Kahvikuppi torilla maksaa 1,50 euroa eli yhdeksän markkaa! Kolme vuotta sitten markka-aikana hinta oli vitosen. Käyntiin yleisövessassa bussiasemalla pitää pulittaa euro eli kuusi markkaa. Ennen pääsi markalla. Hampurilaisen tosin saa eurolla, nousua kolmen vuoden takaiseen hintaan on markan verran.

Taulutelevisioita ei myyty markka-aikaan, mutta olisivatkohan ne menneet kuin kuumille kiville 12 000–18 000 markalla? Nyt ne viedään käsistä. Taulu-tv:hen uppoaa roimasti palkansaajan keskipalkka. Monelle SAK:laiselle hittituote taulu-tv maksaa kahden kuukauden palkan.

Kun hintoja kääntää markoiksi, monet tuotteet tuntuvat liian kalliilta. Suomalaisista neljännes kääntää edelleen eurot markoiksi jokapäiväisiä ostoksia tehdessään. Lähes 80 prosenttia suomalaisista kuluttajista tukeutuu markkoihin suuria ostoksia tehdessään. Suomalaiset kuluttajat ovat kuitenkin omaksuneet euron jonkin verran paremmin kuin ihmiset euroalueella keskimäärin.

Kaikilla eurokansalaisilla on sama tunne, että euro nosti hintoja, mutta todisteita siitä ei ole.

Inflaatio alhaalla

Euroaikana inflaatio eli kuluttajahintojen nousu on Suomessa ollut prosentin tuntumassa, kun vuonna 2000 hintojen muutos edelliseen vuoteen oli 3,4 prosenttia ja seuraavana vuonna 2,6 prosenttia.

Ansiotkin ovat kehittyneet tasaista, noin neljän prosentin vuosivauhtia. Ostovoimassa tosin tapahtui euroon siirryttäessä leikkaus: vuonna 2001 kansalaisten ostovoima nousi edellisvuoteen verrattuna viisi prosenttia, mutta ensimmäisenä eurovuonna vain kolme. Viime vuonna ostovoiman kasvu oli peräti 5,6 prosenttia ja tänä vuonna sen arvellaan olevan kolmisen prosenttia.

Silti suomalaisista tuntuu, että rahaa kuluu enemmän kuin markka-aikana ja tässä suhteessa suomalaiset erottuvat muista eurokansalaisista. Melkein puolet suomalaisista arvelee, että kulutus on lisääntynyt eli rahaa kuluu enemmän euron myötä. Saksalaisista puolet kokee, että rahaa kuluu vähemmän euroaikana kuin markka-aikana.

Hintatietoisuus hukassa

Tunne siitä, että kaikki on nyt niin kallista, pohjautuu osin hintatietoisuuden hämärtymiseen valuutan vaihduttua. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan hintatietoisuus heikkeni selvästi euroon siirryttäessä, mikä oli odotettua ja luonnollista, mutta hämmentäväksi tuloksen tekee se, että hintatietoisuus ei ole parantunut ollenkaan alkumurroksen jälkeen. Hintatietoisuus ei ole lähelläkään kolmen vuoden takaista aikaa.

Tutkimuksessa vertailtiin kuluttajien arvioita maidon, sokerin, HK:n Sinisen ja Juhla-Mokan hinnoista. Markka-aikana maidon hinta tiedettiin tarkkaan, tänä vuonna kuluttajat arvioivat maidon yhdeksän senttiä kalliimmaksi kuin keskihinta on. Maidon hinta on noussut reilussa kolmessa vuodessa lähes kymmenen prosenttia.

Sokerin hinnan kuluttajat arvioivat keskihintaa hieman korkeammaksi, kahvin ja lenkkimakkaran todellista hintaa hieman halvemmaksi.

Mikä maksaa?

Kuluttajahintojen arvellaan nousevan tänä vuonna viime vuoteen verrattuna vain prosentin verran. Ostovoiman pitäisi nousta liki kolme prosenttia. Kun silti tuntuu siltä, että raha ei riitä samalla tavalla kuin ennen, täytyy kurkistaa Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksiä tarkemmin.

Vertailuvuosi tämän vuoden syyskuun tilanteeseen on reilusti markka-aikaa eli vuosi 2000. Elintarvikkeet näyttävät kallistuneen liki kahdeksan, asuminen yli kymmenen, vaatteet ja jalkineet pari prosenttia, terveysmenot lääkkeineen yli 15, liikenne yhdeksän ja ravintola- ja hotellihinnat 11 prosenttia. Alkoholijuomat ovat halventuneet yli 14 prosenttia.

