Havahtuiko ay-liike liian myöhään silpputyöongelmaan?
– Voi olla, että näin kävi. Kaupan alalla osa-aikatyön ongelmat ovat olleet pitkään esillä, mutta muuta on saatu mukaan asian parantamiseen vasta viime vuosina. Yhteiskuntaa alkoi herättää pätkätyöläisyys enemmän, kun se alkoi koskettaa akateemisia ja muita korkeasti koulutettuja.
– Hyvä niin, että loppujen lopuksi ongelma on vihdoinkin huomattu.

Mihin ammattiliittoon parin viikon työpätkää tekevän kuuluisi liittyä?
– Riippuu alasta. PAMiin otetaan jäseneksi ihmiset, jotka tekevät pätkää palvelualoilla. Silpputyötä tekevien ammattikirjo ei kuitenkaan ole kovin laaja. Millä toimialalla eniten työtä näyttäisi olevan, sinne kannattaa liittyä. Liittojen ovet ovat auki myös pätkätyöntekijöille.

Riittääkö Suomessa palvelualan työntekijöitä myös tulevaisuudessa?
– Jos yritykset muuttavat toimintaansa siten, että tarjoavat turvallisempia työsuhteita, parempia työehtoja ja aitoja uramahdollisuuksia. Muutoin on suuri vaara, ettei palveluala pärjää kilpailussa työvoimasta.

Siivoavatko maahanmuuttajat Suomen lähitulevaisuudessa?
– Kasvavassa määrin. Hieman pelottaa, että tapahtuu kuten Ruotsissa: bussi- ja taksikuskit ja siivoojat ovat maahanmuuttajia, ja heidän on vaikea saada ammattiaan vastaavaa työtä. Toivoisin, ettei niin kävisi, vaan maahanmuuttajat tulisivat yhteiskuntaamme samoilla oikeuksilla kuin muutkin.

Saatko ravintoloissa, kampaamoissa ja ruokakaupassa hyvää palvelua?
– Enimmäkseen kyllä, missä palvelu kuuluu konseptiin. Aika monessa paikassa henkilökohtainen palvelu ei kuulu konseptiin. Suomalainen kauppa on tehnyt itsepalvelusta hyveen ja harmittavan vähän on toimipaikkoja, missä saa henkilökohtaista palvelua.

Tunnistavatko palvelualan työntekijät, että olet PAMin puheenjohtaja?
– Aika monissa paikoissa. Pidän kivana, että työmatkalla kirjoittautuessa hotelliin työntekijä havahtuu, että sinähän olet meidän puheenjohtajamme.

Vastaatko sinulle tuleviin sähköposteihin itse?
– Pääsääntöisesti kyllä. Usein vastauksia valmistelevat asiantuntijat, mutta itselleni tuleviin sähköposteihin lähetän vastaukset itse.

Onko SAK:n tupolinja ollut vinksallaan, kun pääomat karkaavat ulkomaille eikä Suomeen synny uusia työpaikkoja?
- Syy-seuraus-suhteista kiistellään. Itse ajattelen niin, että työllisyyden kannalta tilanne olisi erittäin paljon huonompi, jos tupoja ei olisi tehty. Kokonaisuudessaan kiistatonta on se, että tupojen vuoksi suomalaisen teollisuuden vientikilpailukyky on ollut hyvä. Kaikki työ, mitä suomalaisyritykset tekevät maailmalla, ei ole Suomesta pois.

Miksi virolaiselle siivoojalle pitää maksaa suomalaista palkkaa, vaikka Virossa elinkustannukset ovat puolta pienemmät?
– Useimmiten virolainen siivooja joutuu asumaan ja elämään suomalaisissa olosuhteissa ja kustannuksissa. Ei ole reilua, että jotkut kilpailevat suomalaisilla markkinoilla työvoiman halvemmilla hinnoilla ja hankkivat yritykselle kilpailuetua. Itsekkäästä näkökulmasta hintakilpailu heikentää kantasuomalaisten työllistymismahdollisuuksia. Samalla tämä vaikuttaa siihen, että virolaisten palkkataso Virossa nousee ja Suomen ja Viron palkka- ja elintaso lähenevät toisiaan.

