vane.jpg (302 bytes)

Hyvinvointivaltiolla vankka kannatus

Merja Kauhanen
Erikoistutkija
Palkansaajien tutkimuslaitos

Merja Kauhanen, Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos. Foto: TUULIKKI HOLOPAINENvi-ne-pi.gif (120 bytes)  Olisitko Sinä valmis maksamaan lisää veroja, jotta työmarkkinatuen tasoa voitaisiin nostaa tai terveyspalveluja voitaisiin parantaa? Tuoreessa Kelan tutkimuksessa ’Kuinka hyvinvointivaltio pelastetaan?’ kartoitetaan kansalaisten asenteita julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan. Monesta muusta kyselytutkimuksesta poiketen kyselyyn vastaajat joutuivat ottamaan kantaa "hintalaputettuihin" kysymyksiin, joissa palveluiden parantamiselle oli laskettu myös niiden aiheuttamat realistiset kustannukset.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat varsin vahvasti nykyisen hyvinvointivaltion takana eli nykyisiä palveluja ja etuuksia ei haluta leikata, vaikka tällaisten toimenpiteiden ansiosta verotusta voitaisiin keventää. Veroja ollaan myös valmiita maksamaan lisää palvelujen parantamiseksi. Esimerkiksi neljä viidestä vastaajasta oli valmis maksamaan korkeampaa tuloveroa, jos rahat käytettäisiin terveydenhuoltoon. Myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuoden 2007 arvo- ja asennetutkimuksen tulosten viesti on sama: hyvinvointivaltiolla on vankka kannatus suomalaisten keskuudessa.

Ei ole ihme, että hyvinvointivaltion kannatus on varsin vahvaa suomalaisten keskuudessa. Suomessa on muiden Pohjoismaiden tapaan liitetty hyvinvointivaltioon myös tasa-arvotavoitteita, on haluttu kaventaa hyvinvointieroja ja haluttu pitää huolta myös heikoimmassa asemassa olevista. Suomi on perinteisesti laskettu kuuluvaksi pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden ryhmään, joille on ominaista julkisesti rahoitetut ja tuotetut hyvinvointipalvelut sekä universalismin periaate niin palveluissa kuin tulonsiirroissakin. Kansainvälisesti verrattuna tämä malli on tuottanut Pohjoismaihin verraten tasaisen tulonjaon ja vähäisemmän köyhyyden. Järjestelmä on pitänyt myös yllä kansalaisten mahdollisuuksien tasa-arvoa kuten esimerkiksi opiskelumahdollisuuksia vanhempien varallisuudesta riippumatta. Myös talouskasvun ja työllisyyden mittareilla mitattuna pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat pärjänneet kansainvälisesti verrattuna varsin hyvin.

Toisaalta huolimatta hyvästä talouskasvusta ja työllisyyden kasvusta suhteellinen tuloilla mitattu köyhyys on kuitenkin kasvanut Suomessa 2000-luvulla. Köyhyyden taustalta löytyy perusturvan taso, joka on jäänyt selvästi yleisestä tulokehityksestä. Niiden, joiden toimeentulo on perusturvan varassa kuten työmarkkinatuen, opintotuen ja toimeentulotuen varassa, köyhyysriski on kasvanut. Tähän soisi tulevan pikaisesti korjauksen. EVAn arvo- ja asennetutkimuksen mukaan köyhyyden poistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi tärkeimmistä asioista, mitä kansalaiset odottavat nykyiseltä hallitukselta.

Hyvinvointipolitiikkaan liittyen varsin tärkeä kysymys on myös se, kuinka hyvinvointipolitiikka selviää sen edessä olevista suurista haasteista. Näitä haasteita ja muutospaineita asettavat mm. globalisaatio, Euroopan integraatio ja väestön ikääntyminen. Muuttuneessa toimintaympäristössä hyvinvointipolitiikalle on kuitenkin edelleen suuri kysyntä ja se voi toimia kilpailukykyämme edistävänä eikä sitä heikentävänä tekijänä.

Palkkatyöläinen 12.12.2007 nro 10/07

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)