– Oikeastaan pitää kysyä, miten liiton tulee toimia ja tämä kysymys on esitettävä riittävän usein jäsenistölle nelivuotisen puheenjohtajakauden aikana. Liiton johdon tehtävä on muuttaa saadut vastaukset käytännön toiminnaksi.

Haapasaari painottaa, että luottamus on aina kaksisuuntaista.

– Luottamustehtäviin ei valita ilman luottamusta. Oma kokemukseni on, että luottamustehtävää ei voi myöskään hoitaa luottamatta omiin jäseniinsä.

Juhani Haapasaari pääsee ensi töikseen neuvottelemaan IAU:n jäsenille uutta työehtosopimusta. Hän kiittelee ammattiosastojen aktiivisuutta neuvottelutavoitteiden asettamisessa. Neuvotteluja on nyt käyty muutamia viikkoja. Haapasaari ei halua tässä vaiheessa revitellä liiton tavoitteilla julkisuudessa, vaan keskittyä mahdollisimman hyvän neuvottelutuloksen aikaansaamiseen. Palkkauksen lisäksi asialistalla on muun muassa työntekijöiden asema yritys- ja muissa uudelleen järjestelyissä.

Vaikuttamista ja filosofiaa

Juhani Haapasaaren ay-aktivoituminen tapahtui vuonna 2003, kun hänen silloinen työnantajansa ulkoisti lähes sata työntekijää tavalla, jota työntekijät eivät voineet hyväksyä. Seurasi työtaistelu-uhkia, työtaisteluja ja neuvotteluja. Puolen vuoden väännön jälkeen työnantaja antoi periksi.

Tapahtuma osoitti, että yhdessä toimimalla voi vaikuttaa työolosuhteisiin. Haapasaari näkee ay-liikkeellä myös työpaikkakohtaista edunvalvontaa laajempaa, yhteiskunnallista merkitystä. Nämä ajatukset pohjautuvat osin kansantaloustieteen opintoihin, jotka Haapasaarelta jäivät kesken, kun työelämä imaisi mukaansa.

– Uskon, että ay-toiminta hyödyttää yhteiskuntaa laajemminkin tasaamalla taloudellista hyvinvointia. Tämä kuitenkin edellyttää, että ay-liike ei unohda solidaarista palkkapolitiikkaa.

Juhani Haapasaarta pyydettiin puheenjohtajaehdokkaaksi ensi kerran jo viime syksynä, mutta realistiselta vaihtoehdolta ehdokkuus alkoi miehen itsensä mielestä tuntua tämän vuoden alkupuolella. Liiton hallinnon ja entisen johdon välillä oli ollut eripuraa jo jonkin aikaa.

Tilanne ratkesi edustajistossa siihen, kun entinen johtokolmikko niittasi jatkonsa yhteen: joka kaikki jatkavat tai kaikki lähtevät.

– Se oli niin erikoinen tilanne, että muuta vaihtoehtoa ei jäänyt kuin uuden johdon valitseminen.

Asiassa ei tarvinnut äänestää, kun vanha johto päätti vetäytyä.

Pienellä liitolla etunsa

Ilmailualan Unioni edustaa lentoliikenteen eri tehtävissä, muun muassa tekniikassa, maapalveluissa, rahdissa ja cateringissa työskenteleviä työntekijöitä. Jäseniä on 3 600, joista kaksi kolmasosaa on miehiä.

Ennen työnantajia oli käytännössä yksi eli Finnair. Nykyään tilanne on aivan toinen: alalla on yli 50 työnantajaa. Suurimmat ovat Finnairin tytäryhtiöitä. Valtaosa alan yrityksistä on kuitenkin pieniä työpaikkoja.

Ilmailualan rakennemuutos on kiristänyt työtahtia ja tuonut epävarmuutta työsuhteisiin. Juhani Haapasaari ei kuitenkaan näe tilannetta pelkästään synkkänä.

– Finnairin huhti-heinäkuun tulos oli erinomainen ja lentoliikenne Suomessa on kasvussa. Tässä on mahdollisuus lisätyöpaikkoihin.

Haapasaari myös uskoo, että työnantajat joutuvat aiempaa tarkemmin punnitsemaan kannattaako toimintoja enää ulkoistaa.

SAK:laisen kuljetusalan liiton puheenjohtajalta on haastattelun lopuksi pakko kysyä mielipidettä mahdollisiin kuljetusalan liittofuusioihin. Juhani Haapasaaren mielestä tämän kysymyksen tarkemman pohtimisen aika on aikaisintaan sitten, kun käynnissä olevat työehtosopimusneuvottelut on saatu päätökseen.

– Pienen liiton etu on siinä, että se on lähellä työpaikkoja ja jäseniä. Oma sopimusoikeus on mielestäni ehdottoman tärkeä asia.

Haapasaari ei kuitenkaan kiellä, etteikö yhteistyön tiivistäminen esimerkiksi lentoemäntiä ja stuertteja edustavan SLSY:n kanssa olisi tulevaisuudessa mahdollista.

Pirjo Pajunen