– Emme koskaan päässeet hyvään dialogiin hallituksen kanssa. Työministerin tapasimme muutaman kerran, mutta pääministeri yksinkertaisesti kieltäytyi tapaamisista, sanoo Wanja Lundby-Wedin, joka kirjoitti Reinfeldtille sekä LO:n että Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n puheenjohtajana.

Pääministeri kieltäytyi myös tapaamasta toimihenkilöjärjestö TCO:n ja korkeakoulutettuja edustavan SACO:n, mutta myös työnantajien Svenskt Näringsliv -järjestön edustajia. Sen sijaan hän halusi tavata tavallisia kansalaisia ja yksittäisten yritysten edustajia.

– Hallituksen kulunut nelivuotiskausi on ollut melkoista pakkaskautta ja nyt on edessä uudet neljä vuotta, sanoo LO:n puheenjohtaja viitaten syyskuisiin eduskuntavaaleihin. Niissä konservatiivinen maltillinen kokoomuspuolue nimesi itsensä ainoaksi työväenpuolueeksi.

LO, joka on ay-politiikassa tehnyt yhteistyötä vain sosialidemokraattien kanssa, yrittää nyt vaikuttaa mahdollisimman paljon ja rakentavasti porvarihallituksen politiikkaan.

– Mikäli se ei suju, meidän on muokattava mielipiteitä sellaista politiikkaa vastaan, josta on jäsenillemme haittaa. Heikennykset ovat alkaneet vaikuttaa. Työttömät eivät saa työmarkkinakoulutusta, jotta voisivat ottaa vastaan tarjolla olevia työpaikkoja, sairaat putoavat sairausvakuutuksen ulkopuolelle ja joutuvat työttömyysjonoon.

– Työttömiä painostetaan voimakkaasti ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Se tietää meille vaikeuksia vähimmäispalkkatason ylläpitämisessä sopimuksissa, koska työttömyysvakuutus on kehno.

LO on liittojen kohtaamispaikka

Iso sopimuskierros on ohi ja se tuo vuositasolla palkkoihin 1,8 prosentin korotukset. LO:n puheenjohtaja toteaa, että on harmillista, että toimihenkilöiden ja työläisten sopimuskaudet poikkeavat toisistaan.

Liitot neuvottelevat ja LO vastaa neuvottelujen koordinoinnista. Koska edellytykset – esimerkiksi yhteiskunnallinen ja taloudellinen tila – ovat rajatumpia, järjestetään paikallisia sopimuskonferensseja, joissa jäsenliitot nostavat esiin asioita, jotka haluavat mukaan sopimuskierrokselle.

Sen jälkeen laaditaan pohja-asiakirjat, jotka käsittelee 15-jäseninen sopimusneuvosto, joka koostuu LO:n ja 14 liiton sopimussihteereistä. Hallitus päättää, mitkä vaatimukset otetaan mukaan ja valtuusto antaa oman lausuntonsa konkreettisista asia- ja palkkakysymyksistä. Liitoilta kysytään, haluavatko ne osallistua koordinointiin. Kaikki liitot neuvottelevat itse, mutta sopimusneuvosto kokoontuu tiiviisti. Ensimmäinen sopimus ratkaisee palkankorotusten tason.

– Työnjako LO:n ja jäsenliittojen kesken on nykyään paljon selvempi kuin 16 vuotta sitten, kun minä tulin LO:hon. Siihen aikaan kilpailtiin paljon enemmän siitä kuka tekee mitäkin. Se olisi minusta umpihullua! Eihän LO ole ammattiliitto, jonka pitää kilpailla muiden liittojen kanssa, sanoo Wanja Lundby-Wedin.

– Olemme tehneet vuosia työtä, jotta LO:sta tulisi liitoille todellinen kohtaamispaikka. LO on paikka yhteiselle päätöksenteolle, missä toiminta olennaisilta osin perustuu konsensukseen. Poikkeuksena ovat kuitenkin sopimusrajariidat.

