Viime istuntokaudellakin parlamentti käsitteli työllisyyspolitiikka, työsuojelulainsäädäntöä, eläke- ja sosiaaliturvaa, epätyypillisiä työsuhteita, vuokratyötä, tasa-arvoa, ammatillista koulutusta ja yritysneuvostoja. Nämä eivät ole yhdentekeviä asioita suomalaisille palkansaajille eivätkä ay-liikkeelle.

Sillä on merkitystä, mitkä ryhmät pääsevät europarlamentissa enemmistöön. Työntekijöiden oikeuksien vahvistaminen EU:n kautta onnistuu vain, jos siellä oleva enemmistö on kiinnostunut työelämän asioiden edistämisestä.

Suomen ja Ruotsin ammatillisten keskusjärjestöjen johtajat ovat olleet huolissaan molempien maiden äänestysaktiivisuuden alhaisuudesta. Niinpä Ruotsin LO onkin heittänyt SAK:lle leikkimielisen maaotteluhaasteen. Voittaja on korkeimman äänestysprosentin saanut maa.

Meillä suomalaisilla on petrattavaa. Viimeksi sinnittelimme nipin napin 31 prosenttiin, mutta ei ruotsalaistenkaan aktiivisuudessa ollut kehumista, sillä heistäkin äänesti vain 39 prosenttia.