Valtion virastoja ja laitoksia varten on laadittu varsinaista yt-lakia soveltaen oma yt-lakinsa. Sen sijaan valtion liikelaitokset päättävät itse, sovelletaanko yt-lakia niihin.

Kunnissa ja kuntayhtymissä yhteistoiminnasta määrätään erillisellä yleissopimuksella.

Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä ennen kuin työnantaja päättää työntekijöiden määrään, asemaan tai työtehtäviin olennaisesti kuuluvasta asiasta. Näitä ovat siirrot työtehtävästä toiseen, muutokset tuotannossa, yrityksen osan lopettaminen tai siirto, liikkeen luovutus sekä tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset. Valtiolla ja kunnilla osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen tai irtisanomiseen vaaditaan tuotannollisten ja taloudellisten syiden lisäksi hallinnolliset syyt.

Edellä mainituista syistä myös henkilöstön edustaja voi pyytää yt-neuvottelujen aloittamista.

Vaikutukset ja vaihtoehdot

Yt-neuvotteluissa käydään läpi työnantajan esittämien muutosten perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Jotta työntekijäpuolella olisi tähän aito mahdollisuus, sille on annettava tarpeeksi tietoa muutoksista. Tiedot on annettava riittävän ajoissa.

Lain mukaan "asian kannalta tarpeellisia tietoja" ovat tiedot henkilöstön vähentämisen perusteista, arvio vähennettävien määrästä eri henkilöstöryhmissä, arvio aikataulusta ja tiedot niistä periaatteista, joiden mukaan henkilöstöä vähennetään.

Jos työnantaja harkitsee vähintään kymmenen palkansaajan irtisanomista, lomauttamista 90 päiväksi tai osa-aikaistamista, tiedot muutoksista on annettava kirjallisesti.

Palkansaajapuolella on oikeus kuulla kyseisessä toimintayksikössä työskentelevää henkilöä ja saada tietoja muiltakin yrityksen asiantuntijoilta, jos se on mahdollista.

Luottamusmies tai neuvottelukunta

Neuvotteluissa henkilöstöä edustaa joko luottamusmies tai yhtä henkilöä koskevien muutosten osalta henkilö itse. Hän voi halutessaan pyytää neuvotteluihin luottamusmiehen.

Mikäli yt-neuvottelut koskevat useampaa henkilöstöryhmää, neuvottelut hoidetaan yhteisessä kokouksessa. Siihen valitaan edustaja jokaisesta henkilöstöryhmästä.

Jos työpaikalla on aiemmin valittu työnantajan ja henkilöstön yhteinen neuvottelukunta, se hoitaa yt-neuvottelut. Esimerkiksi talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen mukaan neuvottelukunta tulee perustaa yritykseen tai sen osaan, kun henkilöstöä on 200 tai yli. Kunta-alan yleissopimuksessa yhteistoimintaelin on asetettava, jos kunnan palveluksessa on pysyvästi vähintään 20 henkilöä.

Neuvotteluesitys kirjallisesti

Työnantajan on annettava esitys yt-neuvotteluista kirjallisesti 3 tai 5 päivää ennen ensimmäistä neuvottelukertaa. Ilmoitusaika on 5 päivää, jos muutos aiheuttaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen.

Neuvotteluesityksessä pitää mainita neuvottelujen aika ja paikka sekä tiedot, mitä asioita neuvotteluissa käsitellään.

Jos palkansaajapuoli on pyytänyt neuvotteluja, työnantajan on annettava neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus, miksi yt-neuvottelut eivät ole tarpeen.

Henkilöstön vähentämisestä työnantajan pitää ilmoittaa kirjallisesti työvoimaviranomaisille heti yt-neuvottelujen alussa.

Liikkeenluovutuksesta voidaan järjestää yt-neuvottelut vielä viikon sisällä luovutuksen jälkeen, jollei asiasta ole neuvoteltu aiemmin.

Aikaa yksi tai kuusi viikkoa

Henkilöstön vähentämistä, lomauttamista tai osa-aikaistamista koskevat yt-neuvottelut katsotaan toteutuneiksi, kun asiasta päästy sopuun. Jos asiasta ei ole syntynyt sovintoa, yt-neuvottelut tulkitaan pidetyiksi, kun muutoksista on neuvoteltu kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla neuvotellaan muutosten perusteista, toisella mahdollisuuksista rajoittaa vähennykset minimiin ja pehmentää vähennysten vaikutuksia mm. koulutuksella.

Neuvotteluaika on vähintään kuusi viikkoa, jos muutos johtaa vähintään kymmenen palkansaajan osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen tai lomauttamiseen yli 90 päiväksi. Tällöin osapuolille on annettava vähintään viikko toiseen neuvottelukertaan valmistautumiseen. - Tosin kunta-alalla yli 10 henkeä koskeviin enintään 90 päivää koskeviin lomautusneuvotteluihin on varattava vähintään viikko aikaa.

Jos muutokset koskevat pienempää palkansaajakuntaa, minimiaika yt-neuvotteluille on viikko.

Työnantajan on pyynnöstä pidettävä neuvotteluista pöytäkirjaa. Osapuolet tarkastavat ja allekirjoittavat sen.

Mikäli käy ilmi, ettei yt-neuvotteluja hoidettu asiallisesti, on irtisanotulla, lomautetulla tai osa-aikaistetulla työntekijällä oikeus saada työnantajalta 20 kuukauden palkka hyvityksenä.

Yt-neuvotteluja ei ole tarpeen käydä, jos yritys on konkurssitilassa.

Kunta oli käynnistänyt kesäkuussa hankkeen terveyspalvelujen puhelinneuvonnan ulkoistamiseksi. Henkilöstölle hankkeesta tiedotettiin elokuussa. Heidät luvattiin siirtää yritykseen vanhoina työntekijöinä. Vasta erimielisyysneuvottelujen jälkeen kunta käynnisti yt-menettelyn, päivää ennen päätöksentekoa.

Työtuomioistuimen mukaan kunta ei ottanut henkilöstöä mukaan valmisteluun riittävän ajoissa, jotta vaihtoehdoista olisi voitu tosiasiallisesti neuvotella. (TT:2002-68)

Kauppa oli lomauttanut toisen ja osa-aikaistanut toisen työntekijän. Jälkimmäinen kääntyi heti tiedon saatuaan luottamusmiehen puoleen, toinen vasta myöhemmin. Pyynnöstä huolimatta kauppa ei ottanut luottamusmiestä mukaan yt-neuvotteluihin, koska sen mukaan kyse oli molemmissa tapauksissa vain yhdestä henkilöstä eikä muita neuvotteluja tarvittu.