Päätoimittaja Tuomo Lilja Teollisuusalojen ammattiliitosta
TEAMista uskoo, että sosiaalisen median vaikutukset tulevat olemaan mullistavia.
Mielipiteen muodostus tapahtuu yhä enemmän sosiaalisessa mediassa ja
valtamedian merkitys mielipidevaikuttajana vähenee. Ihmiset suhtautuvat valtamediaan
aiempaa kriittisemmin.
Valtamediassa työantajat ovat vahvoilla mutta sosiaalisessa mediassa heidän asemansa
on heikompi. Tätä asetelmaa ay-liikkeen pitäisi käyttää hyväksi.
Tuomo Liljan mielestä sosiaalinen media sopii ay-liikkeen viestinnän ja toiminnan
välineeksi hyvin myös siksi, että netin yhteisöpalvelut lisäävät tavallisten
ihmisten sanan- ja ilmaisunvapautta ja siten edistävät kansalaisdemokratiaa ja
tasa-arvoa, jotka ovat ay-liikkeen keskeisiä arvoja. Näin on Liljan mielestä siitä
huolimatta, että keskustelupalstoilla julkaistaan paljon "soopaa ja roskaa".
Sosiaalisessa mediassa esimerkiksi puhutaan paljon työelämästä ja tähän
keskusteluun ay-liikkeen pitäisi mennä mukaan. Netin yhteisöpalveluissa pitäisi kuulua
ay-liikkeen aktiivien, kuten luottamusmiesten ääni.
Liljan kanssa samoilla linjoilla on Palvelualojen ammattiliiton PAMin viestintäjohtaja
Timo Piiroinen. Hän on usuttanut liiton aluetoimitsijoita ja luottamusmiehiä
osallistumaan sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa käytäviin keskusteluihin.
He voisivat avata siellä työtään ja sitä kautta kertoa suomalaisesta
työelämästä. Tämä voisi synnyttää uudenlaista keskustelua, vuorovaikutusta ja
toimintaa. Se on ammattiliitoille ehkä luontevin tapa olla läsnä sosiaalisessa
mediassa, Piiroinen miettii.
Tietoa ja tukea
SAK:laisista ammattiliitoista monella on jo oma sivu Facebookissa ja myös Twitteriä
ja YouTubea hyödynnetään. Toistaiseksi yhteisöpalveluja kuitenkin käytetään
lähinnä yhtenä viestintäkanavana muiden joukossa. Niissä julkaistaan liiton
tiedotteita ja tietoa tapahtumista.
Posti- ja logistiikka-alan unionissa PAU:ssa Facebookin tarjoamat mahdollisuudet
havaittiin syksyn työehtosopimusneuvottelujen aikana.
Päivitimme sivuamme aina, kun meillä oli uutta kerrottavaa
neuvottelutilanteesta. Saimme paljon uusia faneja. Parasta oli kuitenkin se, että
neuvottelijoitamme kannustettiin ja syntyi vahvaa me-henkeä, kertoo tiedottaja Juha
Pöyry.
Hän uskoo, että nuorille jäsenille Facebook on paras kanava saada tietoa liitosta ja
työehtoasioista. Saman havainnon on tehnyt Suomen Merimies-Unionin SMU:n tiedottaja ja
Merimies -lehden toimittaja Saana Lamminsivu. Hänen mukaansa nuoret bongaavat
ay-uutiset paremmin Facebookista kuin liiton nettisivuilta.
Ammattiliittojen nettisivut eivät juuri tavallisia rivijäseniä jaksa houkutella.
Nyrkkisääntö tuntuu olevan, että noin joka kymmenes jäsen käy säännöllisesti oman
liittonsa nettisivuilla. Säännöllisistä kävijöistä valtaosa on ay-aktiiveja kuten
luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja.
Nopeasti ja avoimesti
Kaupan alan työehtosopimusneuvottelujen ja vuorokauden lakon aikana viime keväänä
PAMin viestintä laittoi tietoa neuvotteluista reaaliajassa liiton nettisivuille,
Facebookiin ja Twitteriin. Jäsenille ja toimittajille tieto uudesta päivityksestä
liiton kotisivuilla lähti tekstiviestillä.
