vane.jpg (302 bytes)

Piirros SANNA KALLIO
Ensin olivat pienen ay-aktiivien joukon kokoukset. Kun joukko kasvoi, otettiin käyttöön megafoni ja seuraavaksi ruvettiin painamaan omaa lehteä. Nyt liiton nettisivut palvelevat nopean tiedonvälityksen tarpeita. Mutta mitä siellä Facebookissa oikein pitäisi tehdä?

Aktiivit ääneen netissä

Työntekijöiden näkökulmasta
Internet on arkea
Nuoret aktiivisimpia
Yhteisöpalveluissa

  Oman mielipiteen ilmaiseminen ja saattaminen muiden tietoon ei ole koskaan ollut yhtä helppoa kuin nyt. Netti pullistelee erilaisia yhteisöpalveluja, joilla kuka tahansa voi ilmaista mielipiteensä osallistumalla keskusteluun tai vaikka lataamalla kantaaottavan videon YouTubeen.

Päätoimittaja Tuomo Lilja Teollisuusalojen ammattiliitosta TEAMista uskoo, että sosiaalisen median vaikutukset tulevat olemaan mullistavia.

– Mielipiteen muodostus tapahtuu yhä enemmän sosiaalisessa mediassa ja valtamedian merkitys mielipidevaikuttajana vähenee. Ihmiset suhtautuvat valtamediaan aiempaa kriittisemmin.

Valtamediassa työantajat ovat vahvoilla mutta sosiaalisessa mediassa heidän asemansa on heikompi. Tätä asetelmaa ay-liikkeen pitäisi käyttää hyväksi.

Tuomo Liljan mielestä sosiaalinen media sopii ay-liikkeen viestinnän ja toiminnan välineeksi hyvin myös siksi, että netin yhteisöpalvelut lisäävät tavallisten ihmisten sanan- ja ilmaisunvapautta ja siten edistävät kansalaisdemokratiaa ja tasa-arvoa, jotka ovat ay-liikkeen keskeisiä arvoja. Näin on Liljan mielestä siitä huolimatta, että keskustelupalstoilla julkaistaan paljon "soopaa ja roskaa".

Sosiaalisessa mediassa esimerkiksi puhutaan paljon työelämästä ja tähän keskusteluun ay-liikkeen pitäisi mennä mukaan. Netin yhteisöpalveluissa pitäisi kuulua ay-liikkeen aktiivien, kuten luottamusmiesten ääni.

Liljan kanssa samoilla linjoilla on Palvelualojen ammattiliiton PAMin viestintäjohtaja Timo Piiroinen. Hän on usuttanut liiton aluetoimitsijoita ja luottamusmiehiä osallistumaan sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa käytäviin keskusteluihin.

– He voisivat avata siellä työtään ja sitä kautta kertoa suomalaisesta työelämästä. Tämä voisi synnyttää uudenlaista keskustelua, vuorovaikutusta ja toimintaa. Se on ammattiliitoille ehkä luontevin tapa olla läsnä sosiaalisessa mediassa, Piiroinen miettii.

Tietoa ja tukea

SAK:laisista ammattiliitoista monella on jo oma sivu Facebookissa ja myös Twitteriä ja YouTubea hyödynnetään. Toistaiseksi yhteisöpalveluja kuitenkin käytetään lähinnä yhtenä viestintäkanavana muiden joukossa. Niissä julkaistaan liiton tiedotteita ja tietoa tapahtumista.

Posti- ja logistiikka-alan unionissa PAU:ssa Facebookin tarjoamat mahdollisuudet havaittiin syksyn työehtosopimusneuvottelujen aikana.

– Päivitimme sivuamme aina, kun meillä oli uutta kerrottavaa neuvottelutilanteesta. Saimme paljon uusia faneja. Parasta oli kuitenkin se, että neuvottelijoitamme kannustettiin ja syntyi vahvaa me-henkeä, kertoo tiedottaja Juha Pöyry.

