Opetushallitus käynnisti keväällä selvityksen Kiljavalle
myönnettyjen valtionosuuksien käytöstä, mitä seurasi poliisin aloittama esitutkinta.
Molempiin aloite tuli opiston entiseltä työntekijältä.
Kiljavan opisto on kansanopisto, jonka toimintaa säätelee laki vapaasta
sivistystyöstä. Lain mukaan kansanopistojen tehtävänä on edistää kansalaisten
omaehtoista opiskelua siten, että kukin kansanopisto voi samalla painottaa arvo- ja
aatetaustaansa ja kasvatustavoitteitaan. Lisäksi laissa säädetään, että "vapaan
sivistystyön oppilaitokset voivat järjestää myös koulutusta tukevaa tai siihen
läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa".
Laki määrää myös kansanopistoille myönnettävistä valtionosuuksista. Vuosittain
valtionosuus myönnetään opistolla kahden edellisen vuoden aikana toteutuneiden
opiskelijaviikkojen ja niiden kustannusten perusteella laskettavan yksikköhinnan mukaan.
Kiljavan opiston lisäksi kurssitoimintaa opistolla järjestää Kiljavanranta Oy, joka
myy asiakkaille kokous-, majoitus- ja ravintolapalveluja. Kiljavanrannan järjestämistä
kursseista ne, jotka täyttävät vapaan sivistystyön kriteerit, on Kiljavan opistolla
tulkittu myös valtionosuuksiin oikeutetuiksi kursseiksi. Esimerkiksi
henkilöstökoulutukset ja kokoukset eivät täytä lain kriteereitä, eikä niitä siis
ole opistolla kirjattu sivistystyön piiriin.
Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ei määritellä, miten maksupalvelukoulutus
suhteutuu kansanopistojen muuhun koulutukseen. Kansanopistot voivat lain mukaan tehdä
yhteistyötä järjestäessään vapaan sivistystyön koulutusta. Ongelmallisia sen sijaan
ovat tilanteet, joissa ulkopuolinen tilaa koulutuksen.
Laissa ei edes suoraan puhuta maksullisesta palvelutoiminnasta,
laskentapäällikkö Raakel Tiihonen Opetushallituksesta myöntää.
Opistot toimittavat tilastot toiminnastaan opiskelijaviikkoina vuosittain
Opetushallitukselle.
Kaiken kaikkiaan kansanopistotoiminnan rahoitusta varten tehtävien tilastojen
laatimiseen kaivattaisiin tarkempia ohjeita, Tiihonen toteaa.
Laki ei määrittele tarkasti, mitä vapaa sivistystyö varsinaisesti on.
Ensimmäisessä pykälässä kuvataan vapaan sivistystyön tarkoitusta, johon sisältyy
muun muassa yksilöiden persoonallisuuden monipuolinen kehittyminen sekä kansanvallan ja
tasa-arvoisuuden toteutumisen edistäminen. Määritelmän alle mahtuu monenlaisia
kansanopistokursseja.
Käynnissä olevassa Opetushallituksen selvityksessä käydään läpi opistolle
vuosina 2005 ja 2006 osoitetut valtionosuudet. Poliisin esitutkinnassa tarkastellaan
aineistoja vuosilta 19992003.
Kiljavan opisto ei ole toistaiseksi pyynnöstä huolimatta saanut haltuunsa
kantelukirjelmää, jonka perusteella Opetushallitus aloitti selvitystyön. Asianosaisen
oikeus tutustua aineistoon on evätty sillä perustella, että asiakirjoja saatetaan
käyttää aineistona poliisille tehtyjen avustuspetos- ja väärennössyytteiden
esitutkinnassa. Poliisin esitutkinta valmistunee syksyllä.
Opetushallitukselle kannellut ja poliisille tutkintapyynnön tehnyt opiston entinen
työntekijä käy oikeutta opistoa vastaan myös siviiliprosessissa, jossa hän perää
lukuisilta vuosilta palkkasaataviaan. Kohta kolme vuotta kestänyt prosessi etenee hyvin
hitaasti, sillä kantaja on ilmoittanut kokoavansa yhä lisää todistusaineistoa ja
todistajia.
Jenni Karjalainen
Kiljavan opisto uudistuu
Kiljavan
rehtorina toiminut Irma Soilanne siirtyy uusiin tehtäviin. Henkilöstön
kehittämispalveluita tarjoavan Spontana Oy:n toimitusjohtajana Soilanne voi panostaa
omaan erityisosaamiseensa. Olen kehittäjä sielultani, hän toteaa.
Kolme ja puoli vuotta Kiljavan opiston rehtorina olivat Soilanteelle raskasta aikaa.
Olemme moneen kertaan yrittäneet sopia ja neuvotella oikeusjuttuja nostaneen
henkilön kanssa, tuloksetta, hän pahoittelee ja arvioi, että Kiljavan opistoa halutaan
tietoisesti vahingoittaa.
Lähivuosina Kiljavan opisto uudistuu merkittävästi. Kaikki opiston toiminnot
siirtyvät Kiljavanranta-nimen alle. Opistolla toimivan Humanistisen ammattikorkeakoulun
opiskelijamäärä tuplaantuu ja syntyvän teknologia-alan suurliiton myötä
ay-opiskelijoiden määrä todennäköisesti vähenee. Tulevaisuutta silmällä pitäen
opiston tiloja on kohennettu palvelemaan yhä paremmin ay-liikkeen ulkopuolelta tulevia
asiakkaita.
Julkiselle sektorille ja yrityksille palveluita tarjoavasta Spontanasta rakennetaan
uudistuvan opiston kiinteää osaa.
Opiston kehittäminen yhteistyössä muiden Kiljavan toimijoiden kanssa jatkuu
osaltani edelleen, Soilanne kertoo.
Viime vuonna perustetun Spontanan toiminnan ydinalueita ovat työnohjaus,
työhyvinvoinnin edistäminen ja esimiestyön kehittäminen. Spontanan omistaa SAK:n
koulutussäätiö.