Miten työyhteisöä kehitetään töissä, joita tehdään yksin ympäri maata, mutta osana isoa yritystä?
– Yritykseltä täytyy saada sitoumus, että koko työyhteisö, johto mukaan lukien, lähtevät yrityksen yhteistoiminnalliseen kehittämiseen.
– Ensin tekisin koko yrityksen henkilöstölle työhyvinvointikyselyn. Sillä saadaan esille muun muassa työntekijöiden kokemukset omasta työstään, työyhteisöstään ja voimavaroistaan.
– Työyhteisöissä ja yksittäisillä työntekijöillä on usein hukassa perustehtävä eli miksi teen työtäni. Perustehtävän määrittelyn jälkeen ratkottaisiin tuloksellisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä haasteita. Keinoja sitouttaa yksintyöskentelijöitä työyhteisöön on olemassa. Johdon tehtävä on huolehtia, ettei kukaan jää työssään tuuliajolle.
– Yrityksillä ja kunnilla on strategiansa, joissa työhyvinvointi on kärjessä, mutta strategiat eivät jalkaudu "lattiatasolle".

Miten ammattiliitto voi vaikuttaa työyhteisön kehittämiseen?
– Pysyviä muutoksia saadaan aikaan, kun työyhteisö kehittää itse omaa toimintaansa. Ammattiliitto voi olla mukana kehittämässä ja ohjaamassa yhteistoiminnallista työskentelyä. Tässä JHL on edelläkävijä. Liitto ei mene asiantuntijana kertomaan, miten asioiden pitäisi olla, vaan henkilöstö yhteistyössä johdon ja esimiesten kanssa etsii itse parhaat ratkaisut ja sitoutuu niihin.

Onko JHL:n jäsenet valmiita itse kehittämään?
– Kaikki kokemukset, mitä meillä on, kertovat, että JHL:n väki työpaikoilla on todella sitoutunut kehittämään, kunhan pääsevät itse vaikuttamaan omaan työhönsä.

Onko luottamusmies edunvalvoja vai kehittäjä?
– Tänä päivänä luottamusmiehen kuten työsuojeluvaltuutetunkin pitäisi olla entistä enemmän kehittäjä.

Mikä työelämässä mättää?
– Pitkälti se, että työntekijöiden ääni ei tule kuuluviin eivätkä vaikutusmahdollisuudet ole riittäviä.

Mikä asia on työpöydälläsi juuri nyt?
– Tällä hetkellä JHL:llä on Joutsan kunnan kanssa kehittämishanke, joka liittyy kuntien palvelurakenneuudistukseen. Valmistelen myös hankeneuvottelua Tornion kanssa.

Töissä ay-liikkeessä, miltä maistuu?
– Motivoivalta ja haastavalta. Minulla on ollut ilo työskennellä yli 30 vuotta hyvin erilaisissa tehtävissä ay-liikkeessä: päätoimisena puheenjohtajana, järjestösihteerinä, sopimustoimitsijana, paikallisen edunvalvontayksikön vastaavana ja työyhteisökehittäjänä.

Oman työyhteisösi tila JHL:ssä?
– Meillä on käynnissä yhteistoiminnallisia kehittämishankkeita. Esimerkiksi yleisjohto on itse mukana kehittämistyössä. Kotipesä on tärkeä pitää kunnossa erityisesti ay-liikkeessä.

Milloin viimeksi tapasit JHL:n jäseniä?
– Kaksi viikkoa sitten Joutsan kehittämishankkeessa.

Kunnan työntekijä kunnanvaltuustossa?
– Mielestäni se on ok. En näe siinä ristiriitaa, kunhan valtuutetulla on selkeät näkemykset asioista ja hän toimii siellä kuntalaisten edustajana.

Ymmärtävätkö valtuustot asemansa henkilöstöasioissa?
– Haasteita on valtavasti. Kun uudet valtuustot syksyllä valitaan, toivon, että tulevat valtuutetut paneutuisivat kuntien tuloksellisuuden ja samanaikaista henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen. Sieltä nousevat kaikki keskeiset henkilöstöasiat esille.

Hana- vai pullovettä?
– Kunnan vettä eli hanavettä.

Ay-idolisi?
– Ensimmäisenä tulee mieleeni Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja Toini Nousiainen.

Hyvinvoinnin lähteesi?
– Perhe, liikunta ja lapsenlapset.

Mitä haluat kysyä Kemian liiton kansainvälisistä asioista
valtaavalta Dave Seligsonilta?
– Miten Kemian liiton kansainvälisessä edunvalvonnassa painottuu työelämän laatukysymykset työehto- ja työsuojelukysymysten rinnalla?

Leena Seretin
kuva Tuulikki Holopainen