– Aamu alkoi henkilöstöpäällikön soitolla, että "katso uutiset". Ei uutisissa ollut mitään, mutta netistä Kauppalehden sivuilta löysin osavuosikatsauksen, jossa oli tieto tehtaan lopettamisesta. Siitä soitin Paperiliittoon, ja siellä oli jo kuultu, että Summassakin on kutsuttu henkilökunta koolle.

– Siitä alkoi puhelinralli. Kävin välillä ilmoittamassa luokassa, että nyt tuli kiireellisempiä hommia. Kiljavalta olin sitten yhteydessä niin liittoon kuin Kemijärvellekin. Varapääluottamusmiehen kanssa aloitettiin puhelimella tehtaan alasajokin, kertaa Kenttäkumpu vastaillen välillä puhelimeen vaihteeksi Paperiliiton toimistolla.

– Kemijärvi on taas noussut kartalle ja meillä käynyt niin ministeriä kuin Stora Enson johtoakin. Myötätuntoa on tarjottu, rahaakin vähän lupailtu, mitätöntä tukipakettia tarjoiltu, mutta sellunkeitto aiotaan lopettaa.

Niin sanottuja yt-neuvotteluja

– Päätökset on selvästi tehty, jopa niin, että tehdasta ei haluta myydä toisillekaan. Tässä sitten ruvetaan käymään niin sanottuja yt-neuvotteluja. Tarvittavia tietoja, tehtaan lopettamisen perusteluja, ei vielä ole saatu työnantajalta, vaikka neuvottelut pitäisi aloittaa maanantaina, totesi Kenttäkumpu keskiviikkona marraskuun puolivälissä.

Kenttäkumpu arveleekin, että jonkun aikaa vie keksiä hyvät perustelut ja näyttää ne toteen, kun kannattava tehdas lopetetaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

– Yt-neuvotteluissa pitäisi sitten etsiä vaihtoehtoja, mutta miten etsiä, kun kaikki vaihtoehdot tehtaan jatkamiselle on suljettu pois. Kuulin, että tehtaalla olisi ostajia.

– Jo nyt on rikottu yt-lakia melko räikeästi.

Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen on meille todennut, ettei nyt etsitä ostajia vaan käydään yt-neuvottelut nopeasti läpi. Työnantajan tarkoituksena on pääluottamusmiehen mukaan jakaa irtisanomislaput uudeksi vuodeksi, jolloin tehdas hiljenisi heinäkuun alusta.

Stora Enson paniikkiratkaisuja

Seppo Kenttäkummun mukaan Stora Enson toimet vaikuttavat paniikkiratkaisuilta. Kemijärveläisten on vaikea ymmärtää, miksi kannattava tehdas halutaan lahdata.

– Tehdas on hyvässä kunnossa ja siihen on investoitu. Uusi aktiivilietelaitos on toiminut vasta muutaman kuukauden. Sen lupaehdoissa edellytettiin, että tehdas puhdistaa jätejärven. Se piti kierrättää aktiivilietelaitoksen kautta ja polttaa soodakattilassa. Veikkaanpa, että yksikään Stora Enson johtaja ei ollut ottanut huomioon koko paskalampea.

– Meillä nyt maksatetaan Amerikan seikkailujen laskuja. Jos minä tekisin tuollaisia virheitä työssäni, niin olisin ollut jo ajat sitten entinen työntekijä, tuumaa Kenttäkumpu, joka tosin arvelee Karvisenkin lähtölaskennan jo alkaneen.

Pääluottamusmiehen mukaan sellutehtaalla eletään vielä shokkivaihetta. Porukkaa on joutunut sairauslomille. Asuntojen hinnat romahtivat uutisen jälkeen. Tehtaalla on 223 työntekijää, mutta kerrannaisvaikutuksineen tehtaan lopettaminen koskettaa 1 600–2 000 alueen työntekijää.

– Tehtaan alasajo maksaa yritykselle. Ja alueen tukeminen maksaa valtiolle. Valtio on täysin hampaaton. Valtion yhtiöistä vastaavan ministeri Jyri Häkämiehen mukaan valtio ei voi puuttua yhtiön asioihin, vaikka sillä on 35 prosenttia äänivallasta. Onko valtiolle omistajana etua kannattavan yksikön sulkemisesta?

– Kyllä me ymmärtäisimme, jos tehdas olisi kannattamaton tai jos Lapissa ei olisi puuta. Joku ymmärrettävä selitys pitäisi löytyä.

– Tavoitteenamme on tehtaan jatkaminen. Kyllä lappilaisilta sisua löytyy. Henkilöstö on päättänyt, että sellua tehdään entisellä motiivilla ja asenteelle loppuun asti – oli se sitten 2008 tai 2028.

Kenttäkumpu aloitti pääluottamusmiehen tehtävässä heinäkuun puolivälissä. Toiset yt-neuvottelut on jo käynnissä ja hän sanoo ehtivänsä keväällä käydä vielä luottamusmieskoulutuksen seuraavankin vaiheen. Todellinen tulikaste tulikin näin pääluottamusmiesuran aluksi.

Aino Pietarinen