Kyseessä on menetelmä työturvallisuuden parantamiseksi niin, että vaaran paikkoihin kyetään puuttumaan jo ennen kuin jotain tapahtuu.

– Työturvallisuusindeksin ansiosta kykenemme ennakoimaan mahdolliset vaaratilanteet ja estämään ne eli enää ei tarvitse katsoa peräpeiliin, kun on jotain jo tapahtunut, Santaniemi sanoo.

Työturvallisuusindeksin avulla työntekijät voivat seurata omaa työsuoritustaan työturvallisuuden kehittämisessä. Menetelmä antaa ennusteen työpaikan turvallisuustason kehittymisestä lähitulevaisuudessa ja varoittaa ennakolta, jos tuotantoa ja turvallisuutta heikentävien häiriöiden ja poikkeamien todennäköisyys työpaikalla jostain syystä kasvaa.

Tämä antaa aikaa tilanteen korjaamiseksi ennen kuin vahinkoja alkaa sattua.

Menetelmän ovat kehittäneet UPM ja StoraEnso yhdessä Oulun yliopiston ja vakuutusalan kanssa. Koordinaattorina toimi yliopiston työtieteen yksikkö, joka vastasi menetelmän teoriataustan selvittämisestä ja dokumentoinnista. Päärahoittajana oli Työsuojelurahasto.

– Kun työturvallisuutta parantavan työn määrä lisääntyy, turvallisuustaso paranee eli työtapaturman todennäköisyys pienenee. Sama toimii myös toisin päin. Kun turvallisuutta parantavan tekemisen määrä vähenee, turvallisuustaso heikkenee ja työtapaturman todennäköisyys kasvaa, kuvaa työturvallisuusindeksin toimintaperiaatetta projektipäällikkö Janne Sinisammal yliopiston työtieteen yksiköstä.

Turvallisuutta parantava työ voi Sinisammaleen mukaan olla esim. koulutusta, puutteiden ja vikojen korjaamista, vaaratilanneilmoitusten tekemistä ja niiden kautta löytyneiden vaaranpaikkojen poistamista tai järjestyksen ja siisteyden kehittämistä.

Vaaranpaikat kirjanpitoon

StoraEnsolla työturvallisuusindeksiin tartuttiin innolla, sillä työturmat heikentävät työntekijöiden turvallisuutta ja aiheuttavat tuotannon menetyksiä.

StoraEnson tehtaiden arkittamossa, jossa menetelmä otettiin ensimmäisenä käyttöön, tulokset ovat selviä. Noin 150 työntekijän työpaikan turvallisuus on parantunut oleellisesti.

– Tapaturmat ovat vähentyneet selkeästi. Vuonna 2001 arkittamossa sattui 15 poissaoloon johtanutta tapaturmaa, edellisvuonna 13 ja viime vuonna enää kolme, Santaniemi konkretisoi hyötyjä.

Tammi-kesäkuussa tänä vuonna arkittamossa on sattunut viisi vastaavanlaista tapaturmaa.

Tapaturmista aiheutuneet menetetyt työpäivät ovat niinikään laskussa. Kun 2002 menetettiin 163 työpäivää, seuraavana vuonna niitä menetettiin enää 31.

Vaaranpaikkoja arkittamossa seurataan kirjaamalla ne sähköiseen kirjanpitoon.

– Jokainen työntekijä voi kirjata sinne havaitsemiaan puutteita, ongelmia ja vaaratilanteita, Santaniemi selvittää.

"Helkkarin hyvä työturvallisuushenki"

Santaniemi on havainnut, että työturvallisuusindeksi on otettu hyvin vastaan.

– Työntekijöiltä tulee paljon ideoita puutteiden ratkaisemiseksi, hän kertoo.

Esimerkkinä nopeastikin syntyvistä ideoista Santaniemi ottaa puukkotapaturman, joka poiki uuden ajatuksen muovikäärintään.

– Työntekijä sai muovia leikatessaan puukosta haavan sormeensa. Tilalle ideoitiin entistä turvallisempi työväline. Kaveri piirsi luonnoksen ja kahden päivän kuluttua tapaturmasta työväline otettiin käyttöön.

StoraEnson suojelupäällikkö Jaakko Hietala vahvistaa Santaniemen havainnon menetelmän omaksumisesta.