Entä kahvi? Kahvin hinta on viidessä vuodessa alentunut yli 15 prosenttia, mutta kahvilakahvi noussut 18 prosenttia. Hampurilaisen hinta on viidessä vuodessa hieman pudonnut.

Tavallisen palkansaajan elämässä miltei kaikki välttämätön on kallistunut.

Viihde-elektroniikka ja puhelumaksut tosin ovat halventuneet.

Köyhä kuluttaja

Suomalaisen ostovoima verrattuna muihin EU-kansalaisiin ei näytä olevan kovin hääppöinen. Kotitalouksien kulutus on Suomessa EU-15 maiden matalin, noin neljäsosan keskitasoa alhaisempi, selviää kauppatieteiden yo Heli Mäkisen selvityksestä. Tosin myös muut pohjoismaat jäävät kulutustutkimuksessa häntäpäähän, koska Eurostatin vertailussa on kotitalouksien lopullinen kulutusmeno, eivätkä siihen sisälly hyvinvointipalvelut. Tutkimus on vuodelta 1999.

Vertailutietojen puutteista huolimatta tutkimus antaa viitteitä siihen, miten suomalaiset kuluttajat sijoittuvat eurooppalaisessa vertailussa.

Asumismenot olivat eurooppalaisten perheiden (EU-15) suurin kuluerä, 27 prosenttia. Ruokaan ja juomaan hupeni noin 17 prosenttia, liikenteeseen vähän enemmän. Vapaa-aikaan ja kulttuuriin eurooppalaiselta meni noin kymmenesosa kulutusbudjetista.

Suomalaisten kulutus erosi muista eurooppalaisista kolmessa asiassa: suomalaiset kuluttivat vaatteisiin ja jalkineisiin sekä kodin kalusteisiin ja koneisiin vähiten, liikenteeseen eniten muihin eurooppalaisiin verrattuna.

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus kotitalouksien menoista ovat suomalaisilla tänä vuonna 14 prosenttia, tutkimusvuonna 1999 noin 17 prosenttia eli hieman vanhojen EU-maiden keskiarvon (17,4 prosenttia) alapuolella.

Leena Seretin

Onko kuluttajien tunne aito, että raha riittää nyt vähempään kuin ennen, vaikka inflaatio on alhainen ja ostovoima keskimäärin kasvaa eli meneekö sittenkin tavalliselta kuluttajalta enemmän arkipäiväisiin ostoksiin, erikoistutkija Pekka Sauramo Palkansaajien tutkimuslaitokselta?

– Tilastojen valossa tavallisen kuluttajan ostovoima on kasvanut, eikä minulla ole syytä asettaa tätä tietoa kyseenalaiseksi. Löytyy kuitenkin tuotteita, esimerkiksi kahvilakahvi, jonka hinta on noussut enemmän kuin tavallisen kuluttajan tulot. Toisaalta löytyy tuotteita, esimerkiksi alkoholi, jonka hinta on laskenut selvästi.

– Kuluttajan kulutustottumuksista tai kulutuskorista riippuu, miten hintojen nousut tai laskut vaikuttavat hänen ostovoimansa kehitykseen. Ei ole aivan selvää, mitä 'tavallinen kuluttaja. tarkoittaa. Vaikka työssä käyvän tavallisen kuluttajan ostovoima on kasvanut, tulonsiirtojen varassa elävän köyhän ihmisen ostovoima ei ole noussut samaan tahtiin.

Onko suomalaisten ostovoima muihin eurooppalaisiin verrattuna kehnompi?

– Suomalaisten ostovoima ei ole eurooppalaisittain kovin hyvä. Palkkataso on vanhojen EU-maiden joukossa keskitasoa eli Suomi ei ole erityisen korkean palkkatason maa. Vertailuasetelmaa heikentää se, että Suomen hintataso on jonkin verran keskimääräistä korkeampi ja verotus keskimääräistä kireämpi. Tosin vertailussa ei ole otettu huomioon ostovoimaa kasvattavia hyvinvointipalveluja. Jos ne olisivat mukana, vertailuasetelma näyttäisi Suomen kannalta lohdullisemmalta.