ZSSS on syntynyt tasatahtiin maan itsenäistymisen kanssa. Valtiosääntö vuodelta 1989 takaa mm. vapaan järjestäytymisoikeuden ammattiliittoihin. ZSSS perustettiin 1990 ja se perustuu vapaaehtoiselle jäsenyydelle. Järjestö kuuluu EAY:hyn.

– Järjestömme kasvoi entisen ay-liikkeen raunioille, mutta kilpailua alkoi esiintyä jo 1990-luvun alussa, kertoo järjestön sihteeri Pavle Vrhovec. Syntyi mm. KNSS, jonka muodostavat ZSSS:n poliittinen, lähinnä oikeistosuuntautunut oppositio. KSS Pergam on graafisen alan työntekijöiden ja paperityöntekijöiden liitto ja KS 90 on keskittynyt maan lounaisosaan.

Julkiset alat muodostavat itsenäisiä järjestöjä. Niiden aseman vakiinnuttaminen vaati 1990-luvun jälkipuoliskolla useita lakkoja. Järjestöistä voi mainita mm. lääkärien järjestön FIDES:in, opettajien unionin SVIZ:in ja terveydenhuollon työntekijöiden Sindikat-ZSV:n. Vuonna 2000 syntyi vielä kaksi järjestöä. SZS Alternativa edustaa etupäässä kuljetusalaa ja se kuuluu KNSS:ään, sekä Solodamost.

Kolmikantaista kehitystä

Sloveniassakin sosiaalinen dialogi perustuu kolmikannalle. Valtiovaltaa edustaa sosiaalinen ja taloudellinen neuvosto ESC. Se syntyi 1994 ammattijärjestöjen aloitteesta ja koostuu 15 jäsenestä, joista kukin neuvotteluosapuoli nimeää viisi jäsentä.

– Kymmenen vuoden aikana neuvosto on onnistuneesti vaikuttanut oleellisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin samoin kuin rakenteellisiin uudistuksiin maan siirtyessä toisenlaiseen yhteiskuntajärjestykseen, sanoo Vrhovec.

ESC osallistuu lainvalmisteluun kertomalla hallitusvallalle mielipiteistään ja vaatimuksistaan. Ne ovat liittyneet mm. pakollisten vakuutusten malleihin, työllisyyteen, työelämän suhteisiin, neuvotteluoikeuteen, hintoihin ja veroihin, talousjärjestelmään ja –politiikkaan, työsuojeluun, työntekijöiden osallistumisoikeuteen sekä ay-oikeuksiin ja -vapauteen.

– ESC:ssä käydään myös kolmikantaan perustuvat sopimusneuvottelut, sopimuksia on tähän mennessä syntynyt kolme, sekä neuvottelut tulopolitiikasta. Sloveniassa sopimus kattaa kaikki tärkeät taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset, kuten vakuutukset, terveyden ja työturvallisuuden työssä, työllisyyspolitiikan, tuottavuus- ja kilpailupolitiikan.

Varsinaiset työehtosopimusneuvottelut käydään nykyään kahdella tasolla. Vielä muutama vuosi sitten tasoja oli kolme, mutta valtakunnallinen taso on nyt jäänyt pois.

– Tällä hetkellä meillä on teollisuudessa 38 kollektiivisopimusta, joista kaksi kohdistuu pienyrittäjiin. Näiden lisäksi yrityskohtaisia sopimuksia on kolmisen tuhatta. Ne eivät voi alittaa edellisen tason sopimuksia, sanoo Pavel Vrhovec. Hän arvele, että sopimusten ulkopuolelle jää vain runsas kolme prosenttia työntekijöistä, jotka eivät yleensä asemastaan johtuen voi järjestäytyä työntekijäliittoihin.

Teollisuuden alojen sopimuksia neuvoteltaessa vastapuolta edustavat kauppa- ja teollisuuskamari, johon kaikkien työnantajien on kuuluttava, sekä Slovenian työnantajajärjestö. Paikallistasolla neuvotteluosapuolet ovat, kuten meillä, paikallinen työnantaja ja ammattiyhdistys.

Minimipalkasta päättää hallitus konsultoituaan sitä ennen työnantajien ja työntekijöiden kanssa.

Kaavailussa tasavero

Järjestäytyneillä työntekijöillä on edessään mittavia haasteita tälle vuodelle. Viime vuoden lopussa hallitus hyväksyi toteutettavaksi taloudellisen ja sosiaalisen reformin, joka koskee käytännöllisesti katsoen kaikkia osa-alueita.

Muutosehdotuksista on tehty paketti, jossa avainelementtinä on verouudistus: kaikille tasavero. ZSSS vastustaa sitä, koska järjestön näkemyksen mukaan se kohdistuisi pahiten alhaisempaa palkkaa saaviin sekä eläkeläisiin ja opiskelijoihin. Se myös korottaisi ruoan ja muiden välttämättömyystarvikkeiden sekä joidenkin palvelujen hintoja. Hinnat saattaisivat nousta 11,5 prosenttia.

Hallitus on luvannut loiventaa muutoksen vaikutuksia siten, että alimmat palkat säilyisivät nettomäärältään entisinä. Se edellyttää kuitenkin sellaisia toimenpiteitä, joilla puututaan järjestön mielestä niiden vapaaseen neuvottelu- ja sopimusoikeuteen. Siitä huolimatta hallituksella ei ole aikomusta ottaa huomioon ay-liikkeen tärkeinä pitämiä esityksiä.

Hallituksen suunnitelmiin kuuluu, että "uudistus" astuisi voimaan vuoden 2007 alussa. Slovenian odotetaan siirtyvän samana ajankohtana eurokauteen. Nyt käytössä olevan valuutan nimi on tolar.

Ritva Reinboth
Ljubljana