– Laadultaan hyvien ja huonojen työpaikkojen välinen kuilu laajenee koko ajan. Laeista ja projekteista huolimatta sairauspoissaolot, ammattitaudit ja työtapaturmat eivät ole 2000-luvulla vähentyneet.

Riskien määrä kasvaa: entistä enemmän väkivaltaa, pätkätöitä, pimeitä hommia, henkilöstöresurssien niukkuutta, totesi SAK:n edunvalvontaosaston apulaisjohtaja Marja Erkkilä esitellessään ehdotuksia työympäristön parantamiseksi.

Kyllähän suomalaisilla työpaikoilla jotain mätää on, kun työperäisistä sairauksista aiheutuu vuodessa 3 miljardin euron kustannukset ja ne vievät 1 800 suomalaista ennenaikaiseen hautaan. Työtapaturmat maksavat vuodessa pari miljardia euroa: korvauksia maksetaan noin 130 000 työtapaturmasta, tapaturmissa menehtyy yli 40 henkeä ja ammattitautien seurauksena runsas sata henkeä.

– Eniten kuolemantapauksia sattuu rakennusalalla, missä joka kuukausi menehtyy keskimäärin yksi työntekijä. Se johtuu työpaikkojen pirstaloitumisesta, työntekijöiden kielitaidon puutteista, tehokkuusvaatimuksista, kiireestä mutta myös siitä, että työntekijät tekevät urakkaa riskeistä piittaamatta. Meidän alalla sattui vuonna 2005 runsaat 18 000 tapaturmaa, totesi Rakennusliiton 2. puheenjohtaja Kyösti Suokas.

5 000 uutta ts-valtuutettua

Työturvallisuuden ja työterveyden vähimmäistaso on määritelty EU:n direktiiviin pohjautuvalla lailla. SAK haluaa lisätä sekä yksittäisten työntekijöiden että heidän edustajiensa vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla.

– Työsuojelua on kehitettävä yhteistyössä niin, että työntekijöiden edustaja on kehittämisessä mukana tasavertaisena osapuolena, myös silloin kun kehitetään viranomaistoimintaa. Työnantajan edustajia koskevat pätevyysvaatimukset ja koulutuskriteerit on määriteltävä laissa, sanoo SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki.

SAK haluaa myös kansallisen strategian sekä elimen, joka kantaa vastuun, koordinoi ja suorittaa arviointia, mitä jo ILO:kin edellyttää.

SAK:n liki sata ehdotusta sisältävä ensimmäinen laaja työsuojelulinjauspaperi on Perimäen mielestä työsuojeluohjelman alkio. Asiantuntijoilta ja hallitukselta hän toivoo ehdotusten arviointia ja ajantasaistamista.

– SAK:n ehdotuksia voidaan osittain viedä eteenpäin valtakunnallisella tasolla, hallitusohjelmassa, kahdenvälisessä ja kolmikantayhteistyössä, osin liittojen kanssa neuvotellen työpaikoilla, hän sanoo.

SAK haluaa myös, että lakisääteinen työsuojelu ulotetaan koskemaan nykyistä suurempaa työntekijäjoukkoa laskemalla vaadittava yrityskohtainen työntekijämäärä nykyisestä kymmenestä työntekijästä viiteen. Se puolestaan vaatii 5 000 uutta työsuojeluvaltuutettua.

Työterveyshuolto kaikille

Työterveyden ja työsuojelun likeinen yhteys on otettava huomioon sekä valtakunnallisesti että työpaikoilla. Työterveydenhuollossa on panostettava terveydenhoitoon sen sijaan, että asioihin puututaan vasta kun alkaa ilmaantua sairauden oireita.

– Työhöntulotarkastus osoittaa kuinka työ on sittemmin vaikuttanut terveyteen, mikä auttaa välttämään kiistat vakuutusyhtiöiden kanssa. Erityisen sairastumisriskin sisältävissä tehtävissä työskenteleville tai työskennelleille on taattava säännölliset terveystarkastukset. Esimerkiksi asbestille altistuneet eläkeläiset ja työttömät jäävät maksukiistojen takia ilman lakisääteisiä terveystarkastuksia. Myös vuokratyöntekijöiden, pätkätyöläisten, pientyöpaikoissa työskentelevien ja työttömien on päästävä työterveydenhuollon piiriin. Niille, joilta puuttuu vakinainen työnantaja, voitaisiin järjestää rakennusalan malliin terveyskortti. Julkisen sektorin työntekijöille on taattava pääsy työterveydenhuoltoon jatkossakin, mutta kustannusten jakamista työnantajan ja Kelan kesken pitää selvittää. Työterveydenhuollon toimivuus on varmistettava myös silloin, kun palveluja kilpailutetaan. Tapaturmien, väkivallan ja asiakasväkivallan tilastointia on parannettava. Työelämän vaikutus psyykkiseen terveyteen on otettava paremmin huomioon, sanoo Raili Perimäki.

– Enimmäisrangaistuksen nostaminen yhdestä kahteen vuoteen pidentäisi vanhentumisaikaa kahdesta viiteen vuoteen, painottaa SAK:n päälakimies Timo Koskinen. Enimmäisrangaistus salakalastuksestakin on kaksi vuotta.

Ingegerd Ekstrand