Useista osista rakennetun aktivointikampanjan suurin puheenaihe nousi kampanjan televisiomainoksista. Heti kohun alettua oli helppo huomata, että kyseessä oli hyvin tarkoitushakuinen, mutta myös hyvin hämmentävä, Suomen oloissa ainutlaatuinen vastakampanja.

Vastakampanjaan liittyi median lisäksi mm. puolueita, niiden ehdokkaita ja kannattajia sekä erilaisia järjestöjä edusmiehineen ja –naisineen. Helmikuun lopusta aina vaaleihin asti SAK:n aktivointikampanjan arvostelu oli niin massiivista ja järjestelmällisen tuntuista, että ikään kuin taustalla olisi ollut valmis käsikirjoitus.

Kampanjan arvostelijat kohdistivat kritiikkinsä lähinnä kahteen asiaan, jotka molemmat olivat täysin harhaisia. Siitä huolimatta niitä toisteltiin päivästä toiseen eri medioissa; pääkirjoituksissa, kolumneissa, uutisjutuissa, haastatteluissa jne.

Ensimmäinen – ja siis tahallinen – väärinymmärrys lähti siitä, että vastakampanja väitti SAK:n näkemyksen suomalaisesta yrittäjästä olevan yhtä kuin Oiva Lohtanderin tv-mainoshahmo. Kuitenkin jokainen tiesi, että SAK:n tarkoituksena oli mainonnan keinoin kertoa, että kannattaa käydä äänestämässä. Kaikki muu on ollut muiden tulkintaa.

Toinen – edellisen tapaan tarkoitushakuinen – arvostelijoiden harhalaukaus oli se, että SAK:n äänestysaktiivisuuskampanja haluttiin nähdä "SAK:n ja SDP:n yhteisenä pelottelukampanjana".

Olisi toivottavaa, että puolueiden ja järjestöjen lisäksi myös media pitäisi vaalien jälkeen kritiikkipalavereja. Sen verran monella tapaa vinoksi SAK:n kampanjan arvostelu puolueettomaksi ja riippumattomaksi itseään mainostavassa mediassa meni.

Ehkä onnettomin rimanalitus löytyi Ilta-Sanomista. Lehden entinen päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen tulkitsi kolumnissaan SAK:n uutta tv-mainosta niin, että siinä esiintyvä mies olisi "nyyhkivä harmaapukuinen akavalainen" ja sitä paitsi "vähän tyhmä" ja että tällä SAK haluaisi "potkaista myös kilpailevia järjestöjä". Surkea kyhäelmä jopa entiseltä päätoimittajalta.