– Mihin liittoon järjestäydytään, kun posti ei enää kuljetakaan pelkkää postia? Entäpä myymäläleipomot, onko henkilökunnan paikka elintarvike- vai kaupanalan liitossa? Tästä päättää LO:n hallitus, eikä päätöksistä voi valittaa, mutta ne voi viedä seuraavaan edustajakokoukseen.

Jäsenmäärä on saatava nousuun

Hallituksen työttömyyskassapolitiikka johti siihen, että LO menetti vuonna 2007 puoli miljoonaa jäsentä, joten jäseniä on nykyään noin 1,5 miljoonaa. Järjestäytymisaste on 70 prosenttia. Tilanne huolestuttaa puheenjohtajaa. Vahvat työehtosopimukset, joilla työnantaja ostaa työrauhan, edellyttävät neuvotteluvoimaa, jonka turvin voidaan neuvotella hyviä sopimuksia.

– Meidän on oltava niin vahvoja, että olemme uskottavia työnantajan suuntaan. Jos enemmistö ei ole järjestäytynyt, voimamme heikkenee. Mutta totta hitossa on niin, ettei porvarihallitus saa onnistua laskemaan järjestäytymisastetta työttömyysvakuutusta heikentämällä. Aiomme päästä takaisin 85 prosenttiin, sanoo LO:n puheenjohtaja päättäväisesti.

Helppoa ei tule olemaan, jos hallitus onnistuu naittamaan yhteen sairaus- ja työttömyysvakuutuksen niin, ettei työttömyysvakuutus enää ole jäsenvakuutus, vaan yleinen ja pakollinen.

– Eikä tässä ole kyseessä vain ay-liikkeen etu. Kysymys on koko yhteiskunnan edusta, siitä että toimintamalli pystytään säilyttämään.

LO panostaa vanhojen jäsenten säilyttämiseen mutta myös uusien jäsenten hankkimiseen. Jäsenhankintaa tehdään muun muassa Facebookin ja ay-liikkeen auttavan puhelimen avulla sekä satsaamalla enemmän myös vanhoihin menetelmiin kuten käynteihin kouluissa ja työpaikoilla. Työmarkkinoilla olevien ei myöskään tarvitse maksaa täyttä jäsenmaksua ammattiliitolle.

Jäsenhankintaa kehittää vasta perustettu järjestäytymisneuvosto, joka toimii suoraan LO:n hallituksen alaisuudessa.

– Liittojen pitäisi asettaa tavoite järjestäytymisasteelle, esimerkiksi 75 prosenttia vuoden 2012 edustajakokoukseen mennessä, sanoo Wanja Lundby-Wedin. Hän täyttää silloin 60 ja tulee eläkeikään.

Lundby-Wedin ei silti aio lakata tekemästä työtä jäsenten hyväksi, vaan haluaa olla mukana paikallisella tasolla ja erilaisissa projekteissa sekä osallistua esimerkiksi toimintaan Tukholman asunnottomien puolesta.

– Rahaa en tarvitse, onhan minulla eläkkeeni, hän hymyilee.

LO vuonna 2025

Wanja Lundby-Wedinin tulevaisuuden visiossa LO on osaltaan vaikuttanut siihen, että vuonna 2025 palkansaajien mielestä on itsestään selvää kuulua liittoon, koska kaikki ymmärtävät ajatuksen perimmäisen tärkeyden.

– Itse kukin voi tehdä vapaasti omat päätöksensä. Meidän on käytettävä joukkovoimaa sen puolesta, että yksilöt voivat olla vapaita. LO:sta on tehtävä järjestö, joka toivottaa kaikki tervetulleiksi.

– Me elämme jäsenten rahoilla ja meidän on osoitettava heille, että juuri he tekevät järjestöä koskevat päätökset.

– Meidän täytyy osoittaa jäsenille, että asioita on katsottava laajemmin kuin vain nykyisten jäsenten kannalta.

– Parhaimmat tulokset saavutetaan, kun suuntaamme katseemme nuorisoon, työmarkkinoille tuleviin uusruotsalaisiin ja käymme käsiksi paperittomien työehtoihin.

Ingegerd Ekstrand
kuvat: Mikael Sjöberg