Työpaikan luottamusmies ja ammattiliitto ovat ensimmäisiä tahoja, joiden puoleen maahanmuuttaja voi työpaikan pulmatilanteessa kääntyä. Vakavassa asiassa apua tarjoaa myös työsuojelupiiri. Vähemmistövaltuutetulta saa neuvoja ja opastusta, miten toimia mahdollisissa syrjintätilanteissa.

Samat ehdot

Jotta syrjintätilanteita ei syntyisi ja maahanmuuttaja kokisi itsensä osaksi työyhteisöä ay-aktiivien tulee tehdä osansa. Ensinnäkin täytyy tarkistaa, että maahanmuuttaja työskentelee samoin työehdoin kuin muutkin ja palkka on vähintään työtehtävän minitason mukainen.

Luottamusmiehen kannattaa selvittää tavallista paremmin, että maahanmuuttaja on perehdytetty kunnolla työtehtäviinsä. Puutteellinen kielitaito ja erilainen työkulttuuri vaativat normaalia huolellisempaa perehdyttämistä.

Yllätyksiä voi tuoda sekin, että maahanmuuttajan kokemukset työelämästä voivat olla tyystin toisenlaiset kuin mikä on suomalaisen työpaikan arkipäivää. Joissakin maissa työntekijä saa ryhtyä uuteen tehtävään vasta esimiehen käskyn jälkeen, Suomessa arvostetaan oma-aloitteellisuutta.

Lisää perehdytystä

Viime vuoden marraskuussa alkoi SAK:n hallinnoima Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön -projekti, ns. Petmo. Hankkeessa koetetaan purkaa työelämän arjen pulmakohtia ja keksiä päteviä ratkaisuja työpaikoille.

Hankkeessa on mukana 17 työyhteisöä pääkaupunkiseudulta teollisuudesta, kuljetussektorilta ja yksityisistä ja julkisista palveluista. Petmon kokemukset monikulttuurisuuden hyväksymisestä ovat valmiit keväällä 2007.

Sitä ennen työkaluja on syytä kaivaa esiin viime keväänä päättyneestä SAK:n hallinnoimasta Etmo-projektista. Kolme ja puoli vuotta kestäneessä hankkeessa todettiin, että myös työyhteisöä on syytä valmistaa maahanmuuttajataustaisen työntekijän tuloon.

Toisaalta tulokkaalle eivät avaudu itsestään työkulttuurin perussäännöt, työlainsäädäntö ja työpaikan toimintaperiaatteet, vaan niistä täytyy kertoa. Alkuperehdytyksen lisäksi asioihin kannattaa palata uudelleen, kun maahanmuuttaja on työskennellyt jo jonkin aikaa työpaikalla.

Kummiksi tulokkaalle

Etmossa huomattiin, että maahanmuuttaja mukautui ja viihtyi työssään paremmin, jos hän sai työpaikaltaan tukihenkilön tai kummin, joka opetti työn alussa työyhteisön kirjoittamattomia pelisääntöjä ja auttoi sopeutumaan työyhteisöön.

Projektin kyselyssä syksyllä 2002 vain kaksi viidestä maahanmuuttajasta totesi heille aktiivisesti kerrotun työpaikan kirjoittamattomista säännöistä. Aina ei esimerkiksi ole selvää, saako työpaikalla käyttää meikkejä, hajusteita ja koruja.

Puhelimen käyttö työaikana, työpaikkaruokailu ja työterveyshuolto voivat olla tulokkaalle "täyttä hepreaa". Työajoista, sairaudesta ilmoittamisesta, työvaatteiden käytöstä, kulkuluvista ja avainten käytöstä sekä kahvi- ja ruokatauoista on Suomessa tiukat säännöt. Sukulaisten ja ystävien huomioiminen työpaikalla ei kuulu meillä tapoihin kuten joissakin muissa maissa.

Lisäksi uskonnon harjoittamisesta työpaikalla pitää sopia erikseen esimiehen kanssa. Sopimus kannattaa tehdä tutuksi myös muulle työyhteisölle, jottei järjestely herätä työyhteisössä närää.

Juoruilulle säännöt

Maahanmuuttajan kohtelu etenee pahimmillaan samoin kuin yleensäkin työpaikkakiusaamisessa. Ensin juorutaan, sitten panetellaan ja lopuksi loukataan ensin työhön liittyvistä asioista, myöhemmin itse persoonasta.

Esimiehen ja työsuojeluvaltuutetun pitää puuttua työpaikkakiusaamiseen heti. Etmo-projektiin osallistuneessa Aisakellon päiväkodissa tehtiin pelisäännöt juoruilulle ja lisättiin avointa keskustelua. Työviihtyvyys ja -motivaatio paranivat kaikilla.

Viisi prosenttia maahanmuuttajista on joutunut työtoveriensa kiusaamaksi, esimiesten kiusaamaksi seitsemän prosenttia. Joka kymmenes on kohdannut työpaikalla uhkaavaa käytöstä, hieman useampaa on kiusattu maahanmuuttajataustan takia.

Ay-aktiivien kannattaa olla tarkkana. Jos maahanmuuttajan kanssa vältellään vuorovaikutusta, työtoverit tarkastavat hänen työnsä pyytämättä ja huomauttavat työajoista, kohtelu täyttää lievän syrjinnän tunnusmerkit.

Yhdenvertaisuutta

Isoilla ja miksei muillakin työpaikoilla on apua yhdenvertaisuussuunnitelmasta.

Helsingin kaupungin suunnitelmassa todetaan muun muassa, että kaupunki lisää työnantajana etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien osuutta vakinaisessa henkilöstössä. Samalla myös henkilöstöä koulutetaan huomaamaan syrjintä ja syrjivät käytännöt ja reagoimaan niihin.

• Petmo-projektista www.sak.fi
• Etmosta Kiljavan opiston sivuilla
• Työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnitelmista www.yhdenvertaisuus.fi > yhdenvertaisuussuunnittelu > jo laadittuja suunnitelmia. Samat sivut englanniksi
• Yhdenvertaisuuslaki ja vähemmistövaltuutetun yhteystiedot www.vahemmistovaltuutettu.fi
• Maahanmuuttajille tietoa mm. ammattiliitoista sekä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista www.mol.fi > maahanmuutto > infopankki (tai www.infopankki.fi), josta valitaan kieli.

Pahiten työttömyys koetteli irakilaisia (73 prosenttia) sekä iranilaisia ja somaleita (61 prosenttia). Parhaiten olivat työllistyneet Kiinasta tulleet, sen jälkeen Saksasta, Yhdysvalloista, Ruotsista, Norjasta ja Puolasta Suomeen muuttaneet, ilmenee työministeriön arviosta.