Onko ay-liike lepsuillut palkkavaateissa?

Voiko kehityslukuja tulkita niin, että palkansaajat ovat vaatineet liian pieniä palkankorotuksia viime vuosina, Olli Savela Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidosta?
– Näin voi mielestäni sanoa. Luvut osoittavat selvästi, että palkankorotukset ovat olleet liian maltillisia suhteessa yritysvoittoihin.

Onko suomalainen ay-liike liian kiltti vai miksi on päässyt käymään niin, että palkkatulojen osuus on pudonnut yritysvoittojen kasvaessa?
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ay-liike on ollut liian kiltti.

Eli sen, mitä työntekijät jättävät ottamatta palkankorotuksina, näkyy nyt yritysten voitoissa?
– Näinhän se menee.

Minkä verran kehitys heijastaa maltillisten tupojen aikakautta? 1990-luvullahan on tehty keskitettyjä tuloratkaisuja, joissa palkankorotukset ovat perinteisesti alhaisia.
– Tupoissahan palkankorotuksista sovitaan. Kyllä kehitys heijastaa tehtyä tulopolitiikkaa.

Maltillisten palkankorotusten tupoja perusteltiin 90-luvulla sillä, että palkankorotusten sijaan yrityksissä on jäätävä tilaa työllistämiselle. Eikö tavoite toteutunutkaan, kun työttömiä on edelleen miltei 400 000 ja yritysten liikevoitot ovat paisuneet?
– Työllisyys ei ole kovin nopeasti parantunut. Näyttää siltä, etteivät yritykset käytä voittojaan työvoiman palkkaamiseen.

1990-luvun lamavuosina maltillisia palkankorotuksia perusteltiin myös sillä, että yritykset ovat rapakunnossa ja taseita on vahvistettava. Ovatko yritykset nyt kunnossa ja keräävät puhdasta voittoa?
– Kansantalouden tilinpidon luvut ovat tietysti koko talouden lukuja ja tilanne vaihtelee yrityksittäin ja toimialoittain, mutta keskimäärin tilanne on se, että yritykset ovat teräkunnossa.

Onko yrittäjätulojen osuuden kasvu heijastumaa viime vuosien kulttuurista, jossa osakkeenomistajien etuja on valvottu kenties paremmin kuin työntekijöiden?
– On se varmaan heijastumaa toteutetusta politiikasta. Yritysten osuudesta on jo vähennetty maksetut osingot ja korot sekä rakennusten ja koneiden kuluminen, joten yritysten voitot ovat kasvaneet uuteen ennätykseensä.

Vaikka palkka- ja yritystulojen oikeaa suhteellista jakaumaa ei ole olemassa, mitä pitäisit kansantalouden kannalta terveenä lukuna?
– Tervettä olisi, että palkkojen osuus olisi nykyistä suurempi. En osaa sanoa mitään täsmällistä prosenttiosuutta.

Suomalaiset pääsevät ensi vuoden alusta vertailemaan palkkojaan ja ostovoimaansa muiden euromaiden palkansaajiin. Mitä arvelet siitä seuraavaan ?
– Euron tulo helpottaa vertailua ja palkansaajien on helpompi nähdä kansainväliset erot. Varmasti se vaikuttaa myös palkkavaatimuksiin. Suomessa palkansaajakorvausten kansantulo-osuus on nyt samalla tasolla kuin Espanjassa ja aivan eri sarjassa kuin Tanskassa ja Ruotsissa.

Onko suomalainen palkkatyöllään elävä pudonnut 60-luvun elintasolle?
– Ei tämä sitä tarkoita. Kansantulo on kasvanut hurjasti, ja myös palkat ovat kehittyneet. Luvut kuvaavat sitä, että pääoman ja työn välinen tulonjako on kasvanut roimasti.