SAK aikoo selvittää mm. eri pätkätyömuotojen kipukohdat, laatia pätkäläisten edunvalvonnalle mallin, hahmotella keskeiset pätkätyön sopimusvaatimukset, putsata sopimuksista pätkätyöstä johtuvan syrjinnän, pistää aisoihin holtittomasti paisuvan vuokratyön ja ajaa työvoiman vuokraukseen omat työehtosopimukset.

Järjestö lupaa myös edistää lainsäädäntöä ja sopimuksia, jotka korostavat jatkuvan kokoaikatyön ensisijaisuutta pätkätöihin nähden.

Sinänsä määrä-, osa-aika- ja vuokratyötä ei vastusteta, mutta siihen tulee aina olla pätevä syy, eikä sitä saa teettää kokoaikaista vakityötä huonommin ehdoin.

Yleiseen työajan lyhentämiseen tai pidentämiseen SAK:n paperissa ei oteta kantaa. Tämä johtuu siitä, että järjestön kentässä on lamasta lähtien ollut työaikatarpeita molempiin suuntiin. Tuntimäärien sijasta SAK tavoittelee yksilöllisiä, työntekijöiden ja heidän perheidensä elämäntilanteita huomioon ottavia työaikoja.

Firmoihin sopimus kriisin varalta

SAK:n ohjelmapaperi "Muutoksen suunta" koostuu neljästä työhön liittyvästä politiikkalohkosta, työn ja sopimusyhteiskunnan tulevaisuudesta sekä tasa-arvon ja osallisuuden edistämisestä.

Järjestön tavoite talouspolitiikassa on vanha tuttu, mutta edelleen täyttymätön: täystyöllisyys. Taloudenpidon maassa on tähdättävä palkansaajien hyvään elämään ja yhteiskuntavastuustaan huolehtivien yritysten kitkattomaan toimintaan.

Palkkaveroja SAK keventäisi jatkossa vain julkisen talouden sallimissa rajoissa, kuntien mahdollinen verotusoikeuden lisäys pitäisi toteuttaa lähinnä teknisenä uudistuksena, kiinteistövero laajentaa peltoihin ja metsiin ja ruokatarjoilun alv alentaa 22:sta 17 prosenttiin. SAK kannattaa viinaveron nostoa koko EU:n tasolla. Harmaassa taloudessa ja vierastyövoimassa SAK näkee niin ikään merkittävää veropotentiaalia.

Elinkeinopolitiikkaa SAK suunnittelee tulevan toimintansa tärkeäksi painopisteeksi. Yleisenä tavoitteenaan tällä lohkolla järjestö pitää työpaikkojen ja investointien lisäämistä Suomessa.

SAK liittoineen aikoo kehittää yrityskriisien hallintaa laki- ja sopimusteitse. Jokaiselle työpaikalle on laadittava suunnitelma lomautusten ja irtisanomisten varalle, järjestö vaatii. Se aikoo myös ryhtyä kouluttamaan luottamusväkeä muutosten ennakointiin.

Työkoulutusta lisää työaikana

Työelämän osaamispolitiikkaan SAK hakee suunnanmuutosta. Aikuiskoulutusta on tuntuvasti lisättävä erityisesti vähiten koulutusta saaneiden keskuudessa ja Noste-tyyppisiä ohjelmia saatava lisää.

Työnantajien halussa kouluttaa duunareitaan SAK näkee runsaasti toivomisen varaa. Järjestö esittääkin, että yritys- ja työpaikkakohtaiseen koulutukseen ryhdytään kokoamaan varoja firmojen kannattavuuden kasvusta.

SAK:n mielestä työaikoja ja työn järjestelyä on muokattava nykyistä selvästi paremmin koulutusta suosivaan suuntaan.

Nosteen osana kouluttamistaan sadoista pätevyysluotseista SAK tekisi työpaikkojen osaamisvaltuutettuja ja auktorisoisi heidän asemansa työehtosopimuksilla.

Aktiivisessa työvoimapolitiikassa SAK uudistaa vaatimuksensa nostaa panostukset ja työllistymistä helpottavat toimet pohjoismaiselle tasolle eli ainakin joka kolmannelle työttömälle.

Talokohtaista tasapäisesti

SAK vannoo kolmikantapolitiikan nimeen myös jatkossa. Järjestö näkee tarpeellisena sovittaa tulevaisuudessakin yhteen talous-, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikkaa riippumatta siitä, ratkotaanko työehtoja tupoilla tai liittosopimuksilla.

Tuloerojen kaventaminen pysyy SAK:n edunvalvonnassa edelleen kärjessä. Suomen kaltaisessa taloudessa palkkapolitiikan on tähdättävä kansantaloudelliseen vakauteen ja työpaikkakohtaiseen kannustavuuteen. Jakovaramalli ja viime tupojen palkankorotuslinja ovat käypiä järjestölle myös jatkossa.

Talokohtaisten sopimusten laajempaan käyttöön SAK suhteutuu myönteisesti, jos sopiminen tapahtuu tasaveroisesti.

Järjestön mielestä talosopimusten piiriä tulee laajentaa mm. työn sisältöihin, työoloihin, työn organisointiin, uuteen tekniikkaan, työvoiman käyttötapoihin, tasa-arvoon ja ympäristökysymyksiin.

Jotta puntteja talopöydissä saataisiin tasatuksi, SAK ryhtyy liittoineen kutomaan luottamusmiesverkkoa pienille työpaikoille. Järjestö ajaa edelleen myös liittojen edustajille oikeutta osallistua paikallisiin neuvotteluihin.

Ammattiosastojen rooli talokohtaisissa sopimuksissa pitää SAK:n mukaan myös selvittää ja normittaa.

Perheystävällisiä työpaikkoja

Hyvinvointipalveluiden kehittäminen ei SAK:n mielestä voi tarkoittaa silmitöntä palveluiden yksityistämistä. Palvelutuotannossa päätöksenteon on pysyttävä demokraattisessa kontrollissa ja palveluiden tasoa arvioitava laadun, vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja henkilöstö hyvinvoinnin näkökulmasta.

SAK:n mielestä työn ja perheen parempi yhteensovitus vaatii myös työpaikoilta perheystävällisyyttä. Uutta ajattelua perheystävällisyydestä olisi SAK:n mukaan esim. se, että työntekijät voisivat työaikana osallistua kodin ja koulun tai päiväkodin yhteydenpitoon.

Suomeen tuleville ulkomaan kansalaisille on taattava oikeudenmukainen ja tasavertainen kohtelu työelämässä. SAK on valmis tukemaan hallittua työperäistä maahanmuuttoa ja sitoutuu toiminnassaan nollatoleranssiin suhteessa rasismiin.

Edistääkseen järjestäytymistä SAK panee toimeen koko edustajakokouskauden kestävän sukupolvenvaihdoshankkeen, jolla uusinnetaan sekä jäseniä että aktiiveja. Nuorten ja pätkätyöläisten kynnystä liittyä ay-liikkeeseen on tarkoitus madaltaa paitsi organisatorisesti, myös kevyempiä osallistumisen muotoja tarjoamalla.

Eero Kosonen