Vajaa
suomen tai ruotsin kielen taito on jo sinällään maahanmuuttajalle iso kynnys
työelämässä. Vaikeammaksi työelämään sopeutumisen tekee se, jos työntekoon ei
perehdytetä tarpeeksi. Virheitä tekevää pidetään helposti laiskana, vaikka ongelma
on vallan muualla. Erilaiset työtavat ja kulttuurit on vaikea omaksua, jos kukaan ei
niistä kerro.
Työpaikan luottamusmies ja ammattiliitto ovat ensimmäisiä tahoja, joiden puoleen
maahanmuuttaja voi työpaikan pulmatilanteessa kääntyä. Vakavassa asiassa apua tarjoaa
myös työsuojelupiiri. Vähemmistövaltuutetulta saa neuvoja ja opastusta, miten toimia
mahdollisissa syrjintätilanteissa.
Samat ehdot
Jotta syrjintätilanteita ei syntyisi ja maahanmuuttaja kokisi itsensä osaksi
työyhteisöä ay-aktiivien tulee tehdä osansa. Ensinnäkin täytyy tarkistaa, että
maahanmuuttaja työskentelee samoin työehdoin kuin muutkin ja palkka on vähintään
työtehtävän minitason mukainen.
Luottamusmiehen kannattaa selvittää tavallista paremmin, että maahanmuuttaja on
perehdytetty kunnolla työtehtäviinsä. Puutteellinen kielitaito ja erilainen
työkulttuuri vaativat normaalia huolellisempaa perehdyttämistä.
Yllätyksiä voi tuoda sekin, että maahanmuuttajan kokemukset työelämästä voivat
olla tyystin toisenlaiset kuin mikä on suomalaisen työpaikan arkipäivää. Joissakin
maissa työntekijä saa ryhtyä uuteen tehtävään vasta esimiehen käskyn jälkeen,
Suomessa arvostetaan oma-aloitteellisuutta.
Lisää perehdytystä
Viime vuoden marraskuussa alkoi SAK:n hallinnoima Perehdyttämällä monimuotoiseen
työyhteisöön -projekti, ns. Petmo. Hankkeessa koetetaan purkaa työelämän arjen
pulmakohtia ja keksiä päteviä ratkaisuja työpaikoille.
Hankkeessa on mukana 17 työyhteisöä pääkaupunkiseudulta teollisuudesta,
kuljetussektorilta ja yksityisistä ja julkisista palveluista. Petmon kokemukset
monikulttuurisuuden hyväksymisestä ovat valmiit keväällä 2007.
Sitä ennen työkaluja on syytä kaivaa esiin viime keväänä päättyneestä SAK:n
hallinnoimasta Etmo-projektista. Kolme ja puoli vuotta kestäneessä hankkeessa todettiin,
että myös työyhteisöä on syytä valmistaa maahanmuuttajataustaisen työntekijän
tuloon.
Toisaalta tulokkaalle eivät avaudu itsestään työkulttuurin perussäännöt,
työlainsäädäntö ja työpaikan toimintaperiaatteet, vaan niistä täytyy kertoa.
Alkuperehdytyksen lisäksi asioihin kannattaa palata uudelleen, kun maahanmuuttaja on
työskennellyt jo jonkin aikaa työpaikalla.
Kummiksi tulokkaalle
Etmossa huomattiin, että maahanmuuttaja mukautui ja viihtyi työssään paremmin, jos
hän sai työpaikaltaan tukihenkilön tai kummin, joka opetti työn alussa työyhteisön
kirjoittamattomia pelisääntöjä ja auttoi sopeutumaan työyhteisöön.
Projektin kyselyssä syksyllä 2002 vain kaksi viidestä maahanmuuttajasta totesi
heille aktiivisesti kerrotun työpaikan kirjoittamattomista säännöistä. Aina ei
esimerkiksi ole selvää, saako työpaikalla käyttää meikkejä, hajusteita ja koruja.
Puhelimen käyttö työaikana, työpaikkaruokailu ja työterveyshuolto voivat olla
tulokkaalle "täyttä hepreaa". Työajoista, sairaudesta ilmoittamisesta,
työvaatteiden käytöstä, kulkuluvista ja avainten käytöstä sekä kahvi- ja
ruokatauoista on Suomessa tiukat säännöt. Sukulaisten ja ystävien huomioiminen
työpaikalla ei kuulu meillä tapoihin kuten joissakin muissa maissa.
Lisäksi uskonnon harjoittamisesta työpaikalla pitää sopia erikseen esimiehen
kanssa. Sopimus kannattaa tehdä tutuksi myös muulle työyhteisölle, jottei järjestely
herätä työyhteisössä närää.
Juoruilulle säännöt
Maahanmuuttajan kohtelu etenee pahimmillaan samoin kuin yleensäkin
työpaikkakiusaamisessa. Ensin juorutaan, sitten panetellaan ja lopuksi loukataan ensin
työhön liittyvistä asioista, myöhemmin itse persoonasta.
Esimiehen ja työsuojeluvaltuutetun pitää puuttua työpaikkakiusaamiseen heti.
Etmo-projektiin osallistuneessa Aisakellon päiväkodissa tehtiin pelisäännöt
juoruilulle ja lisättiin avointa keskustelua. Työviihtyvyys ja -motivaatio paranivat
kaikilla.
Viisi prosenttia maahanmuuttajista on joutunut työtoveriensa kiusaamaksi, esimiesten
kiusaamaksi seitsemän prosenttia. Joka kymmenes on kohdannut työpaikalla uhkaavaa
käytöstä, hieman useampaa on kiusattu maahanmuuttajataustan takia.
Ay-aktiivien kannattaa olla tarkkana. Jos maahanmuuttajan kanssa vältellään
vuorovaikutusta, työtoverit tarkastavat hänen työnsä pyytämättä ja huomauttavat
työajoista, kohtelu täyttää lievän syrjinnän tunnusmerkit.
Yhdenvertaisuutta
Isoilla ja miksei muillakin työpaikoilla on apua yhdenvertaisuussuunnitelmasta.
Helsingin kaupungin suunnitelmassa todetaan muun muassa, että kaupunki lisää
työnantajana etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien osuutta vakinaisessa
henkilöstössä. Samalla myös henkilöstöä koulutetaan huomaamaan syrjintä ja
syrjivät käytännöt ja reagoimaan niihin.