Tuoreen työn mielekkyyttä selvittäneen tutkimuksen mukaan suomalaisten tyytyväisyys työelämään on kohtuullista luokkaa. Julkisella sektorilla, järjestöissä ja säätiöissä työskentelevien tyytyväisyys on hieman muita parempaa. Työelämä saa olla melko kovaakin, kunhan työn sisältö on mielekäs ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa. Mielenkiintoinen työ on suomalaisten työntekijöiden tärkeyslistan kärjessä. Työpaikan sosiaaliset suhteet ja työpaikan varmuus sijoittuvat seuraaville sijoille.

Useista myönteisistä kehityspiirteistä huolimatta palkansaajien kokemukset työn mielekkyydestä ovat kuitenkin huolestuttavasti kääntyneet viime vuosina negatiiviseen suuntaan. Työolobarometrivertailun mukaan vuosien 2004 ja 2005 arviot olivat negatiivisimmat koko 14 vuoden tarkastelujaksona. Tämä kehityssuunta ei ole hyvä ajatellen työurien pidentämistä.

Tutkimuksen laatineen Tuomo Alasoinin mukaan havaittu työn mielekkyyden heikentyminen ei niinkään liity huoleen oman työpaikan muutoksista kuin huoleen uhkaavaksi koettujen toimintamallien leviämisestä työelämässä yleisemmin. Uhkaavaksi koetut toimintamallit nähdään seurauksena talouden globalisoitumisesta ja ylikansallisesta verkostoitumisesta sekä sen mukanaan tuomasta yleisen epävarmuuden kasvusta, jolloin työelämän muutoksia on entistä vaikeampi ennakoida.

Työn mielekkyyden ohella työelämän epävarmuuden kasvu vaikuttaa myös työssä jaksamiseen. Vuoden 2003 työolotutkimuksessa kysyttiin yli 45-vuotiailta, mikä saisi heidät jaksamaan työelämässä pidempään. Lähes 60 prosenttia vastaajista katsoi, että varmuus työpaikan säilymisestä on erittäin tärkeä työssä jaksamista tukeva asia. Terveys 2000 -tutkimuksen tulosten mukaan koettu työn epävarmuus vähentää myös luottamusta oman työkyvyn säilymiseen.

Keinoina työn mielekkyyden kokemisen parantamiseen Alasoini korostaa hyvän johtamisen ja työn organisoinnin kehittämistä. Palkansaajien oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia työssä tulisi vahvistaa ja sitä kautta huolehtia työntekijöiden työllistettävyydestä muuttuvilla työmarkkinoilla.

Globalisaatio ja teknologinen kehitys tuovat muutospaineita ja joustavuuden vaatimuksia työmarkkinoille. Epävarmuuden kasvun vastapainoksi tarvitaan myös turvaverkkojen parantamista.

Juha Antila (2006), Työn mielekkyydestä ja mielettömyydestä. Työpoliittinen tutkimus 305. Työministeriö.

Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992-2005. Tykes raportteja 45.

Anna-Maija Lehto ja Hanna Sutela (2004), Uhkia ja mahdollisuuksia. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2003. Tilastokeskus.

Raija Gould ym. (2006) Työkyvyn ulottuvuudet, Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Eläketurvakeskus.

Kirjoittaja on
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija