– Se luo vääränlaisia odotuksia, virkkaa kiireinen ministeri ja istahtaa virkahuoneensa pöydän ääreen valitellen myöhästymistä, johon oli syynä aamuyöstä puhjennut migreeni. Se vaivaa aina silloin tällöin, joskin hän torjuu että se johtuisi stressistä.

– Mutta haasteet, joiden edessä suomalainen talous, työvoima ja yritykset ovat kasvotusten, ovat suurempia kuin koskaan. Tähän haasteeseen uusi ministeriö vastaa.

Superhaasteiden edessä tarvitaan työ- ja elinkeinoelämän osaamisen yhdistämistä saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Suomalainen yhteiskunta on haasteiden edessä. Yhtälö on varsin yksinkertainen. Kun katsotaan seuraavan kymmenen vuoden aikana työvoimasta poistuvien määrää, joka kasvaa ja työvoimaan tulevien ikäluokkien määrää, joka laskee, niin työvoiman määrä suorastaan romahtaa. Väestörakenteen muutoksen haasteet työelämälle ovatkin Pekkarisen mukaan valtavat.

– Kymmenessä vuodessa työvoimasta poistuvien määrä kasvaa 434 000:lla ja työvoimaan tulevien määrä vähenee 130 000. Talouden pitää pyöriä oleellisesti vähemmällä väellä.

Toisena suurena haasteena ministeri mainitsee globaalit haasteet. Ne ovat heittäneet työelämän ja bisneksen samaan koriin ja pakottavat katsomaan niitä samojen linssien läpi.

– Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että jatkossa talouden kasvua ei voida saada lisäämällä työvoimaa, vaan on panostettava tuottavuuden parantamiseen kaikin keinoin. Meidän pitää rakentaa työhönsijoittumisen valmiuksia ja uuden teknologian valmiuksia samasta tuutista, korostaa Pekkarinen työ- ja elinkeinoelämän asioiden yhdistämisen tarpeellisuutta.

Tykes- ja Tekes-asiat samaan ministeriöön

Ministeri toteaakin, että nyt meillä ensimmäistä kertaa katsotaan niin teollisuuden kuin palvelujenkin teknistä kehitystä samanaikaisesti työprosessien, johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen kanssa. Näin jatkossa sekä Tekes että Tykes hallinnoidaan samasta paikasta. Ja tuottavuushan edellyttää saumatonta kehitystä molemmilla rintamilla.

– Ja jos työnvälityksen ja yrittäjyyden asioita hoidetaan samassa paikassa, niin ei siitä voi olla kuin hyötyä, ministeri viittaa työnvälittäjänä toimivan sisarensakin näkemyksiin.

Uuden työ- ja elinkeinoministeriön myötä ei oleellisesti siirretä tehtäviä paikasta toiseen. Asiat organisoidaan asiakaslähtöisesti ja ohjaus tapahtuu yhdestä ministeriöstä, kun aiemmin TE-keskuksilla on ollut viisikin isäntää.

Pekkarinen hälventää ay-liikkeen huolta muistuttamalla, etteivät resurssit esimerkiksi työvoima-asioiden hoidosta ole vähentymässä. Pikemminkin hän arvioi synergiaetujen lisäävän palvelua.

Lisäarvoa kolmikannasta

Kolmikantainen työelämän asioiden valmistelun ministeri Mauri Pekkarinen korostaa olevan lisäarvo – ei taakka.

– Minulla on erittäin positiiviset kokemukset yhteisestä asioiden valmistelusta niin keskusjärjestöjen kuin liittojenkin kanssa. Niillä on asiantuntemusta työelämän asioissa, joiden valmistelussa kolmikantaa kannattaa ehdottomasti jatkaa.

– Mutta korostan, ettei kolmikantainen valmistelu saa olla sitä, että vain ilmoitetaan niin tai näin päätetyn. Kolmikanta-asiat eivät ole kenenkään osapuolen ilmoitusasioita vaan aitoa valmistelua.

Pekkarinen muistuttaa myös, että kolmikantaista valmistelua ei pidä laajentaa sellaisiin asioihin, joihin se ei kuulu.

Ministerin katse viivähtää pöydälle asetetussa rannekellossa – minuuttiaikataulun mies.

Ay-liikkeen sovittava keskenään suojelutyöstä

– Työmarkkinajärjestöjen pitää lopettaa kiertely ja kaartelu. SAK:n, STTK:n ja Akavan on otettava ohjat omiin käsiin ja sovittava keskenään suojelutyöstä, jotta lakeja ei jatkossa tarvita.

– Arvelen tämän tapauksen kyllä opettaneen järjestöjäkin, Pekkarinen napauttaa.

Pekkarisen mukaan on tärkeää osoittaa, että ay-liike kykenee tunnistamaan erilaiset ongelmat, jotta ne eivät kaadu valtioneuvoston käsiin, kun ne eivät kerran sinne kuulu. Hän onkin tyytyväisenä havainnut Lauri Ihalaisen ottaneen aloitteen suojelutyötä koskevassa keskustelussa. Pekkarinen toivoo työmarkkinajärjestöjen sopivan pelisäännöt suojelutyöstä.

"Bisneksiin emme voi sotkeutua"

Silläkin uhalla, että hallitusta pidetään hampaattomana ja Kemijärven sellutehtaan jälkihoito kaatuu ensi vuoden puolella uuden työ- ja elinkeinoministeriön niskaan, Mauri Pekkarinen on sitä mieltä, ettei hallitus voi lähteä komentamaan yrityksiä.

– Ulkopuolisen puuttuminen on erittäin vaikeaa. Stora Enson johto sanoo, että jos Kemijärveä ei lopeteta, niin vaarassa ovat myös Uimaharju, Kemi ja Oulu. Entä jos me pakottaisimme yrityksen jatkamaan Kemijärvellä ja yrityksen viesti olisikin totta. Sitten kaatuisivat kaikki.

– Bisnekseen sotkeutumiseen pitää olla kovat eväät, vakuuttaa ministeri Pekkarinen, jonka vastuulla aiemmin omistajaohjaus oli.

Pekkarinen korostaa tuntevansa hyvin metsäteollisuuden globaalin kuvan ja tietää, että tilanne on vaikea.

– Jos jotain voimme tehdä, on vaikuttaa puun saannin lisäämiseen. Nyt olisi niin Metsähallituksen kuin muidenkin ryhdyttävä lisähakkuisiin. Tässä asiassa hallitus voisi olla aktiivisempi.

Puun riittävyydestä ei ole kysymys, vaan Pekkarinen osoittaa ympäristöjärjestöjä ja pitää niiden kampanjointia yhtenä syynä siihen, etteivät hakkuut ole lähteneet käyntiin.

– Hakkuiden lisäämiseksi valtiokin voisi toimia, arvioi ministeri Pekkarinen ja heittää jo takkia harteilleen, sillä seuraava palaveri ministerikollegojen kanssa on mahdutettu vielä aikatauluun…

Aino Pietarinen