Koko ammatillisen koulutuksen kehittäminen on tärkeää, mutta erityisen tärkeää työelämän jatkuvan muutoksen aikana on työssä olevien kouluttaminen. Aikuis- ja henkilöstökoulutuksen voimavaroja pitäisi jatkossa suunnata enemmän vailla ammatillista tutkintoa olevien työssä käyvien ja muuten heikommin koulutettujen ammattitaidon parantamiseen. Tällaisella koulutuksella vastataan myös tulevaan työvoimapulaa, jos työssä jo olevien ajantasaisesta ammattitaidosta pidetään huolta.

– Tämä on myös suuri tasa-arvokysymys, sillä vähän koulutetut ovat jääneet kaikkein vähimmälle, sillä valtaosa henkilöstökoulutuksestakin kohdentuu jo hyvin koulutetuille, muistuttaa SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen.

Ratkaisuksi Siekkinen tarjoaa täsmätoimia. Näillä kohennettaisiin koulutusta niille, joilla on vanhentunut ja kapea-alainen koulutus tai työt on aikoinaan opittu töissä. Heidän työmarkkinakelpoisuutensa vaatii ammattitaidon päivitystä, muuten he töiden muuttuessa putoavat työmarkkinoilta.

Vastuuta vähemmän koulutetuista

Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelu on edennyt hitaasti ja valtiosihteeri Heljä Misukan johdolla toimiva johtoryhmä on vasta linjannut keskeiset kehittämiskohteet ja jatkovalmistelun aikataulun. Työryhmän jatkovalmistelussa on Saana Siekkisen mukaan monia SAK:laisten kannalta keskeisiä asioita, kuten esimerkiksi vähän koulutettujen ja vanhentuneen koulutuksen omaavien oppimismahdollisuuksien lisääminen, näyttötutkintojärjestelmän uudistaminen sekä julkisen vallan ja työnantajien yhteisrahoitukseen perustuvan koulutuksen lisääminen.

– Nyt tarvitaan selkeitä päätöksiä siitä, kuinka tuetaan niiden 300 000:n työssä ilman ammatillista tutkintoa olevan aikuisen kouluttautumista. Tähän tarvitaan valtion rahaa, mutta näihin talkoisiin tarvitaan myös työnantajien sitoutumista.

Työnantajillekin koulutusvastuuta

Saana Siekkinen pitää valitettavana sitä, että juhlapuheissa ymmärretään työssä olevan väen ammattitaidon merkitys, mutta siihen se into loppuukin. Työnantajat kantavat huonosti vastuunsa työntekijöiden ammattitaidosta. Todellisuudessa teot ovat varsin vähäisiä.

Vielä harvassa ovat sellaiset työpaikat, jossa työntekijä voi kouluttautua työnantajan rahalla ja ajalla. Lisäksi tällainen koulutus kohdentuu yleensä ylimpiin toimihenkilöihin. Varsinaisen duunariporukan ammattitaidon päivittämisestä ei kanneta kovinkaan suurta huolta. Kuitenkin ammattitaitoinen työvoima kasvattaa tuottavuutta ja tuo lisäarvoa työnantajalle.

Ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu nyt paljon. Nuorten ammatillinen koulutus on suositumpaa kuin vuosiin. Opetussuunnitelmia ollaan uusimassa ja Siekkinen pitäisi tarpeellisena, että sinne tulisi myös työelämäkokonaisuuksia. Siekkinen myös torjuu ammatillisen koulutuksen osatutkinnot.

– Jos osatutkinnot yleistyvät ollaan jälleen kohta siinä tilanteessa, että sitäkin kautta luodaan lisää paineita ammatilliselle aikuiskoulutukselle. On järkevää antaa nuorille kerralla hyvä ja laaja-alainen koulutus, jolta pohjalta voi jatkossa sitten paremmin päivittää ammattitaitoaan.

