– Tosiasiahan tämä on, mutta vaikeasti nieltävissä, he sanovat.

Kuten aina tullaan muistamaan, paperityönantajat puristivat viime kevään seitsenviikkoisella työsululla tehtaansa käyntiin myös jouluna ja juhannuksena.

Nyt kun paperin "pakolliset seisokit on muutettu markkinaehtoisiksi" (kuten työnantajat mongertavat), maan tehtaista täysillä pyörii jouluna vain kolmannes eli 19 ja toisessa kolmanneksessa joku väkkärä on liikkeellä.

Paperiliiton tehtailta keräämien tietojen perusteella joulukäynti poikii työlöysin yli 6 500 liiton jäsenelle eli melkein puolelle raskaan paperin tekijöistä. Työnantajien Metsäteollisuus päätyy 1 500 pienempiin numeroihin.

Stora Enson Summan tehtaat kuuluu täysillä savuilla paahtaviin laitoksiin.

Tehtailla 25 vuotta pääluottamusmiehenä vaikuttanut ja 44 vuotta työskennellyt Pekka Kokkonen, 61, laskee joulukäynnin koskevan yli puolta laitoksen 400 työntekijästä. Paperin jauhajista osuus on vieläkin suurempi.

– Jouluaattona klo 14 täällä pitäisi olla töissä normaali vuoromiehitys, 40–50 paperintekijää. Toisille joulutyö tulee budjetin paikkaajana tarpeeseen, toisia se sieppaa pahemman kerran.

– Aina paperitehtailla jouluna töitä on tehty, mutta nyt tekijät vaihtuvat: remontti- ja huoltoporukka jää kotiin ja paperinvalmistajat komennetaan töihin, sanoo monet joulut, juhannukset ja helluntaitkin paperimyllyjä korjannut Kokkonen.

Summassa molemmat koneet rasvattiin ja trimmattiin iskuun jo lokakuun lopun seisokissa.

Perinne särkyy

Sylinterimies Pekka Suuronen, 50, tappaa jouluntienoonsa aaton, joulupäivän ja tapanin iltavuoroilla ja pääsee töistä klo 22.

Häntä uusi sopimusjärjestely kuohuttaa.

– Joulu pitää viettää kotona. Meillä lähisuku on ollut joka joulu kasassa niin pitkään kuin muistan. Mutta nyt perinne särkyy. Perhe pitää juhlansa itsekseen, ja meikäläiseltä taitaa joulupukin vilahduskin jäädä näkemättä. Työpaikallekaan tuskin mitään joulusta muistuttavaa järjestetään.

Suurosen kaksi lasta ovat aikuisia ja vaarivuosiakin hänelle on kertynyt jo 11. Joulu on silti miehelle tärkeä. Häntä, kuten muitakin paperityöläisiä, rassaa jatkuva kolmivuorotyö, joka jo sinällään eristää tekijänsä tehokkaasti muun yhteiskunnan valtavirrasta.

– Ja niitä, jotka puhuvat paperityöläisten suurista joulunajan ansioista, ei pyhinä töillä rasiteta.

Suuronen laskee, että jos Summan koneet vuoden kuluttua jouluna pyörivät, löysit osuvat taas kohdalle.

Yhdellä syömisellä tällaiseen tulevaisuuteen on vaikea tottua.

Mummo Summassa

Pituusleikkurin kakkosmies Marjo Joffel, 49, on tottunut viettämään joulunsa perheen Mikkelin-mökillä. Sinne mies ja ilmeisesti myös tytär 10- ja 3-vuotiaine lapsineen tänäkin jouluna aikovat.

– Mutta mummo jää kotiin Haminaan ja menee aattoillaksi Summaan töihin. Joulun tienoille osuus viisi työvuoroa.

Joffeleilla joulua joudutaan nyt aikaistamaan viikolla ja juhlimaan sitä emäntä-Marjon pitkän vuorovapaan ehdoilla.

Rullamies Jukka Ihalaisen, 32, läheisjoukon muodostavat äiti, veli ja isovanhemmat, joiden luona jouluja melkein aina on tullut vietetyksi.

– Nyt aatto ja molemmat joulupyhät kuluvat töissä. Mielelläänhän tänne tehtaalle ei silloin ajelisi, kun yhteinen vapaa-aika muun perheen kanssa on jo ennestään kortilla.

