Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoidon järjestämiseksi, tarvittaessa lasta voi hoitaa itse. Hoidon järjestämiseen tai hoitoon saa käyttää enintään neljä päivää.

Lapsen sairastumisesta ja vapaan tarpeesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi.

Vain toinen vanhemmista

Lain mukaan työnantaja voi pyytää työntekijältä "luotettavan selvityksen" siitä, miksi tilapäistä hoitovapaata tarvittiin.

Metalliteollisuuden sopimuksen mukaan työnantajalle pitää antaa tilapäisestä hoitovapaasta työehtosopimuksen tai yrityksen käytännön mukainen selvitys.

Lain tulkinnan mukaan myös kotona olevien muiden täysi-ikäisten ja sairaan lapsen isompien sisarusten katsotaan pystyvän hoitajiksi. Useissa työehtosopimuksissa työntekijän pitää antaa työnantajalle lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksen lisäksi selvitys tai todistus siitä, että muut kotona asuvat perheenjäsenet eivät kyenneet tai voineet hoitaa lasta. Puolison vapaa-ajalla tekemä ulkomaanmatka ei riitä perusteeksi jäädä kotiin sairaan lapsen luokse.

Yhdestä neljään päivään

Yleensä työnantaja maksaa palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta: yhdeltä, kahdelta, kolmelta tai neljältä päivältä.

Metallin sopimuksen mukaan maksun ehtona on, että lapsen hoitoa ei voida muuten järjestää ja että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä. Metalliteollisuudessa oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen koskee paitsi omia ja yhteisiä lapsia myös samassa taloudessa asuvia puolison tai avopuolison lapsia.

Osassa sopimuksia tilapäisen palkallisen hoitovapaan pituutta on rajattu tiukemmin. Matkustaja-alussopimuksen mukaan työntekijällä on oikeus vain kahteen maksettuun vapaapäivään lapsen äkillisen sairauden takia.

Merenkulkijoilla tilapäinen hoitovapaa koskee kuitenkin myös muiden perheenjäsenten kuin lasten äkillistä sairastumista. Perheeseen lasketaan kuuluvaksi aviopuoliso, yhteiset lapset, aviopuolison lapset, vanhemmat, aviopuolison vanhemmat sekä työntekijän sisarukset. Työntekijä saa tilapäistä hoitovapaata vain siinä tapauksessa, että hän jää aluksesta ja nousee alukseen Suomessa ja että työtehtävän luonne sallii vapautuksen työstä.

Samaan sairauteen ei uutta vapaata

Metalliteollisuuden sopimuksen mukaan vanhempi ei voi saada toista tilapäistä hoitovapaata lapsen sairastuessa uudelleen samaan tautiin 30 päivän kuluessa. Jos edellisestä neljän päivän hoitovapaasta osa on jäänyt pitämättä, ne voi käyttää hoidon järjestämiseen tai lapsen hoitamiseen. Matkustaja-alussopimuksessa vastaavaa kohtaa ei ole.

Saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä olevat metallityöntekijät voivat vuorotella myös sairaan lapsen hoidossa. Vuoroon tuleva työntekijä voi hoitaa lasta, kunnes vuoronsa päättänyt on saapunut kotiin. Töistä saa olla pois edestakaiseen matkaan kuluvan ajan.

Työntekijä jäi perjantaina hoitamaan äkillisesti sairastunutta lastaan. Viikonlopun hän katsoi olevan normaalin vapaan. Lapsen hoidon hän sai järjestetyksi tiistaista alkaen. Työnantaja ei kuitenkaan maksanut maanantain poissaolosta. Työntekijän mukaan se oli perusteetonta, sillä viranomaisia ei tavoittanut viikonloppuisin hoidon järjestämiseksi.

Työtuomioistuimen mukaan työnantaja oli noudattanut liki 20 vuotta samaa käytäntöä eikä keskusjärjestösopimuksesta löytynyt tukea toisenlaiselle kannalle. (TT:2002-25)

Alle vuoden ikäinen lapsi oli sairastunut äkillisesti ja hänet jouduttiin leikkaamaan. Kaupassa työskentelevä äiti viipyi sairaalassa kaksi päivää osallistuen lapsensa perushoitoon. Kaupan sopimuksen mukaan poissaolon piti olla "välttämätöntä" lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Työnantajan mukaan ehto ei täyttynyt, koska lapsi oli sairaalassa ammattilaisten hoivissa.

Tuomioistuin uskoi lääkärintodistusta, jonka mukaan äidin osallistuminen lapsensa hoitoon oli välttämätöntä. Äidille kuului palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta. (TT: 2003-43)

Miehen työnantajan mukaan oikeutta palkkaan tilapäiseltä hoitovapaalta ei syntynyt, koska lapsen sairastuminen oli miehen tiedossa eikä se siten ollut "äkillistä".