Miten UNI (palvelualojen kansainvälinen liitto) voi jarruttaa globalisaation huonoja seurauksia?
– Haluan uskoa globaaleihin sopimuksiin. En usko, että lähiaikoina syntyy kansainvälisiä tai edes eurooppalaisia työehtosopimuksia. IUF (mm. elintarvike- ja ravintola-alan kansainvälinen ay-järjestö) sai aikaiseksi viime vuonna ensimmäisen kerran sopimuksen Coca Colan kanssa. Firma on tähän asti sanonut aina, ettei sellaista päivää tule, että he laittaisivat ay-liikkeen kanssa nimensä yhteiseen paperiin. Nyt se nimi on.
– Sopimus on raamisopimus, jossa todetaan kunnioitettavan ihmisten oikeutta järjestäytyä ja noudatetaan ILO:n sopimuksia ja kansallista työlainsäädäntöä. Kunhan päästään ay-liikkeelle vihamielisten yhtiöiden kanssa alkuun, se helpottaa pidemmällä tähtäimellä mahdollisuuksia sopia työntekijöiden asemasta.

Ketä ihailet?
– Ihailen kollegoja, jotka henkensä kaupalla muun muassa Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja paikoitellen Aasiassa rohkenevat toimia ihmisoikeuksien puolesta. On aika järisyttävä kokemus saada henkilökohtaisesti tavata tällaisia ihmisiä.

Kuka muusikko saa hiiret juoksemaan selkäpiitäsi pitkin?
– Louis Armstrong.

Minkä biisin haluaisit kuulla SAK:n edustajakokouksessa?
– Hmm… Kansainvälisen. Se on ajankohtainen.

Miten vaalit jaksamistasi?
– Pyrin liikkumaan pari kolme kertaa viikossa. Käyn kuntosalilla, kävelen, uutena harrastuksena kokeilen joogaa ja kesällä harrastan vähän golfia.

Mitä muuta yhteistä on vartijalla ja kioskinmyyjällä kuin PAM?
– Usein fyysisesti sama työpaikka, tila ja rakennus. Vaihtelevat työajat ja, ikävä kyllä, molempien työssä on läsnä väkivallan riski. Ja totta kai molemmilla ammattiryhmillä asiakaspalvelutyössä sosiaaliset taidot ovat erittäin tärkeitä.

Pelottaako matkustelu terrorismiuhan levitessä?
– Ei ehkä pelota, mutta olen nykyään enemmän varuillaan.

Painottuuko SAK:ssa edelleen teollisuus, vaikka yksityisillä ja julkisilla palvelualoilla on enemmän jäseniä?
– Teollisuuden historiallinen merkitys näkyy edelleen keskusjärjestön työssä. Itse en ole kovin innostunut vastakkainasettelusta. Palveluita Suomessa tarvitaan, jos meillä on teollisuustuotantoa ja sitä kautta työtä. Yksin yksityiset ja julkiset palvelut eivät pidä missään yhteiskuntaa pinnalla. Kilpailukykyisessä yhteiskunnassa tarvitaan kaikkia.

Ovatko miehet jämäkämpiä edunvalvojia kuin naiset?
– Eivät ole. Tapa toimia voi olla erilainen, mutta jämäkkyys edunvalvonnassa ei ole sukupuolikysymys, vaan persoonakysymys.

Onko SAK:ssa liikaa liittoja?
– Mielestäni olisi tärkeää, että SAK:ssa voitaisiin avoimesti keskustella siitä, mikä olisi tarkoituksenmukaisin liittorakenne jäsenten edunvalvonnan turvaamiseksi. Elinkeinoelämä muuttuu ja liittorakenteet varmasti kaipaavat uudistamista. Tästä olisi hyvä keskustella myös toimihenkilöjärjestöjen kanssa. Yhdistäminen ei ole itsetarkoitus, mutta ei se saa olla myöskään mikään tabu.

Onko sukupuolella väliä ay-johtotehtävissä?
– Sillä tavalla kyllä, että naiset nostavat keskusteluun toisen tyyppisiä asioita ja edustavat usein erilaisia ammattiryhmiä kuin miehet. Naisten tapa toimia on ehkä avoimempi ja jossain määrin yhteisymmärrystä hakevampi kuin miesten.

Keneltä haluaisit kysyä, miten Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n liittorakenteen muutos vaikuttaa ay-liikkeeseen?
– Posti- ja logistiikka-alan PAU:n puheenjohtajalta Esa Vilkunalta.

Leena Seretin