Huutolaa ja koko keskusjärjestöä kiinnostaa tietää, mitä työpaikoilla ajatellaan nyt varsinkin solidaarisesta palkkamallista sekä tulos- ja voittopalkkioista.

– Odotan myös korvat höröllä, minkä panoksen tai jopa keskeisen sisällön valtuusto moniulotteiselle muutosturvalle antaa, hän sanoo.

Huutolan almanakassa seuraavaan tulosopimukseen tähtäävät neuvottelut olisi hyvä aloittaa heti itsenäisyysvastaanottojen jälkeen ja saada tosi puserrus aikaan vuodenvaihteen tienoilla.

– Sopimukseton tila laukeaa päälle helmikuun puolivälissä ja lakkovaroitukset pitäisi jättää kuukautta aikaisemmin. Jos laajaa sopimusta haetaan – kuten toivottavaa olisi – ongelmia piisaa ja aika on aina hupaa.

Työnantajat ja kokoomuspoliitikot ovat Huutolan mukaan keikuttaneet tulopolitiikan ja kolmikannan konsensusvenettä tänä keväänä jopa harvinaisen kovin.

– Jos nämä puheet ja ärhentelyt jatkuvat, joutuu hartaasti miettimään, onko turvallisen, vakaan ja harkitun yhteiskuntapolitiikan eväistä kohta muruakaan jäljellä vai siirrytäänkö järjestelmään, jossa otetaan kun on otettavaa ja potkitaan tilaisuuden tullen oikein kunnolla.

– Seuraavissa neuvotteluissa tälle vaa’alle näytään väistämättä ajauduttavan, Huutola arvelee.

Omien aloitteiden aika

Työn kovapanosammunta on Huutolan mielestä ollut ainutlaatuisen voimakasta. Syitä siihen hän hakee ammattijohtajista ja amerikkalaisesta yrityskulttuurista, jossa pidetään itsestään selvänä, että pelipöydän putsaavat sijoittajat ja omistajat, eikä työläisten tai yhteiskunnan tarpeiden anneta häiritä.

Kovassa tekstissä on tietysti mukana myös julkisuustemppuilua ja sitä uhoa, johon työnantajat tottuivat estoitta laman ja työn puutteen pahoina vuosina. Selittävät isännät itse särmikkyyttään myös globalisaation kovilla laeilla.

– Minä ajattelisin mielellään myös toisin päin, nimittäin, että työnantajat ovat polttaneet päreensä ay-liikkeessä heränneestä aloitteellisuudesta esimerkiksi muutosturvakysymyksessä.

– Nyt tätä omista arvoista lähtevää uudistusten ideointia pitäisi vain vahvistaa ja päästä pitkästä aikaa kirjoittamaan työelämän asialistaa palkkalaisille tärkeistä asioista.

Paikallisen sopimisen reppu selkään

Edeltäjästään poiketen Huutolan rooteliin kuuluu vastata paikallisesta sopimustoiminnasta keskusjärjestötasolla. Tämä reppu sopii hyvin rovaniemeläisen kirvesmiehen ja ay-toimitsijan pykälään, talokohtaista kun on itse harrastettu ja likeltä vuosikausia seurattu.

– Kyllä tässä haastetta riittää, ja repussa painoa.

– Vaikka työnantajat joka puheessa talokohtaisia papereita tarjoavat, aidon sopimisen perustyöt, sopimusten ja lakienkin muutokset tarvitaan ensin. Myös työntekijöiden halu ja mahdollisuudet paikallissopimuksiin vaihtelevat SAK:n kentässä vielä suuresti.

Huutola itse on valmis työpaikkasopimista lisäämään.

– Oikein hoidettuna sillä on mahdollista parantaa muun muassa työilmapiiriä, tehokkuutta ja työn palkkalaiselle tuottamia etuisuuksia.

Hän muistuttaa niin ikään siitä, että paikallissopimukset vireyttävät työpaikkojen ay-toimintaa ja pitävät yllä perustason edunvalvontakoneita.

Kentän keisarien kylkeen

Talokohtaisen sopimisen mestarit ja osaajat ovat Huutolan mukaan pääluottamusmiehiä ja ts-valtuutettuja.

– Väitän, että liitot, keskusjärjestöstä nyt puhumattakaan, jäävät siinä hommassa kirkkaasti hopealle.

Siksipä Huutola aikookin hilautua kentän keisareiden kylkeen niin tiuhaan, kuin se vain suinkin on mahdollista. Jo kuluvalle kuulle tapaamisia luottoväen kanssa on sovittu ja lomien jälkeen vuoropuhelu jatkuu aina kun sopimuskierros vain myöten antaa.

– Hyvä tavoite olisi tavata työpaikkojen väkeä ainakin kerran viikossa ja yhdistää mahdollisimman moneen maakuntamatkaan työpaikkakäynti. Tiedän jo nyt, että muihin suuntiin joudun usein tarjoamaan 'ei oota'.

Huutola sanoo huomanneensa, että jäsenyhteydet ovat oman uudistumisen kannalta välttämättömiä.

– Monta kertaa on käynyt niin, että kun olen jonkin asian hahmottanut, sanat sen kansantajuiseen kerrontaan ovat tulleet tutulta luottamusmieheltä.

Vakavia sanoja Euroopasta

Helmikuussa alkanut Huutolan oppiaika SAK:ssa on päättymässä ja mies kokoilemassa Palkkatyöläisen haastattelun lomassa aineksia ensimmäiseen viralliseen tehtäväänsä, vappupuheeseen kuopiolaisille.

Varsinaisesta leipätyöstä, sopimuspolitiikasta, "karvat" ovat jo kasassa, mutta niiden sekaan Huutola aikoo sanoa muutaman vakavan sanan myös Euroopan tulevaisuudesta.

– Omissa joukoissamme ei vielä kunnolla tajuta, kuinka painava edunvalvontakysymys EU meille on ja millaista arvokamppailua unionin suunnasta koko ajan käydään.

– Me kyllä puhumme sosiaalisen Euroopan tarpeesta ja tuskailemme, kun siinä ei edetä. Mutta kansalaisten ja palkansaajien on oma EU:nsa myös tehtävä, muuten vallat ja mandaatit säilyvät rahan ja yritysten lobbareilla.

– Yksi tekojen paikka on noin kuukauden päässä, kun euromeppejä valitaan. Siinä tavallinen kansalainen voi katsastaa lobbarinsa itselle tärkeimpään Euroopan-tason edunvalvontaelimeen, Euroopan parlamenttiin.

Eero Kosonen