Pari vuotta sitten nämä kuljetukset annettiin kokeeksi yksityisen yhtiön hoitoon ja vuoden alussa järjestely vakinaistettiin. Nyt "palvelu" on pahasti sekaisin: vammaisia jätetään heitteille, aikataulut mättävät ja töykeät kuljettajat kieltäytyvät asiakkaidensa avunpyynnöistä.

Kriisi laukesi julkisuuteen kuntavaalien kannalta kreivin aikaan. Se toi konkreettisesti esille, että julkispalveluiden ulosliputusta on arvioitava paljon perusteellisemmin kuin kylmänä markkinaliberalismina.

Jos kuljetusfirman rötöstely olisi paljastunut muutamaa viikkoa aikaisemmin, olisi Helsingin bussien yhtiöittäjä Osmo Soininvaarakin saattanut joutua tarkistamaan kelkkansa suuntaa toisenkin kerran.

Vammaiskuljetusten sekoilusta ei suinkaan vastaa yksin asialle pantu firma. Moraalisesti suurempi syyllinen on kaupungin sosiaalivirasto, joka on käyttänyt ulkoistushankkeissaan haavoittuvimpia asukkaitaan hyväkseen. Samalla on taas vahvistunut se Stakesin havainto, että kunnat pyrkivät ulkoistamalla eroon juuri vaikeimmista perustehtävistään, kuten vammaisista laitoksineen ja opetuksineen tai päihdehuollosta ja sosiaalisista palvelutaloista.

Kattavaa tietoa siitä, miten laajasti kunnat ovat palvelujaan ulkoistaneet, ei ole. Sen Stakesin vuoden takainen tutkimus kuitenkin selvitti, että sosiaalipalveluiden rahoista jo viidennes kiertää yksityisiin liiveihin ja sama määrä alan palkollisista on yksityislaitosten kirjoilla.

Myös kiinteistöistään ja niiden huollosta sekä teknisistä töistään kunnat pyristelevät mielellään ulos. Niinkin suuri kaupunki kuin Lahti aikoo ulkoistaa koko teknisen toimensa, kuntien vuokra-asuntoja siirretään omaan yhtiöönsä ja siivoojista ja keittiöapulaisista on kasvanut raskas ideologinen ies monen kuntapäättäjän niskaan.

Jos teollisuus ja yksityinen palvelu vielä kykenevätkin perustelemaan oheistöiden ulosliputusta ydintehtävällään, niin mikä onkaan päätoimintaa kunnassa.

KTV:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori avaa tässä Palkkatyöläisessä (s. 20–21) myös mielenkiintoisen näkökulman ostopalveluihin kysymällä, onko kuntalaisten etu maksaa verorahoilla monikansalliselta pörssiyhtiöltä ostettu palvelu ja sen päälle vielä osinkoa firman omistajille. Jos etua todella syntyy ja palvelu paranee, saisivat kunnat pikkuhiljaa esittää siitä myös tutkittua näyttöä.

Kuntatöiden ulosliputukseen liittyy puheenjohtajan mukaan lisäksi eläkeongelma. Koska kuntienkin järjestelmä nojaa jatkuvaan palkkasumman kasvuun, pitää kirjoissa olla riittävästi omia työntekijöitä tai eläkemaksut nousevat ja kilpailukyky hupenee.

Teollisuuden leiriin luettavasta työvoimasta neljännes on ulkopuolista. Yksityisissä palveluissa osuus on ainakin sama ja pakkoyrittäjyys jo vaikea ongelma. Valtio on vähentänyt 15 vuodessa työvoimansa puoleen, mutta siirtänyt suurimman osan sentään omistamiinsa yhtiöihin tai liikelaitoksiin.

Sen ohella, että palvelujen ulkoistukseen liittyy kuluttajan ja veronmaksajan kannalta monia arveluttavia piirteitä, ulosliputus sotkee myös työehtojärjestelmää. Usein hämärillä alihankinta- ja vuokratyöjärjestelyillä työnantajavastuu vesitetään olemattomiin, eikä sopimuksille tai laeille anneta puolen puupennin arvoa.

Keinottelu ulkopuolisella työvoimalla on närästänyt ay-liikettä hyvinkin toistakymmentä vuotta, eivätkä vastuullisetkaan työnantajat ole kiirettä asioiden korjaamisessa pitäneet. Tänäkin syksynä lähes kaikki vierastyövoiman käytön keskeiset ongelmat pitää jälleen kerran viedä sopimusmyllyyn. Toivottavasti nyt lopulta myös ratkottaviksi.