– Sen ymmärtää, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus katso aikaa eikä joulua, mutta ei sitä, että paperinteko on yhtä tärkeää.

Nyt Ihalaisen on toimitettava kummilastensa lahjat pukinkonttiin jo ennakkoon ja aaton varsinaiset riemut hän saa riuhtoa irti paperikoneen telan kyljestä.

– Joulupäivänä ennen töitä ehtinen käydä äidin luona syömässä.

Myös Ihalainen on laskenut vuorojaan etukäteen.

– Ensi juhannusaattona osuu iltavuoro ja vuoden kuluttua jouluna yötuuri, mutta 2007 joulun pitäisi olla vapaa.

Ihalainen väittää kivenkovaan, että joulutyöstä tuleva korvaus ei häntä lämmitä.

– Puolet menee veroihin, eikä jäännös vastaa menetettyä perhejuhlaa.

Piru yhä merrassa

Mutta jos summalaisia vain pelkkä joulutyö myrkyttäisi, elämä olisi helppoa. Suomenlahdelta on tehtaan pihaan ja halleihin puhaltanut tyly tuuli koko tämän vuosikymmenen. Ja riepottelu näyttää vain jatkuvan.

Neljä vuotta sitten tehtaan ykköskone suljettiin ja sata työntekijää sai lähtöpassit. Koneen purkamattomat jämät muistuttavat hallissa yhä noista ankeista ajoista.

– Osa irtisanotuista pääsi eläkeputkeen ja muut yhtiön Kotkan- ja Anjalankosken-tehtaille. Tyhjän päälle ei jäänyt kukaan, Pekka Kokkonen selvittää.

Mutta piru pysyy näköjään Summan merrassa.

Lokakuun lopulla tehtaat omistava Stora Enso julkaisi kaksi kannattavuuden parannusohjelmaa, joista molemmat kourivat summalaisia.

Firman kolmen keskieurooppalaisen tehtaan ohella Summa pannaan ensi vuodeksi kannattavuustarkkailuun, jonka jälkeen sen jatkosta päätetään.

Toinen ohjelma, Profit 2007, hakee konserniin 300 milj. euron suuruista tulosparannusta 2007 puolivälistä alkaen.

Ohjelma leikkaisi tuotanto-, tukitoiminto- ja hallintokuluja 280 milj. euroa ja vähentäisi väkeä 2 000:lla hengellä. Henkilöleikkauksista tuhat kohdistuisi pohjoismaihin ja noin 500 tehtaiden lattiatasoille.

– Meillä paineissa ovat siivoojat, vartijat ja sisäiset kuljetukset. Työnantajat ovat puhuneet useiden kymmenien henkilöiden vähennystarpeesta. Yt-neuvottelut alkoivat marraskuun lopulla, Kokkonen kuittaa niukasti.

Ihmetellä pitää

Summan, Enso-konsernin ja miksei koko paperialankin viimeaikaiset tempaukset kysyvät Kokkosen mukaan kohta täysipäiväisen ihmettelijän vakanssia. Koska sellaista ei ole, pääluotto hoitaa hommaa itse.

– Kun PK1 sammutettiin 2002:n alussa, tämä tehdas jauhoi euroja ennätystahtiin. Silti yli sata työpaikkaa piti lopettaa, eikä se painanut missään, että lähtijöiden mukana meni hurja määrä ammattitaitoa ja kokemusta.

- Ja entäs tämä työsulku. Puolen miljardin euron edestä jäi paperia tekemättä ja koko kansantalouden kylkeen paha mustelma. Siihen oli varaa, mutta ei näköjään tuotantoon.

– Vaikka uudet sopimusmääräykset säästävät firmoille selvää rahaa, ilma on erilaisia kannattavuusohjelmia sakeana.

– Meillä tehtiin juuri 53 miljoonan euron investoinnit kakkoskoneeseen, mutta nyt pääsemmekin tarkkailuluokalle, Veitsiluodon huippuvireinen saha pannaan myyntiin, samoin Pankakosken kartonkitehdas, Varkaudessa lopetetaan paperikone…

Myös ay-liikkeen leirissä Kokkosella riittää pään pyöritystä.

– Mihin tämä liike on menossa, kun Metallia myöten tullaan salaa ja metsiä myöten hiippaillen rikkuroimaan työsulun alaisiin tehtaisiin, Kokkonen kyselee synkkänä.

Eero Kosonen