– Vihdoinkin asia on noussut koko SAK:laisen ay-liikkeen yhteiseksi pulmaksi, pätkätyöaloja edustavat Johanna Rajala ja Mirja Vahera toteavat.

Osa-aikatyö, määräaikaisuuksien ketjuttaminen, vuokratyö ja pakkoyrittäjyys tulivat tutuiksi SAK:n edustajakokouksen väelle. Kokous päätti, että SAK toimii vastentahtoisen yrittäjyyden torjumiseksi ja pätkätöiden aiheuttaminen ongelmien ratkaisemiseksi sekä vuokratyön käytön pelisääntöjen kehittämiseksi.

Keinovalikoimassa on muun muassa työsopimuslain täsmentäminen ja selkiyttäminen niin, että myös vuokratyössä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus muodostuisi pääsäännöksi. Tämä tarkoittaisi, että työntekijä olisi normaalissa pysyvässä työsuhteessa työvoimaa vuokraavaan yritykseen.

SAK edistää liittojen mahdollisuuksia solmia vuokratyötä koskevia työ- ja virkaehtosopimuksia, jotka perustuvat käyttäjäyrityksen alan työehtosopimukseen.

Vuokratyövoiman käyttöä halutaan myös rajoittaa koskemaan vain esimerkiksi sijaisuuksia ja työvoimahuippujen tasaamista. Liittojen tehtävä on tarkistaa, ettei työ- ja virkaehtosopimuksissa ole pätkätyöntekijöitä eriarvoiseen asemaan asettavia määräyksiä.

Pätkätyöntekijöiden järjestäytymistä SAK aikoo madaltaa perustamalla palvelukeskuksen, joka ohjaa pätkätyöntekijät omaan liittoon.

Jämäkkä ote

Turkulainen Johanna Rajala työskentelee vuokrayrityksen palveluksessa sihteerinä. Edustajakokouksessa hän kuului PAM:in suureen ryhmään. Johanna Rajalalle vuokratyöläisyys tuli ajankohtaiseksi, kun hän ensin itse teki äitiysloman sijaisuuden eräässä toimistossa ja jäi sitten itse äitiyslomalle. Sen jälkeen ei ollut työpaikkaa ja vuokrayrityksen kautta sai heti töitä.

– Onneksi minulla on puoli vuotta kestävä pätkä. Elokuun puoliväliin saakka tiedän, mitä teen ja missä työskentelen, Johanna Rajala sanoo.

Hänen mielestään on todella hienoa, että SAK:n edustajakokouksessa pätkätyöläisyyteen kiinnitettiin nyt enemmän huomiota kuin koskaan aiemmin.

– Olen aiemmin työskennellyt myyjänä. Pätkätyöläisyys on kaupan alalla pikemminkin normi kuin poikkeus. Nyt kun erilainen pätkätyöläisyys on levinnyt miesvaltaisillekin aloille, asia on otettu yhteiseksi, Johanna Rajala sanoo ja uskoo, että ongelmassa saadaan SAK:n ja liittojen yhteisin ponnistuksin aiempaa suurempia korjausliikkeitä aikaiseksi.

Tärkein uudistus hänen mielestään olisi saada vuokratyöntekijät kuukausipalkalle työtä vuokraavaan yritykseen niin, että palkattomia luppoaikoja ei olisi.

Rahasta ja tahdosta kiinni

Mirja Vaheran työpaikalla Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa pätkätyöongelma näyttäytyy apurahalla työskentelevien työnä.

– Eräskin työkaveri on ollut yli 20 vuotta yliopistolla töissä aina vuosi, pari kerrallaan riippuen siitä, miten tutkijat saavat apurahoja, tiedekunnan luottamusmiehenä toimiva patologian laitoksen laborantti Mirja Vahera sanoo. Hän on JHL:n jäsen.

– Uskon, että asiaan nyt tartutaan entistä jämäkämmin. Apurahatyöskentelijöitä ei vakinaisteta muutoin kuin että opetusministeriö antaa rahaa. Yliopistomaailmassa on kuitenkin menossa tiukka säästökuuri, joten lisärahaan on hankala uskoa.

Valtio ja kunnat käyttävät muita sektoreita enemmän määräaikaisia työntekijöitä. Melkein neljännes julkissektorin työntekijöistä on määräaikaisia.

Mirja Vaheran mielestä määräaikaisten suuri joukko kuvastaa työnantajan taitamattomuutta töiden järjestelyissä ja ihmisten huonoa kohtelua.

Pätkäasiat kärkeen

Pätkätyö ja vuokratyö ilmenemismuotoineen olivat edustajakokouksen puhutuin aihe. Ja pätkätyöläisten asemanparantaminen on Lauri Ihalaisen mielestä seuraavan edustajakokouskauden kärkiasioita.

– Elämän tärkeitä kulmakiviä ovat työn ja toimeentulon turvaaminen sekä usko siihen, että voi suunnitella omaa ja perheensä elämää. SAK:n tavoitteena on laadukas ja toimeentulon turvaava kokoaikatyö, totesi Ihalainen, jonka mukaan esimerkiksi vuokratyön pelisäännöt on pikaisesti määriteltävä.

Pätkätyöläiset ovat tämän päivän torppareita, joita yksi työ ei elätä. Ihalainen varoittaakin asenteellisesta vaarasta – työn leimaamisesta roskatyöksi – josta on lyhyt matka siihen, että yhteiskunnallisesti välttämätön duunarityö leimaantuu vieroksuttavaksi.

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola arvioi rehellisesti, ettei ay-liike ole onnistunut toivotulla tavalla pätkätyöongelman hoidossa. Hänen mukaansa kilpailu huonoilla työsuhteilla ei voi olla Suomen malli.

Myös presidentti Tarja Halonen patisteli ay-liikettä toimiin pätkätyön saamiseksi hallintaan.

– Pätkätyön syitä on viime aikoina kiitettävästi tutkittu. Nyt olisi päästävä yhteistyössä eteenpäin asioiden hallintaan, hän napautti puhuessaan edustajakokoukselle.

Leena Seretin