vane.jpg (302 bytes)

helin-jyrki08.jpg (5039 bytes)SAK:n edunvalvontaosaston vastaava tutkimusasiantuntija Jyrki Helin

kysyy Turun yliopiston työoikeuden professori Martti Kairiselta paikallisen sopimisen velvoittavuudesta

Parahin Martti

   Olet Suomen keskeisimpiä työoikeuden asiantuntijoita ja vastannut Turun yliopiston paikallisen sopimisen käytäntöjä selvittävistä menestyksellisistä tutkimushankkeista1990-luvun alussa, vuosituhannen vaihteessa ja jälleen tänä keväänä. Saavutukset tällä saralla ovat vakuuttavia. Olet myös ollut mukana kirjoittamassa alan perusteoksia; olet alan auktoriteetti.

Paikallisessa sopimisessa ja sen tutkimisessa olet tuonut esiin ja soveltanut paikallisen sopimisen laajaa käsitettä, jolloin mukana on työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopiminen, yrityskohtainen TES, yhteistoimintamenettelyissä syntyvät sopimukset ja muita neuvottelutuloksia, työsopimuksen ehtojen muuttamissopimuksia ja velvoiteoikeudellisia sopimuksia henkilöstöasioissa. Näillä ratkotaan yrityksissä ja työyhteisöissä päivittäisiä ongelmia, sovitaan aidosta työpaikan tarpeesta lähteviä sujuvia käytäntöjä.

Myös kriisiytyvissä yrityksissä on tehty paikallisia sopimuksia, joissa henkilöstö on saattanut sopia työehtojen joustosta alaspäin, jotta ongelmat saataisiin ratkaistuksi. Paikallista sopimista on tällöinkin tulkittu laajasti, koko käsitteen kirjoa hyödyntäen. Yhteisiä tavoitteita on saavutettu ja ylitetty.

Kysymykseni kuuluukin: Mihin työnantaja sitoutuu paikallisissa sopimuksissa? Mikä on edelläkuvatunlaisen paikallisen sopimisen, jossa henkilöstö joustaa eduissaan ja yhteiset tavoitteet saavutetaan, suhde työnantajan direktio-oikeuden käyttöön, joista ääriesimerkkinä tulostavoitteensa saavuttavan tehtaan lopettaminen?

Paikallisia sopimuksia työpaikoilla tekevät luottamusmiehet – käytännön miehet ja naiset. Monia saattaa juuri tämä asia askarruttaa.

 

Martti Kairinen vastaa:

"Se, mihin työnantaja sitoutuu, riippuu keskeisesti siitä, mitä on sovittu ja siitä minkälaisen kelpuutuksen perusteella. Sitoumuksen vahvuus riippuu myös sopimusrikkomusten sanktioista, kuten esimerkiksi sopimussakosta.

Työoikeuden normien sääntelemissä normaaleissa paikallisissa sopimuksissa on kysymys työnantajan roolin piirissä olevista asioista kuten työn teettämisestä, organisoinnista ja palkanmaksusta. Normaaleilla työehtosopimukseen tai työlakeihin perustuvilla paikallisilla sopimuksilla voidaan rajoittaa työn johtamisvaltaa, mutta ei voida sitouttaa työnantajayhtiön ylimpiä päätöksentekijöitä yritysjohdon tai liikkeenjohdonkaan isoissa asioissa, kuten tehtaan sulkemisia. Koska työehtosopimuksinkaan ei voida pätevästi sopia yritysjohtovallan asioista, myös tes-valtuutuksin ei voida paikallisesti näin tehdä.

Liikkeen- ja yritysjohtovallan rajoittaminen sopimalla paikallisesti edellyttäisi, että työnantajapuolella olisi tähän asianmukainen kelpuutus. Henkilöstön edustajilla tai ammattiosastoilla on sinänsä työoikeuden sääntelyalaa laajempi velvoiteoikeudellinen sopimusvapaus. Yleisen velvoiteoikeuden perusteella siis olisi mahdollista paikallisesti sopia asioista, joihin normaali työoikeudellinen sopimiskelpuutus ei ulotu."

Palkkatyöläinen 23.4.2008 nro 4/08

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)