
SAK:n
edunvalvontaosaston vastaava tutkimusasiantuntija Jyrki
Helin
kysyy Turun yliopiston työoikeuden professori Martti
Kairiselta paikallisen sopimisen velvoittavuudesta
Parahin Martti
Olet Suomen
keskeisimpiä työoikeuden asiantuntijoita ja vastannut Turun yliopiston paikallisen
sopimisen käytäntöjä selvittävistä menestyksellisistä tutkimushankkeista1990-luvun
alussa, vuosituhannen vaihteessa ja jälleen tänä keväänä. Saavutukset tällä
saralla ovat vakuuttavia. Olet myös ollut mukana kirjoittamassa alan perusteoksia; olet
alan auktoriteetti.
Paikallisessa sopimisessa ja sen tutkimisessa olet tuonut esiin ja
soveltanut paikallisen sopimisen laajaa käsitettä, jolloin mukana on työehtosopimuksen
mukainen paikallinen sopiminen, yrityskohtainen TES, yhteistoimintamenettelyissä
syntyvät sopimukset ja muita neuvottelutuloksia, työsopimuksen ehtojen
muuttamissopimuksia ja velvoiteoikeudellisia sopimuksia henkilöstöasioissa. Näillä
ratkotaan yrityksissä ja työyhteisöissä päivittäisiä ongelmia, sovitaan aidosta
työpaikan tarpeesta lähteviä sujuvia käytäntöjä.
Myös kriisiytyvissä yrityksissä on tehty paikallisia sopimuksia, joissa henkilöstö
on saattanut sopia työehtojen joustosta alaspäin, jotta ongelmat saataisiin
ratkaistuksi. Paikallista sopimista on tällöinkin tulkittu laajasti, koko käsitteen
kirjoa hyödyntäen. Yhteisiä tavoitteita on saavutettu ja ylitetty.
Kysymykseni kuuluukin: Mihin työnantaja sitoutuu paikallisissa sopimuksissa? Mikä on
edelläkuvatunlaisen paikallisen sopimisen, jossa henkilöstö joustaa eduissaan ja
yhteiset tavoitteet saavutetaan, suhde työnantajan direktio-oikeuden käyttöön, joista
ääriesimerkkinä tulostavoitteensa saavuttavan tehtaan lopettaminen?
Paikallisia sopimuksia työpaikoilla tekevät luottamusmiehet käytännön
miehet ja naiset. Monia saattaa juuri tämä asia askarruttaa.
Martti Kairinen vastaa:
"Se, mihin työnantaja sitoutuu, riippuu keskeisesti siitä, mitä on sovittu ja
siitä minkälaisen kelpuutuksen perusteella. Sitoumuksen vahvuus riippuu myös
sopimusrikkomusten sanktioista, kuten esimerkiksi sopimussakosta.
Työoikeuden normien sääntelemissä normaaleissa paikallisissa sopimuksissa on
kysymys työnantajan roolin piirissä olevista asioista kuten työn teettämisestä,
organisoinnista ja palkanmaksusta. Normaaleilla työehtosopimukseen tai työlakeihin
perustuvilla paikallisilla sopimuksilla voidaan rajoittaa työn johtamisvaltaa, mutta ei
voida sitouttaa työnantajayhtiön ylimpiä päätöksentekijöitä yritysjohdon tai
liikkeenjohdonkaan isoissa asioissa, kuten tehtaan sulkemisia. Koska
työehtosopimuksinkaan ei voida pätevästi sopia yritysjohtovallan asioista, myös
tes-valtuutuksin ei voida paikallisesti näin tehdä.
Liikkeen- ja yritysjohtovallan rajoittaminen sopimalla paikallisesti edellyttäisi,
että työnantajapuolella olisi tähän asianmukainen kelpuutus. Henkilöstön edustajilla
tai ammattiosastoilla on sinänsä työoikeuden sääntelyalaa laajempi
velvoiteoikeudellinen sopimusvapaus. Yleisen velvoiteoikeuden perusteella siis olisi
mahdollista paikallisesti sopia asioista, joihin normaali työoikeudellinen
sopimiskelpuutus ei ulotu."
Palkkatyöläinen
23.4.2008 nro 4/08 |