Hän uskoo, että nuorille jäsenille Facebook on paras kanava saada tietoa liitosta ja työehtoasioista. Saman havainnon on tehnyt Suomen Merimies-Unionin SMU:n tiedottaja ja Merimies -lehden toimittaja Saana Lamminsivu. Hänen mukaansa nuoret bongaavat ay-uutiset paremmin Facebookista kuin liiton nettisivuilta.

Ammattiliittojen nettisivut eivät juuri tavallisia rivijäseniä jaksa houkutella. Nyrkkisääntö tuntuu olevan, että noin joka kymmenes jäsen käy säännöllisesti oman liittonsa nettisivuilla. Säännöllisistä kävijöistä valtaosa on ay-aktiiveja kuten luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja.

Nopeasti ja avoimesti

Kaupan alan työehtosopimusneuvottelujen ja vuorokauden lakon aikana viime keväänä PAMin viestintä laittoi tietoa neuvotteluista reaaliajassa liiton nettisivuille, Facebookiin ja Twitteriin. Jäsenille ja toimittajille tieto uudesta päivityksestä liiton kotisivuilla lähti tekstiviestillä.

– Tekstareita lähti kevään neuvottelukierroksen aikana kaikkiaan 140 000 eri ryhmille, Timo Piiroinen kertoo.

Sähköinen viestintä on mullistanut erityisesti työehtosopimusneuvottelu- ja lakkouutisoinnin. Aika, jolloin neuvottelijat jakoivat tietoa neuvottelujen kulusta vain tipoittain ja vain niille kelle itse halusivat, on taakse jäänyttä.

Piirros SANNA KALLIONopean ja avoimen tiedottamisen kääntöpuolena on, että myös virheellinen tieto leviää kulovalkean tavoin ja voi julkisuudessa alkaa elää totuutena, jota on vaikea kumota. Mielikuva siitä, kenen vaatimukset ovat oikeutettuja, syntyy julkisuudessa hyvin nopeasti.

– Kriisitilanteissa parhaiten pärjää taho, jolla on valmiudet avoimeen, nopeaan ja jopa aggressiiviseen viestintään useita kanavia samanaikaisesti hyödyntäen, sanoo TEAMin Tuomo Lilja.

Vapaaehtoisia verkostoja

Ammattiliittojen näkökulmasta netin arvokkain ominaisuus ei ole sen mahdollistama nopea tiedon levittäminen laajoille joukoille vaan vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, jotka ovat myös ay-toiminnan "kovaa" ydintä. Näin ajatellaan muun muassa Metalliliitossa, jossa sosiaalinen media on mielletty ennen kaikkea osaksi järjestötoimintaa ja jäsenhankintaa.

Vuorovaikutusta liiton ja jäsenten välillä tai jäsenten kesken ei voi kuitenkaan väkisin tuottaa, korkeintaan hienovaraisesti herätellä. Sosiaaliselle medialle on ominaista, että erilaisia yhteisöjä syntyy ja kuolee kuin sieniä sateella. Pysyvämpi yhteisöllisyys on jo pulmallisempi asia, mutta voisiko sellaista syntyä esimerkiksi luottamusmiesten kesken?

Ainakin TEAMissa tällainen on onnistunut. Liiton luottamusmiehet ovat Facebookissa muodostaneet verkostoja, joissa vaihdetaan tietoja ja tsempataan yt-neuvotteluja käyviä kollegoita. Myös PAU:n luottamusmiehet keskustelevat ja jakavat netissä vinkkejä toisilleen mutta tämä tapahtuu liiton omilla, edunvalvojien suljetuilla nettisivuilla.

Metalliliitossa ajatuksena on, että sosiaalisessa mediassa jo muutenkin aktiiviset liiton työntekijät ja luottamusmiehet voisivat olla siellä aktiivisia myös työroolissaan.

– Tähän kannustamme. Emme halua rakentaa mitään byrokraattista järjestelmää tai ohjeistusta vaan pikemminkin niin, että työntekijät ja luottamusmiehet toimivat yhteisöpalveluissa vapaaehtoisesti ja siten kuin itse kokevat luontevaksi, selvittää päätoimittaja Heikki Piskonen.