Tekstareita lähti kevään neuvottelukierroksen aikana kaikkiaan 140 000
eri ryhmille, Timo Piiroinen kertoo.
Sähköinen viestintä on mullistanut erityisesti työehtosopimusneuvottelu- ja
lakkouutisoinnin. Aika, jolloin neuvottelijat jakoivat tietoa neuvottelujen kulusta vain
tipoittain ja vain niille kelle itse halusivat, on taakse jäänyttä.
Nopean ja
avoimen tiedottamisen kääntöpuolena on, että myös virheellinen tieto leviää
kulovalkean tavoin ja voi julkisuudessa alkaa elää totuutena, jota on vaikea kumota.
Mielikuva siitä, kenen vaatimukset ovat oikeutettuja, syntyy julkisuudessa hyvin
nopeasti.
Kriisitilanteissa parhaiten pärjää taho, jolla on valmiudet avoimeen, nopeaan
ja jopa aggressiiviseen viestintään useita kanavia samanaikaisesti hyödyntäen, sanoo
TEAMin Tuomo Lilja.
Vapaaehtoisia verkostoja
Ammattiliittojen näkökulmasta netin arvokkain ominaisuus ei ole sen mahdollistama
nopea tiedon levittäminen laajoille joukoille vaan vuorovaikutus ja yhteisöllisyys,
jotka ovat myös ay-toiminnan "kovaa" ydintä. Näin ajatellaan muun muassa
Metalliliitossa, jossa sosiaalinen media on mielletty ennen kaikkea osaksi
järjestötoimintaa ja jäsenhankintaa.
Vuorovaikutusta liiton ja jäsenten välillä tai jäsenten kesken ei voi kuitenkaan
väkisin tuottaa, korkeintaan hienovaraisesti herätellä. Sosiaaliselle medialle on
ominaista, että erilaisia yhteisöjä syntyy ja kuolee kuin sieniä sateella. Pysyvämpi
yhteisöllisyys on jo pulmallisempi asia, mutta voisiko sellaista syntyä esimerkiksi
luottamusmiesten kesken?
Ainakin TEAMissa tällainen on onnistunut. Liiton luottamusmiehet ovat Facebookissa
muodostaneet verkostoja, joissa vaihdetaan tietoja ja tsempataan yt-neuvotteluja käyviä
kollegoita. Myös PAU:n luottamusmiehet keskustelevat ja jakavat netissä vinkkejä
toisilleen mutta tämä tapahtuu liiton omilla, edunvalvojien suljetuilla nettisivuilla.
Metalliliitossa ajatuksena on, että sosiaalisessa mediassa jo muutenkin aktiiviset
liiton työntekijät ja luottamusmiehet voisivat olla siellä aktiivisia myös
työroolissaan.
Tähän kannustamme. Emme halua rakentaa mitään byrokraattista järjestelmää
tai ohjeistusta vaan pikemminkin niin, että työntekijät ja luottamusmiehet toimivat
yhteisöpalveluissa vapaaehtoisesti ja siten kuin itse kokevat luontevaksi, selvittää
päätoimittaja Heikki Piskonen.
Taustaa ja näkökulmia
Nopeassa sähköisen viestinnän maailmassa perinteiset jäsenlehdet eivät
tiedonvälittäjinä pärjää. Niiden tehtäväksi onkin tullut ajankohtaisten asioiden
taustoittaminen, uusien näkökulmien avaaminen ja yhteisöllisyyden ylläpitäminen.
Jäsenlehden valtti on, että se tavoittaa ainakin periaatteessa jokaisen jäsenen.
Nettiin verrattuna lehtien tekeminen on kallista ja muun muassa tämän takia osa
SAK:laisista ammattiliitoista on harventanut lehtiensä ilmestymistä. Näin on tehty
esimerkiksi Metalliliitossa ja Rakennusliitossa. Yksikään ammattiliitto ei ole
kuitenkaan toistaiseksi siirtänyt koko viestintäänsä nettiin.
Rakennusliitto julkaisee Mestalla.fi -nimistä nettilehteä. Sen tehtävä on
välittää ajankohtaisia uutisia ja puhutella erityisesti liiton nuoria jäseniä, joille
netti on jo tuttu ympäristö.
Pirjo Pajunen
piirros Sanna Kallio