vane.jpg (302 bytes)

paaki.jpg (4718 bytes)

Seniorit voimavarana

Eurooppalaiset vanhenevat rivakkaa vauhtia – ja suomalaiset siinä mukana. Tämän vuosikymmenen lopussa 65 vuotta täyttäneiden määrä nousee 70 miljoonaan eli yli kaksinkertaistuu vuodesta 1960 lukien. EU:n suurissa maissa tätä ikäilmiötä kutsutaan yleisesti pappabuumiksi, vaikka senioreista 40 miljoonaa onkin naisia.

EU:n harmaantumiseen vaikuttaa kolme tekijää: naista kohti lasketun lapsiluvun voimakas lasku, pienet lisääntymisiässä olevat ikäluokat ja eliniän nousu väestön vanhimmassa päässä. Lisäksi unioni pitää tiukkaa vartiota ulkorajoillaan, eikä kolmansista maista tulevalla väellä ole vanhalle mantereelle juuri laillista tietä pitkin asiaa.

Tämän vuosikymmenen alussa unionissa eli yhtä senioria kohti noin neljä työikäistä, mutta määrä laskee 2010-luvulla jo lähelle kolmea. Rajuimpia lähivuosien muutokset ovat Saksassa, Italiassa ja Kreikassa. Suomeen vanhuus "iskee" voimakkaimmin tulevan vuosikymmenen aikana.

Meneillään oleva pappabuumi merkitsee sitä, että yhteiskunnan toimintojen on jatkossa jopa pakko nojata yhä vankemmin hyväkuntoisiin ikäihmisiin. Tämä kannattaisi noteerata myös ay-liikkeessä, joka tähän saakka on istuttanut eläkeiän saavuttaneet "työn sankarinsa" mieluummin kiikkutuoliin kuin pitänyt heitä liikkeen voimavarana toiminnassa mukana.

Esimerkiksi SAK:n liitoissa yli 60-vuotiaita työelämän jättäneitä jäseniä on pian yhteensä 200 000. Juuri tämä joukko on ainoa voimakkaasti kasvava keskusjärjestön jäsenryhmä ja selvästi suurempi kuin alle 30-vuotiaiden joukko. Sen fyysinen kunto ja henkiset voimavarat kohenevat koko ajan, eikä sen vankkaa ja yhteisöllisyyteen perustuvaa ay-kokemusta kannattaisi enää missään tapauksessa hukata.

Oikein olisi myös myöntää, että ay-jäsenten poliittiset sidokset ovat jo vuosikausia olleet höltymään päin. Niinpä hakeutuminen puolueiden eläkejärjestöihin myös vähenee.

Se on selvää, ettei eläkkeelle siirtyneillä ole osaa työehtotoiminnassa. Ay-liike häärii kuitenkin monilla muillakin yhteiskunnan lohkoilla ja potee useissa tehtävissä jopa kroonista työntekijä- ja toimijapulaa.

Pohjoismaat, Saksa ja Englanti ovat tähän saakka vierastaneet eläkeläisten aktiivista toimintaa ay-liikkeessä. Välimeren maiden järjestöissä vahvoilla eläkeläisten ay-liitoilla on sen sijaan ollut merkittävä jalansija jo vuosikausia. Siellä edunvalvonta ymmärretään elinikäiseksi, ei pelkästään työvuosiin rajoittuvaksi.

Esimerkiksi Italian kolmeen suurimpaan ay-keskusjärjestöön kuuluu peräti kuusi miljoonaa seniorijäsentä, joiden vanhimmat liitot perustettiin heti sotien jälkeen. Viimeksi huhtikuussa maan ay-eläkeläiset masinoivat Roomaan mielenosoituksen saaden liikkeelle peräti miljoona kansalaista.

Niin ikään ay-eläkeläisten eurooppalainen kattojärjestö, 10-miljoonainen Ferpa pyrkii jatkuvasti vahvempiin asemiin mantereen ay-kuvioissa ja oli vuosi sitten Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n edustajakokouksessa tipalla saada äänivaltaisen edustajansakin järjestön hallitukseen.

Palkkatyöläinen 5.5.2004 nro 4/04

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)