Talousneuvosto on pääministerin johdolla toimiva hallituksen, etujärjestöjen ja Suomen Pankin välinen yhteistyöelin, joka tarkastelee ajankohtaisia talous- ja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, tuottaa niistä asiantuntijaselvityksiä ja virittelee keskustelua.

– Tämä on osittain paluuta entisen kaltaisiin tehtäviin, Pekkarinen sanoo viitaten pitkään rupeamaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana ja tutkijana.

Tämä haastattelu on tehty, kun Jukka Pekkarinen oli vielä valtiovarainministeriössä. Ministeriö julkaisi helmikuussa madonluvut Suomen julkisen talouden tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Ministeriön näkemys oli synkkä: ilman sopeutumistoimia julkinen talous ajautuu umpikujaan. Avainsana on kestävyysvaje, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että väestön ikääntymisestä johtuen julkisen talouden menot ylittävät jatkossa reippaasti tulot ja velkaa joudutaan ottamaan koko ajan lisää.

Onko vaarana, että Suomesta tulee ajan myötä pohjolan Kreikka?

– Se ei ole näköpiirissä, mutta Kreikka on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä ja velkaantumiskierre päästetään valloilleen, Pekkarinen sanoo ja vakuuttaa samaan hengenvetoon olevansa luottavaisella mielellä.

– Meillä on tämä vuosikymmen aikaa muuttaa kehityksen suuntaa. Päätöksiä on tehtävä nopeasti, mutta niitä kaikkia ei tarvitse toteuttaa heti.

Vaikka nyt tarvitaan nopeita päätöksiä, on todennäköistä, että niitä alkaa syntyä vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Jukka Pekkarinen pitää kuitenkin hyvänä sitä, että ongelman olemassaolo on tunnustettu ja siitä käydään julkista keskustelua.

Hyvinvointivaltion koetinkivi

Kansalaiset ovat tottuneet siihen, että valtiovarainministeriöstä harvoin tulee mukavia uutisia. Jukka Pekkarinen myöntää, että ministeriön rooliin kuuluu tietty annos synkkyyttä, mitä kuvaa sekin, että ministeriön historiasta kertovan julkaisun alaotsikko on "kriisien selvittäjä".

Pekkarisen mielestä taloutta koskevat tilannearviot on hyvä tehdä mieluummin pessimistisellä kuin optimistisella otteella. Arvioita kun on helpompi korjata ylös- kuin alaspäin.

Pekkarinen torjuu, että ministeriön rummutus julkisen talouden kestävyysvajeesta olisi kansalaisten pelottelua. Kyse on historiallisesta käänteestä, jonka Pekkarinen nimeää hyvinvointivaltion koetinkiveksi. Hän korostaa, että syynä kestävyysvajeeseen ei ole talouskriisi, vaikka se pahentaakin tilannetta.

– Keskeistä tässä on väestörakenteen voimakas muutos. Seuraavan 20 vuoden aikana huoltosuhteemme muuttuu jyrkästi hankalampaan suuntaan.

Valtiovarainministeriö tarjoaa lääkkeeksi tutunkuuloisesti "rakenteellisia toimia", jotka tarkoittavat muun muassa työllisyysasteen nostamista työuria pidentämällä, työn tuottavuuden parantamista erityisesti julkisissa palveluissa ja valtion- ja kuntatalouden parempaa ohjausta. Pekkarisen mukaan kuntien yhdistymisen on jatkuttava, jos tulevista haasteista halutaan selvitä.

– Valtion ja kuntien työnjakoa voidaan myös joutua miettimään uudestaan.

Suomessa kunnat vastaavat merkittävästä osasta hyvinvointipalveluja ja ne rahoittavat itse noin 80 prosenttia kokonaismenoistaan, mikä on kansainvälisesti vertaillen paljon.

Rohkaisevia merkkejä

Työttömyysprosentti on kivunnut talven aikana jo yli yhdeksään. Jukka Pekkarisen mukaan luvun olisi voinut odottaa nousevan korkeammaksikin.

– Työttömyyden kasvu on ollut talouskriisin syvyyteen nähden maltillista, niin julmalta kuin se ehkä kuulostaakin. Pahimmat pelot eivät ole toteutuneet, mikä on rohkaiseva merkki. Yritykset ovat pitäneet työntekijöistä kiinni toisella tavalla kuin viime lamassa.

Tulevina vuosina työttömyys pitäisi valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan painaa 6 prosenttiin ja työllisyysaste nostaa reippaasti päälle 70 prosentin, kun se nyt on vajoamassa 65 prosenttiin. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää paitsi taloudellista kasvua myös nykyistä aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa, mitä ammattiyhdistysliikekin on vaatinut. Myös OECD antoi taannoin maaraportissaan hallitukselle sapiskaa aktiivisen työvoimapolitiikan laiminlyömisestä.

Pekkarinen myöntää, että kritiikki on syytä ottaa vakavasti, aktiivisen työvoimapolitiikan rooli on jäänyt taka-alalle. Hänen mielestään mallia voitaisiin ottaa Tanskasta ja Ruotsista, jossa melko korkea työttömyysturva on yhdistetty tehokkaisiin ja kattaviin työllistämistoimiin.

Suomalaista hyvinvointivaltiota pelastetaan nyt talkoilla, kun pääministeri Matti Vanhanen kutsui työmarkkinajärjestöt työryhmiin, joissa etsitään keinoja talouskasvun ja työllisyyden turvaamiseksi. Jukka Pekkarinen toimii puheenjohtajana ryhmässä, jonka tehtävänä on miettiä keinoja työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden torjumiseksi. Jukka Pekkarinen toivoo, että yhteinen ponnistus ei kuivu kasaan. Sekin vaara on olemassa, jos osapuolet eivät onnistu sovittamaan yhteen eri suuntiin vetäviä intressejä.

Pirjo Pajunen
kuvat Tuulikki Holopainen