Taustaa ja näkökulmia

Nopeassa sähköisen viestinnän maailmassa perinteiset jäsenlehdet eivät tiedonvälittäjinä pärjää. Niiden tehtäväksi onkin tullut ajankohtaisten asioiden taustoittaminen, uusien näkökulmien avaaminen ja yhteisöllisyyden ylläpitäminen. Jäsenlehden valtti on, että se tavoittaa ainakin periaatteessa jokaisen jäsenen.

Nettiin verrattuna lehtien tekeminen on kallista ja muun muassa tämän takia osa SAK:laisista ammattiliitoista on harventanut lehtiensä ilmestymistä. Näin on tehty esimerkiksi Metalliliitossa ja Rakennusliitossa. Yksikään ammattiliitto ei ole kuitenkaan toistaiseksi siirtänyt koko viestintäänsä nettiin.

Rakennusliitto julkaisee Mestalla.fi -nimistä nettilehteä. Sen tehtävä on välittää ajankohtaisia uutisia ja puhutella erityisesti liiton nuoria jäseniä, joille netti on jo tuttu ympäristö.

Pirjo Pajunen
piirros Sanna Kallio

jutun alkuun

Työntekijöiden näkökulmasta

  SAK:n uudessa viestintästrategiassa painotetaan työntekijöiden näkökulmaa. Käytännössä se tarkoittaa, että viestinnässä painotetaan työelämän todellisuuden ja uusien työelämän ilmiöiden ja epäkohtien haltuun ottamista.

Keskusjärjestön viestinnän painopiste siirtyy ensi vuoden kuluessa sähköiseen mediaan. Järjestön julkaisemat lehdet Palkkatyöläinen ja Löntagaren säilyvät, mutta niiden ilmestymiskerrat harvenevat. Nuorten lehti Arvo ilmestyy ensi vuonna entiseen tapaan neljä kertaa, Palkkatyöläisen ilmestymiskerrat puolittuvat viiteen ja ruotsinkielisille jäsenille suunnattu Löntagaren ilmestyy kuusi kertaa.

SAK:n nettipalvelu uudistetaan. Uusi Sak.fi -palvelu sisältää ajankohtaisen uutis- ja artikkelipalvelun, luottamushenkilöiden ja aktiivien oman nettipalvelun sekä kattavan työelämän tietopalvelun ja SAK:sta ja SAK:laisista liitoista kertovan järjestöpalvelun. Uusi nettipalvelu on tarkoitus avata ensi syksynä.

 jutun alkuun

Internet on arkea
16–74-vuotiaista

  • 86 % käyttää internettiä
  • 74% lukee verkkolehtiä tai televisiokanavien internetsivuja
  • 42% on rekisteröitynyt yhteisöpalvelun käyttäjäksi
  • 28% seuraa jotain yhteisöpalvelua päivittäin

 

Nuoret aktiivisimpia
25–34-vuotiaista

  • 100 % käyttää internettiä
  • 92% lukee verkkolehtiä tai televisiokanavien internetsivuja
  • 76% on rekisteröitynyt yhteisöpalvelun käyttäjäksi
  • 60% seuraa jotain yhteisöpalvelua päivittäin

55–64-vuotiaista

  • 75% käyttää internettiä
  • 61% lukee verkkolehtiä tai televisiokanavien internetsivuja
  • 15% on rekisteröitynyt yhteisöpalvelun käyttäjäksi
  • 5% seuraa jotain yhteisöpalvelua päivittäin

 

Yhteisöpalveluissa

  • 37% arvioi itsensä seuraajaksi
  • 46% osallistuu keskusteluihin satunnaisesti
  • 16 % luonnehtii itseään aktiivisiksi toimijoiksi

Lähde:
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2010
Tilastokeskus

 

Palkkatyöläinen 15.12.2010 nro 10/10

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)