Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n suhteet?
   – Asialliset. Eivät mitenkään lämpimät, mutta emme me vihoissa ole, kuten julkisuudessa annetaan ymmärtää.

Onko paperiteollisuuden kannattavuuskriisi todellinen?
   – En käytä sanaa kriisi. Paperiteollisuudessa on nyt huonompi tilanne kuin vuosituhannen vaihteessa, mutta vertailu vuoteen 2000 on täysin epärealistinen, koska vuosi oli kaikkien aikojen paras. Tietyissä paperilaaduissa on ylitarjontaa, joka on syntynyt yritysjohtajien päätöksillä. Paperin kulutus maailmassa kasvaa, ja tämä vaihe menee ohi.

Onko silpputyö myös paperiteollisuuden tulevaisuutta?
   – Sitä ilmenee jossain määrin jo nyt jalostussektorilla. Raskaassa paperissa pätkätyöläisyys ei lähitulevaisuudessakaan ole ongelma, sillä sitä työtä ei teetetä vuokratyövoimalla.

Mikä on SAK:n edunvalvonnan kärki seuraavalla viisivuotiskaudella?
   – Muutosturvan kehittäminen, työsuhdeturvan parantaminen ja luottamusmiesten aseman vahvistaminen.

Onko tupolinjasta ollut hyötyä suomalaiselle työläiselle?
   – On. Tupoissa saavutetut laadulliset asiat koskettavat myös paperiliittolaisia ja heidän perheitään. Siksi Paperiliitto on ollut mukana tuporatkaisuissa päinvastaisista väitteistä huolimatta.
   – Pettymys ay-liikkeelle on ollut se, että yritykset eivät ole investoineet Suomeen ja parantaneet työllisyyttä, vaikka palkansaajat ovat vilpittömässä uskossa tyytyneet maltillisiin palkankorotuksiin. Valitettavasti varat ovat ohjautuneet osingonjakoon ja ulkomaille eivätkä sinne, minne ne tarkoitettiin. Tämä on tupojen uskottavuuskysymys, joka rassaa jatkossa neuvottelusuhteita.

Onko isänmaallisuus hukassa?
   – Pääomalla ei ole isänmaata, mutta ei näytä olevan päättäjilläkään. Suomen ei pitäisi olla niin rähmällään ns. globalisaation edessä. Sillä selitetään kaikki asiat. Eihän globalisaatio ole muuta kuin mitä paperiteollisuus on ollut iät ajat eli maailmanlaajuista kauppaa. Yritysjohtajien ennen kaikkea pitäisi enemmän katsoa kansakunnan etuja.

Voiko SAK jarruttaa globalisaation huonoja seurauksia?
   – Käyttäisin mieluummin sanaa ohjata. SAK pystyy vaikutusvallallaan ohjaamaan kehitystä oikeaan suuntaan.

Mitä katsot televisiosta?
   – Ajankohtaisohjelmia, uutisia ja lauantai-iltaisin Uutisvuotoa.

Ketä edeltäjääsi arvostat?
   - Paperiliitossa ei voi kukaan olla arvostamatta legendaarista Veikko Ahtolaa. Kun katson ay-liikettä laajemmin, arvostan eheyttäjä ja konsensusmies Niilo Hämäläistä.

Oletko innostunut teollisuusunionista?
   – Suunnitelma on vielä täsmentymättä, mutta suhtaudun periaatteessa myönteisesti. Teollisuusunionissakin eri alojen ammattilaisten pitää säilyttää oma identiteettinsä.
   – Mitä laajemmalla porukalla viemme asioita eteenpäin, sitä paremmin pärjätään. Kyllä vahva Paperiliittokin tarvitsee kumppaneita.

Lempikirjailijasi?
   – Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla ovat molemmat hyvin puhuttelevia teoksia.

Mitä tietoa haet internetistä?
   – Työhön liittyvää.

Onko sinulla kommunikaattori?
   – On minulla sellainen työsuhdetyökalu, mutta kannan vyölaukussani pienempää kapulaa.

Miten liittojohtaja vaalii jaksamistaan?
   – Henkireikäni on asuntovaunu, joka on kotiseudullani Keski-Suomessa karavaanialueella. Siellä on sosiaalinen yhteisö, jossa työasiat ja tittelit unohdetaan. Toinen henkireikä on kalastaminen järvellä. Mutta en halua harrastaa näitä yksin, vaan vaimoni kanssa. Vaimo on minulle uskomattoman suuri tuki ja turva, ja koen huonoa omaatuntoa, että ehdin olla hänen kanssaan aivan liian vähän.

Uutiset diginä vai paperilla?
   – Hah, hah… paperilla.

Miksi Paperiliitto ja Puuliitto ovat edelleen erillään?
   – Jossain määrin yhdistymiskaavailut tökkäsivät Puuliiton ja Maaliiton yhdistämiseen. Yhteistyö sujuu kuitenkin mutkattomasti ja tiiviisti.

Määrääkö EK nykyään tahdin työmarkkinoilla?
   – Ay-liike ei ole vielä päässyt kunnolla irti laman mainingeista, jolloin työnantaja pääsi niskan päälle. Työnantajavalta on suuri, mikä johtuu myös kansainvälisestä kehityksestä.
   – Asetelma muuttuu, kunhan siirrytään työn tarvitsijoiden markkinoista työvoiman markkinoille. Työnantajan on pakko tarkistaa kurssiaan.

Painottuuko SAK:ssa teollisuus?
   – SAK:n hallituksessa käsitellään tasapainoisesti kaikkia aloja ja tasapuolisuuteen pyritään aidosti. Tupot ovat osoitus siitä, että yhteinen tahto on olemassa. Pieni kansantalous pyörii kuitenkin vientitulojen varassa, ja siksi teollisuuden merkitys korostuu ja teollisuudesta kirjoitetaan enemmän.

Uskaltaako ay-liike unelmoida?
   – Ay-liike unelmoi, mutta unelmia ei saateta julkisuuteen. Jos unelmat tuodaan julkisuuteen, ne otetaan herkästi jäsenistönkin keskuudessa lupauksina. Ehkä olemme vähän ylirealistisia.

Keneltä liittojohtajalta haluat kysyä, löytyykö ay-liikkeessä vielä solidaarisuutta?
   - Hmm… Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaalta.

Leena Seretin