Tessit tulemaan koulutusta

Saana Siekkisen mukaan monet koulutuslaitokset ja työpaikat ovat yhteistyössä järjestämässä henkilöstön koulutusta. Kysyntälähtöisellä mallilla voidaankin hänen mukaansa hyvin vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Ehdottoman tärkeänä Siekkinen pitää sitä, että työehtosopimusten kirjaukset tukisivat koulutusta. Jos tessit takaisivat, että kaikilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen, niin se varmaankin tasoittaisi eroja eri henkilöstöryhmien koulutukseen osallistumisessa.

– Joillakin yrityksillä on jo yrityskohtaisia sopimuksia, joiden mukaan työntekijät voivat suorittaa tutkintoja ja esimerkiksi rakennusalalla on joissakin yrityksissä sovittu, että suoritettu tutkinto näkyy myös palkassa.

Työssä olevien ammattitaidon päivittämisessä on tärkeää se, että koulutus tulisi osaksi työtä. Jos työnantaja suhtautuu koulutukseen myönteisesti, niin se lisää työntekijöidenkin motivaatiota koulutukseen, joka taas motivoi kehittymään työssä ja kehittämään työtä. Myös osa-aikatyön ja koulutuksen mutkaton yhdistäminen lisäisi kouluttautumista. Nopea rakennemuutos edellyttää ammattitaidon päivittämistä mieluummin jo työssä ollessa, mutta viimeistään siltana työstä työhön.

Työnantajien sitoutuminen ammattitaidon päivittämiseen on Siekkisen mukaan varsin vaihtelevaa. Hän ihmetteleekin, miksi työnantajat hyödynsivät huonosti esimerkiksi Nosteen tarjoaman tuen koulutukseen.

Aino Pietarinen

• oppisopimuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen laajentaminen
• koulutuksen järjestäjille ja työnantajille voitaisiin maksaa nykyistä suurempaa korvausta, kun oppisopimus tehdään ammatillista tutkintoa vailla oleville
• lisäkoulutuksen kiintiöt eivät saa estää vailla koulutusta olevien hakeutumista oppisopimuskoulutukseen
• työelämäläheisten koulutusmallien lisääminen

• ammatillista tutkintoa vailla oleville tarvitaan Noste-ohjelman kaltaisia toimia myös jatkossa
• koulutuksen maksuttomuus
• oppilaitosten hakeva-toiminta työpaikoilla

• kaikille työntekijöille mahdollisuus osallistua ammattitaitoa parantavaan koulutukseen työajalla
• työpaikoille osaamisvaltuutetut
• näyttötutkintojen suorittaminen huomioitava työntekijän palkkauksessa

• osaamisen parantaminen osaksi yritysten strategiaa
• koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille rahoitusta yritysten osaamistarpeiden ja työntekijöiden osaaminen selvittämiseksi
• oppimista siirretään työpaikoille työajalla tapahtuvaksi

• aikuiskoulutustuen tason nostaminen ja tukea myös lyhytaikaisten ja osa-aikaisten työstä poissaolojen ajaksi
• työttömien ja työttömyysuhan alaisten koulutukseen pääsyä helpotetaan ja tukia yhdenmukaistetaan
• muutosturvan työllisyysohjelmassa sovittu koulutus oikeuttaa aina korotettuun työllistymisohjelmalisään (työllistämisohjelmalisä on 2 000 euron kuukausipalkalla 1413 euroa eli 279 euroa suurempi kuin ansiosidonnainen työttömyysturva)
• ilman koulutusta oleville maksetaan työllistymisohjelmalisää nykyistä pidempään ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi
• omaehtoisen koulutuksen jo irtisanomisaikana aloittavan pääsee työsuhteen päättymisen jälkeen työllistymisohjelmalisän piiriin

• Ei rahaa ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseen
• Ei rahaa työelämässä vailla tutkintoja olevien lisäkoulutukseen (Noste-ohjelman 35 miljoonan euron tilalle ei mitään luvassa)
• Ei kohtaantotyöryhmän ehdottamia ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäystä
• Luvassa lisää paikkoja ammatilliseen lisäkoulutukseen