Kolmisenkymmentä vuotta kestänyt itsenäisyystaistelu oli tuolloin päättymässä rauhansopimukseen, ja välittäjänä neuvotteluissa toimi presidentti Martti Ahtisaari.

Vähemmän suomalaisessa mediassa Aceh sai huomiota vuosi takaperin, kun tsunami iski suoraan päin Sumatran saaren valtameren puoleista maakuntaa.

Acehissa ei näet menehtynyt mainittavasti länsimaisia turisteja, sillä Acehissa ei ollut turismia.

Tsunami iski siellä yhteen köyhimmistä alueista ja tuhot olivat valtavia. Pitkä itsenäisyystaistelu oli uuvuttanut maakuntaa, joka lähtökohtaisestikin oli kehitysmaa.

Vuosi kohtalokkaan tapaninpäivän jälkeen jälleenrakennustyössä ollaan vasta alussa, vaikka etenkin kansainvälisten järjestöjen katastrofi- ja muuta apua on virrannut maakuntaan.

Myös suomalaisen ay-liikkeen humanitaarinen apu on perillä ja neljä monitoimikeskusta ovat jo rakenteilla.

Ongelmia ovat tuottaneet katastrofin suuruus, avun koordinointi ja tarkoituksenmukainen kohdistaminen. Myös ammattitaitoisesta työvoimasta on huutava pula.

Avustustyötä ja rakentamista koordinoimaan Indonesian hallitus perusti huhtikuussa Banda Acehiin jälleenrakennustoimiston BRR:n (Badan Rehabilitasi dan Rekonstruksi). Sitä johtaa entinen energiaministeri Kuntoro Mangkusubroto.

BRR:n mandaatti on nelivuotinen, hallituksen arvion mukaan välttämätön jälleenrakennustyö olisi silloin saatu valmiiksi.

BRR:llä on Banda Acehissa hulppea toimitalo ja yli 120-jäseninen kansainvälinen henkilökunta.

Apua 180 järjestöltä

Tsunamissa arvioitiin eri maissa menehtyneen yhteensä yli 200 000 henkeä.

BRR:n mukaan Acehissa kuoli 129 775 ihmistä ja siihen kuuluvalla Niasin saarella 800. Kateissa alueella on edelleen lähes 37 000 henkeä. Kodittomia on Acehissa 174 000 ja Niasissa 70 000.

BRR arvioi tuhot alueella noin 4,5 miljardiksi US-dollariksi (3,8 mrd/euroa).

Ihmishenkien ja asuntojen menetysten ohella tsunami rikkoi tiestön ja sillat ja romutti palvelut, sairaalat ja koulut. Samoin menivät työpaikat ja mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoja, mm. kalastusta ja maanviljelyä.

BRR koordinoi alueella noin 600 projektia. Näiden yhteenlaskettu arvo on 2,367 mrd US$ (2 mrd/e). Yli puolet, 1,403 mrd US$ (1,2 mrd/e), on saatu järjestöiltä ja kansalaisjärjestöiltä.

Acehin alueella avustustöissä niitä on ennennäkemätön määrä. YK:n ja Punaisen Ristin ohella mm. terveydenhuolto- ja lääkärijärjestöjä, kehitysapuun erikoistuneita, taloudellisia ja aatteellisia järjestöjä.

BRR:n mukaan kansainvälisiä järjestöjä on 150 ja kansallisiakin 30.

Apua on saatu myös hallituksilta ja liike-elämältä.

Tekoja, ei dataa

BRR:n toiminta on herättänyt keskustelua Acehissa. Toimisto sanoo edustavansa jälleenrakennustyössä tehokkuutta, koordinaatiota ja läpinäkyvyyttä.

Sen työntekijät korostivat suomalaistoimittajalle, että kaikki toimet kestävät päivänvalon, eikä korruptio ole sallittua.

Turhautuneet ja teltoissa edelleen asuvat kodittomat ovat kriittisempiä.

Marraskuussa kirjoittelivat paikallislehdet BRR:n johtajan palkasta, joka oli "6 000 euroa suurempi kuin Indonesian presidentin palkka".

Pettyneet kadunmiehet kommentoivat myös toimistoa sanomalla, että sieltä tulee enemmän dataa kuin tekoja.

Ay-avun perille menoa Acehissa hoitaa Trade union care center TUCC, "Ay-liikkeen huolintakeskus". Sen taustajärjestöjä ovat palvelualojen maailmanjärjestö UNI, saksalaiset, australialaiset, japanilaiset ja yhdysvaltalaiset ay-järjestöt tai niitä lähellä olevat tahot. Acehin oma ay-liike on vielä hajanainen, lähinnä siellä toimivat palvelualojen liitto ASPEK ja opettajat.

