vane.jpg (302 bytes)

Reilu kauppa kannattaa

Pekka Ristelä
Kansainvälisten
asioiden asiantuntija

Pekka Ristelä, SAK:n kainvainvälisten asioiden asiantuntijavi-ne-pi.gif (120 bytes)  Toisinaan kuulee sanottavan, että suomalaisten arvoista on tullut yhä kovempia ja itsekkäämpiä. Onneksi se ei ole ainakaan koko totuus: ostoksilla käydessään suomalaiset ovat koko ajan reilumpia. Reilun kaupan tuotteiden myynti Suomessa on kahden viime vuoden aikana kolminkertaistunut ja suomalaiset ostavat niitä nyt suhteessa väkimäärään neljänneksi eniten koko maailmassa. Vain sveitsiläiset, britit ja luxemburgilaiset ovat meitä edellä.

Reilun kaupan lähtökohta on ay-liikkeellekin tuttu: Ihmisten pitäisi tulla työllään toimeen. Kun kehitysmaiden ihmiset saavat tuotteistaan kohtuullisen toimeentulon turvaavan hinnan, myös heidän kotiseuduillaan ja -maillaan on edellytykset kehitykseen.

Toistaiseksi maataloustuotteisiin keskittyvä Reilun kaupan järjestelmä takaa pienviljelijöiden tuotteille suhdanteista riippumattoman vähimmäishinnan. Suurtilojen työntekijöille järjestelmä takaa kohtuullisen palkan sekä lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaiset oikeudet. Tiloille maksetaan myös erillistä Reilun kaupan lisää, jonka viljelijät ja työntekijät yhdessä päättäen käyttävät elinolojensa parantamiseen. Usein yhteisöt käyttävät sen koulutusmahdollisuuksien tai terveydenhoidon parantamiseen.

Tällaisia tavoitteita harva kyseenalaistaa, mutta kuluttajien vapaisiin valintoihin perustuva järjestelmä herättää myös kysymyksiä. Reiluihin valintoihin ei kaikilla ole halua eikä aina varaakaan. Eikö olisi parempi tavoitella sitovia kansainvälisiä sääntöjä?

Sen sijaan, että kulutusvalintoihin perustuvat järjestelmät ja sitovien normien rakentaminen olisivat vastakohtia, ensin mainitut voidaan nähdä myös askeleina kohti jälkimmäistä. Erityisen merkittäviä nämä askeleet voivat olla silloin, kun pyritään vaikuttamaan globaalia kehitystä koskeviin asenteisiin.

Yhteiskunnallista vaikuttamista koskevia asenteita ylipäätään leimaa nykyisin se, ettei myönteisen muutoksen mahdollisuuteen jakseta uskoa. Varsinkaan suuren mittakaavan poliittisiin ratkaisuihin ei luoteta.

Tässä asenneilmastossa Reilun kaupan tuotteiden ostaminen voi antaa monelle tärkeän omakohtaisen kokemuksen siitä, että muutos kohti parempaa maailmaa on mahdollinen –pienin askelin, mutta kuitenkin.

Samalla vapaaehtoisuuteen perustuvat reilummat liiketoimintamuodot luovat osaltaan ilmapiiriä, jossa köyhien maiden ihmisiä auttavien normien parantamista ei nähdä omien etujen uhrauksena, vaan päinvastoin kaikille uusia mahdollisuuksia antavana asiana. Näin myös Reilu kauppa rakentaa pohjaa uusille sitoville normeille.

Reilun kaupan järjestelmässä reiluus kohdistuu ennen muuta kehitysmaiden ihmisiin. Monille tämän päivän suomalaisille kulutusvalinnoissa on kuitenkin kyse myös yleisemmästä ajattelutavan ja oman identiteetin ilmauksesta. Siksi ne voivat hieman pidemmällä aikavälillä näyttää laajemminkin suuntaa yhteiskunnan kehitykselle. Ehkäpä suomalaisten Reilun kaupan innostuksen voidaankin toivoa lupaavan hyvää myös yleisemmästä yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja yhteisvastuun paluusta.

Palkkatyöläinen 30.5.2007 nro 5/07

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)