Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kesällä antaman ennakkoarvion mukaan Suomessa sattui vuonna 2006 yhteensä 139 000 työtapaturmaa. Laajoista tapaturman torjuntakampanjoista huolimatta tapaturmien määrä ja taajuus on ollut kasvussa viimeisen kahden vuoden ajan. Kuten arvata saattaa, tapaturman uhrina on useimmiten juuri SAK:lainen työntekijä.

Työnantajan tehtävänä on ilmoittaa tapaturmasta vakuutusyhtiölle täyttämällä tapaturmailmoitus. Kun työnantaja on puolestaan delegoinut tapaturmailmoituksen tekemisen esimiehen tehtäväksi ja saattaa palkita esimiehen bonuksilla tapaturmattomasta työstä, niin HUPS… lievemmissä tapaturmissa tapaturmailmoitus saattaakin jäädä täyttämättä. Ei ilmoitusta, ei tapaturmaa. Lain mukaan tapaturmailmoituksen täyttäminen on siis työnantajan vastuulla ja ilmoittamatta jättämisestä seuraa esimiehelle sakkoja. Tapaturmailmoituksen jäätyä täyttämättä, kyse on kuitenkin eräiden tahojen mukaan oikeuksistaan piittaamattomasta työntekijästä.

Tapauksissa, joissa työnantaja siirtää vastuunsa tapaturmailmoituksen täyttämisestä työntekijälle ja jättää palkan maksamatta, on kyse sekä lain että työehtosopimuksen rikkomisesta. Homma voi toki toimia myös työntekijän omatoimisuudella, mutta joissakin tapauksissa vakuutusyhtiön korvauksia saattaa joutua odottelemaan useita kuukausia. Kuten rivien välistä voit lukea, työntekijän suostuessa tällaiseen menettelytapaan, on tapauksessa jälleen epäilys oikeuksistaan piittaamattomasta työntekijästä.

Tapaturmailmoituksen sekä tarvittavien selvitysten saavuttua vakuutusyhtiöön suurin osa työtapaturmista korvataan vakuutusyhtiön toimesta ongelmitta. Hämmästys saattaa kuitenkin olla suuri, kun vakuutusyhtiö hylkää korvaukset todeten, ettei tapaturmaa ole sattunut tai kyse on sairausperäisistä löydöksistä joista sinulla ei aiemmin ollut tietoakaan. Vakuutuskorvausten hylkääminen perustuu osin vakiintuneisiin korvauskäytäntöihin, joita on vaikea edes tarkistaa.