Hänen mielestään työpaikan "henki on ollut helkkarin hyvä". Aluksi indeksiajattelun omaksuivat työpaikan "voimakkaat persoonat", jotka veivät asiaa aktiivisesti eteenpäin.

– 'Työturvallisuustauti' on tarttunut muihinkin, Hietala kertoo.

Työsuojeluparit kiertävät jatkuvasti

Osana uutta työturvallisuusajattelua ovat säännöllisesti tehtävät työkohteiden tarkastuskierrokset. Arkittamoon on muodostettu kolme työsuojeluparia, jotka kiertävät työpaikalla kartoittamassa mahdollisia puutteita ja merkitsevät ne sähköiseen päiväkirjaan.

Kierroksia tehdään kerran kuussa, kun aikaisemmin niitä tehtiin kerran neljännesvuodessa, Santaniemi selvittää.

Johto tekee myös omat tarkastuskierroksensa säännöllisesti. Niille osallistuvat tuotantomestari ja tuotantopäällikkö, joka on myös tehtaan johtoryhmän jäsen.

– Tämän vuoden alusta lähtien tuotannon ja kunnossapidon aamupalaverikäytäntöä on muutettu siten, että työsuojeluasiat ovat aina listalla, ja yhtenä aamuna keskitytään laajemmin ajankohtaisiin työsuojeluasioihin. Työsuojeluhenkilöstö osallistuu myös näihin palavereihin, Santaniemi kertoo.

Santaniemi korostaa toiminnan läpinäkyvyyttä.

– Tietoa ei pantata eikä odotella enää jotain kuukausikokousta. Tarkastuksia tehdään jatkuvasti, hän sanoo.

Työturvallisuusindeksi on selvästi johtanut ajattelutavan muutokseen. Tästä kertovat omaa kieltään tapaturmien luonteet.

– Tapaturmat ovat lievempiä kuin aikaisemmin, koska enää ei ole koneturvallisuuteen liittyviä asioita, Santaniemi huomauttaa.

Indeksi ei sovellu rakennustyömaalle

Janne Sinisammal pitää UPM:n ja StoraEnson kanssa kehitettyä indeksiä nimenomaan näille työpaikoille soveltuvina.

– Työpaikat ovat erilaisia, joten myös niiden kehittämistarpeet ovat erilaisia. Tämän vuoksi indeksiin valitaan aina kyseiselle työpaikalle sopivat muuttujat ja kehityksen mittarit.

Sinisammal korostaa, että koska eri työpaikoilla mitataan erilaisia asioita, niiden työturvallisuusindeksit eivät ole vertailukelpoisia.

– Tämä menetelmä ei sovellu esimerkiksi lyhytaikaiselle rakennustyömaalle, vaan suhteellisen vakaalle työpaikalle, jolla on pysyvät rakenteet ja ilmiöt, päivittäiset rutiinit, Sinisammal toteaa.

– Teollisuuden ulkopuolella menetelmä saattaisi toimia esimerkiksi kuljetusalalla tai varastotyössä, ehkä myös terveydenhuollon joillakin sektoreilla, Sinisammal pohtii.

– Työturvallisuutta on perinteisesti mitattu turvallisuuden puutteiden ilmentymien, esimerkiksi tapaturmien ja sairaspoissaolojen kautta. Tämä on hullunkurista. Puhutaan turvallisuuden mittaamisesta, mutta itse asiassa mitataankin turvattomuutta, Sinisammal huomauttaa.

Seppo Korhonen
kuva, Harri Nurminen

Kun vuonna 2002 taajuus oli 39 korvattua työtapaturma- ja ammattitautitapausta miljoonaa työtuntia kohden, vuonna 2001 taajuusluku oli 44 ja edellisenä vuonna 45.

Myös kuolemaan johtaneet tapaturmat ovat vähentyneet. Viime vuonna paperi- ja selluteollisuudessa ei sattunut yhtään tapaturmasta johtunutta kuolemantapausta. Yhtä hyvä tilanne oli myös edellisvuonna.

Tänä vuonna ala ei tähän mennessä ole selvinnyt yhtä hyvin Kemijärven sellutehtaalla sattuneen työntekijän kuolemantapauksen vuoksi.

StoraEnson Oulun tehtaiden arkittamon työsuojelukirjauksien mukaan 2002, jolloin työturvallisuusindeksi otettiin käyttöön, tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohti oli 54.