Kokoukseen on kutsuttu kaikki vuoden alusta liittyneet uudet maahanmuuttaja-
taustaiset jäsenet, ja heitä on nyt tullut paikalle kymmenkunta. Lisäksi paikalla on jaoksessa jo pidempään toimineita vanhoja konkareita. Uusille tulokkaille esitellään tällä kertaa ammattiliiton toimintaa ja organisaatiota sekä jäsenmaksun mukanaan tuomia etuja.

Kuukausittaisissa kokouksissa on vaihtuvia teemoja ammattiyhdistystoiminnasta ja työsuojelusta työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Osallistujia tilaisuuksissa on yleensä kymmenestä kahteenkymmeneen.

– Jaoksen tehtävänä on aktivoida maahanmuuttajataustaisia jäseniä edunvalvontaan ja pohtimaan työpaikoilla esille tulevia asioita, toteaa jaoksen puheenjohtaja, laboranttina työskentelevä Nura Farah uusille jäsenille.

Tukea ja tiedonvälitystä

Maahanmuuttajajaoksen toiminta alkoi viisi vuotta sitten maahanmuuttajataustaisten jäsenien omasta toiveesta. Vuoden 2008 alusta alkaen KaMuT siirtyi JHL:n pääkaupunkiseudun aluetoimiston alaisuuteen, jossa jaoston tukihenkilöinä toimivat muiden töidensä ohessa aluetoimitsijat Leena Peltoniemi ja Simo Mäki.

Jaoston toiminta-ajatuksena on ollut alusta alkaen maahanmuuttajien edunvalvonta ja tiedonvälitys sekä kotouttaminen suomalaiseen työelämään. Luonnollisesti myös innostaminen ammattiyhdistystoimintaan on yksi toiminnan peruspilareista. Maahanmuuttajataustaisia jäseniä on liitossa tällä hetkellä kolmisen tuhatta.

– Työssäni innostaa se, että ihmiset ovat niin aitoja, toteaa Leena Peltoniemi jaoston tukihenkilönä olemisesta. Vajaat kolmekymmentä vuotta ay-liikkeessä mukana ollut Peltoniemi kokee työnsä tukihenkilönä tärkeäksi, koska maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä pitää hänen mielestään tukea nimenomaan työuran alkutaipaleella. Näin heidät saadaan kotoutettua työyhteisöihin.

– Myös luottamus on tärkeää sekä verkostoituminen, koska verkosto tuo turvaa, jatkaa Simo Mäki toiminnan kuvausta.

Jatkuvuuden kannalta jaoston pitäisikin Peltoniemen mukaan saada oma budjettinsa, jollaista sillä ei vielä toistaiseksi liiton budjetissa ole.

Maahanmuuttajia lisää luottamustoimiin

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kotouttamisen lisäksi myös työpaikkojen kantaväestö kaipaisi koulutusta. Varsinkin luottamusmiesten kouluttaminen olisi tärkeää, jotta he oppisivat kohtaamaan erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä.

On laskettu, että silloin kun maahanmuuttajataustaisten osuus työyhteisössä nousee yli viiteen prosenttiin, on sillä vaikutusta työyhteisöön.

Joillakin aloilla maahanmuuttajataustaisten osuus on jo huomattavan suuri: esimerkiksi Helsingin bussiliikenteen kuljettajien keskuudessa prosenttiosuus on nykyään liki 40.

– SAK:n pitäisikin järjestää myös liittojen toimitsijoille monikulttuurisuuskoulutusta, vinkkaa Leena Peltoniemi keskusjärjestön suuntaan.

– Lisäksi pitäisi saada maahanmuuttajataustaisia toimitsijoita. Työsuojeluvaltuutettuina, luottamusmiehinä ja yhdistysten hallitusten jäseninä heitä jo toimiikin jonkin verran, jatkaa Peltoniemi.

Oma ammattiyhdistys tuo turvaa

Eniten kysytyt kysymykset koskevat Peltoniemen kokemuksen mukaan työsuhteita ja -sopimuksia, työsuojelua, ay-liikettä ylipäänsä ja muun muassa todistusten yhdenvertaisuutta.

– Enemmistö maahanmuuttaja-
taustaisista jäsenistä on tullut Suomeen työn, opiskelun tai avioliiton vuoksi. He ovat tavallista työporukkaa, joilla useilla on taustalla lähtömaassa hankittu korkea koulutus, kertoo Peltoniemi.

Yhteneväisenä piirteenä Peltoniemi näkee myös sen, että maahanmuuttajataustaiset jäsenet ymmärtävät jopa kantaväestöä paremmin ammattiyhdistysliikkeeseen kuulumisen antavan turvaa.

Tietoa monella kielellä

JHL:n maahanmuuttajajaosto on tällä hetkellä ainoa laatuaan Suomessa. Liiton Pirkanmaan aluetoimistossa käynnistynee vastaavanlaista toimintaa tämän vuoden aikana, ja Turun aluetoimisto harkitsee parhaillaan jaoston perustamista.

Toisaalta monissa muissakin liitoissa otetaan nykyään eri tavoin huomioon se, että työpaikoilla työskentelee eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Esimerkiksi ammattiliittojen toiminnasta ja edunvalvonnasta löytyy liittojen verkkosivuilta tietoa kotimaisten kielten lisäksi muun muassa englannin, viron, venäjän ja puolan kielillä.

PAM tarjoaa myös kielikoulutusta

Palvelualojen ammattiliiton (PAM) Helsingin-Uudenmaan aluetoimistossa maahanmuuttajataustaisille jäsenille jaetaan ammattiyhdistystietoa parin tunnin mittaisissa infotilaisuuksissa.

– Tilaisuuksiin osallistuu noin 500 jäsentä vuosittain, kertoo aluetoimitsija Eija Piipponen. Maahanmuuttajataustaisia jäseniä on PAMissa tällä hetkellä kaikkiaan noin 5 000.

Liitto tarjoaa jäsenilleen myös kielikoulutusta, jossa keskitytään työelämän sanastoon ja puhumiseen. Koulutuksen myötä PAM julkaisi yhdessä Työväen sivistysliiton kanssa viime vuoden puolella Selvä! Suomea palvelualoille -kirjan, joka on ensimmäinen työkieleen keskittyvä suomen oppikirja.

– Näiden lisäksi järjestämme ammattiryhmätapaamisia eri kieliryhmille, esimerkiksi viron- ja venäjänkielisille jäsenillemme, toteaa Piipponen lopuksi.

Susanna Patrikainen
kuvat Tuulikki Holopainen