TUCC:n koordinaattori Rudy Erdiansyah on saanut suomalaiset ay-projektit ripeästi vauhtiin ja kaikki neljä monitoimikeskusta eri puolilla Acehia ovat rakenteilla. Ensimmäiseksi, suunnitelmien mukaan tammikuussa, valmistunee saaren länsirannalla Kruansabeen kylässä nyt jo harjakorkeudessa oleva rakennus.

Hilkka Jukarainen
Sumatra/Banda Aceh

Samaisen kukkulan laelle ja turvaan uusilta hyökyaalloilta nousee parhaillaan suomalaisen ay-väen solidaarisuuden merkkinä monitoimikeskus. Sen on tarkoitus valmistua tammikuun puolivälissä.

Vuosi sitten tapaninpäivänä sattunut suuronnettomuus järkytti joulua kodeissaan viettäviä ihmisiä enemmän kuin katastrofit ehkä koskaan aikaisemmin. Suomalaiset ammattiliitot olivatkin nopeasti valmiita aloittamaan SASKin kautta ensimmäiset humanitaariset projektinsa tsunamista eniten kärsineillä alueilla Indonesian Sumatran saarella ja Sri Lankassa.

Sumatralle rakennetaan neljä monitoimikeskusta. Yksi nousee parhaillaan Acehin maakunnan pääkaupungin Banda Acehin laitamille. Yksi rakennetaan maanjäristyksestä kärsineelle Niasin saarelle ja kaksi Sumatran länsirannalle Kruensabeen kylään ja Galangin lähelle.

Hasmidar asuu Kruensabeen kylässä. Pääkaupungista Banda Acehista sinne pääsee vain helikopterilla. Mutta ei edes aivan perille, lähes tunnin helikopterimatkan jälkeen avustustyöntekijöitä kuljetetaan kuoppaisella tiellä vielä reilut puoli tuntia.

Hasmidar menetti tsunamissa 50 sukulaista ja perheenjäsentä. Aviomies kuitenkin pelastui.

Naapurissa asuva Normalawati, 24, pelastautui miehensä ja pikkupoikansa kanssa samalle kukkulalle Hasmidarin kanssa.

Järjestöt tukevat

Molemmat perheet asuvat vielä teltoissa. Naiset valittavatkin, että asuntoja ei ole järjestynyt kaikille. Kylän yli 6 000 asukkaasta vielä yli tuhat on teltoissa.

Rakentamista hidastavat rahan puute ja vaikeakulkuinen maasto. Taloja ei myöskään uskalleta enää pystyttää loivalle rannalle, vaan kauemmaksi vaikeakulkuisempaan trooppiseen metsään.

Perheiden tulot ovat niin ikään niukat. Paikkakunnalla ei ole työtä naisille. Miehet sen sijaan ovat päässeet kansalaisjärjestöjen projekteihin ja tienaavat ruokarahat.

Kruensabeen kylässä kansainvälisistä järjestöistä ovat mukana rakennustyössä ainakin YK:n alaiset ruoka-, pakolais- ja kehitysapujärjestöt. Kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam on vetänyt sinne vesijohtoja ja rakentanut kuivakäymälöitä.

SASK tunnetaan

Ammattiliittojen ja SASKin monitoimitalon hahmo hallitsee kukkulaa. Talo on kaukaisen ay-liikkeen kädenojennus tsunamin uhreille.

Kyläläiset ovat ottaneet sen lämpimästi vastaan.

Vilkasliikenteisen keskustan kahvilan ulkoseinään oli SASKin toiminnanjohtajan Hannu Ohvon ja kansainvälisen ay-delegaation vierailun kunniaksi levitetty suuri kangasjuliste. Se on edelleen paikallaan, ja samaisessa kahvilassa tarjosi kylän silmäätekevä virvokkeita myös Palkkatyöläisen toimittajalle.

Julisteessa lukee "Selamat datang – Tervetullut".

SASKin projektiin Sumatralla käytetään kaikkiaan 200 000 euroa. Paikallisena yhteistyökumppanina on indonesialainen palvelualan liitto ASPEK. Myös palvelualojen maailmanjärjestö UNI on projektissa mukana.

Käytännön asioita tsunamin jälkeisessä jälleenrakennustyössä hoitaa Banda Acehissa keväällä perustettu TUCC, Trade union care center, ay-liikkeen huolintakeskus.

Sen taustalla ovat saksalainen Friedrich Ebert -säätiö, Yhdysvaltain ay-solidaarisuuskeskus sekä Japanin ja Australian ay-järjestöjä.

Hilkka Jukarainen
Aceh/Kruensabee