaistaminen sairaustapauksesta vai jostain muusta syystä.

Työntekijän suostumus siirtyä väliaikaisesti toiseen tehtävään tarvitaan yleensä vasta, kun sijaisuus kestää pidempään.

Kemianliiton lasitusalan sopimuksen mukaan sairaustapauksiin ja lyhytaikaisiin siirtoihin työntekijän suostumusta ei tarvita. Jos työnantaja haluaa siirtää työntekijän kokonaan toiseen työtehtävään, siirrosta on neuvoteltava työntekijän kanssa vähintään kaksi viikkoa siirtoa aikaisemmin.

KVTES:n raja-ajat ovat toisenlaiset. Tilapäisesti työntekijän voi siirtää omasta työtehtävästään toiseen korkeintaan kahdeksaksi viikoksi kerrallaan. Jos sijaisuus kestää pidempään, siihen vaaditaan työntekijän suostumus. Sitä ei kuitenkaan tarvita, jos väkeä ollaan vähentämässä.

Korvaus vaihtelee aloittain

Sijaisuudesta maksetaan lisää palkkaa varsinkin, jos työtehtävä muuttuu vaativammaksi tai oman työn oheen tulee lisätehtäviä.

Myyjille ja myymälätyöntekijöille maksetaan sijaisuudesta 5-20 prosenttia ns. sijaisuuslisää. Lisän määrään vaikuttavat alallaolo, sijaisuuden kesto, myymälän koko ja vakinaisen henkilökunnan määrä.

Veturimiesten työehtosopimuksessa todetaan, että työntekijälle on maksettava korkeampaa palkkaa siltä ajalta, jolloin hän tekee tilapäisesti korkeammin palkattua työtä. Kuitenkin liikenteen vaatimista syistä työntekijä voidaan määrätä tilapäisesti veturinkuljettajan tehtävään. Tällöin työntekijälle maksetaan oman palkan ja veturinkuljettajan palkan välinen erotus eli niin sanottu väliraha.

Kuukausipalkkaisten kuntatyöntekijöiden palkkaus perustuu työn vaativuuteen. Jos sijaisuus jatkuu pidempään kuin kahdeksan viikkoa, työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan tarvittaessa ylöspäin. Määräaikaisten lisätehtävien takia työntekijän peruspalkkaa voidaan korottaa, ja korotus poistuu lisätehtävien päättyessä.

Mikäli työntekijä kuitenkin tekee erikseen työnantajan kanssa sopimuksen alemmin palkatusta työstä, palkka putoaa.

Kunnalla koulussa työskentelevä vastaava ruoanjakaja oli sopinut tekevänsä lukukauden jälkeen määräajan töitä keittiöapulaisen sijaisena. Kunta maksoi sijaisuudesta keittiöapulaisen palkan. Vastaavan ruoanjakajan palkka oli kahta palkkaluokkaa ylempi.

Työtuomioistuimen mukaan työntekijä oli sopiessaan sijaisuudesta suostunut alempaan palkkaluokkaan. Lisää Finlexin sivulla www.finlex.fi (TT:1997-4).

Synnytyslomalta tai hoitovapaalta on oikeus palata takaisin vanhaan työhönsä. Jos sitä ei ole, niin aiempaa tehtävää vastaavaan työhön. Mikäli työpaikalla on irtisanomisuhka päällä, työntekijä voidaan siirtää myös hänen aiempaa työtehtäväänsä huonommin palkattuun tehtävään. Siinä tapauksessa työntekijän palkka laskee.

Toimihenkilön palkka putosi, kun hänet määrättiin hoitovapaan jälkeen hänen aiempaa tehtäväänsä alempaan työtehtävään. Työtuomioistuimen mukaan työnantajalla oli tähän täysi oikeus, sillä työpaikalla oli irtisanomistilanne päällä. Lisää www.finlex.fi (TT: 1993-107)

Paperitehdas oli irtisanonut yli 55-vuotiaan työntekijän, koska tällä oli mahdollisuus päästä myöhemmin työttömyyseläkkeelle. Kuitenkin työntekijän hoitamaan tehtävään oli koulutettu toinen yhtiön työntekijä, jonka tilalle oli otettu kolmas työntekijä.