Siirtymäajat käyvät myös työnantajille

Sekä palkollisia että työnantajia edustavat järjestöt korostavat, että sovellettavien siirtymäaikojen tulee olla asiallisesti perusteltuja ja ajallisesti rajattuja. Niiden aikana tulee edistää työmarkkinoiden valmiuksia sopeutua työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen ja kiirehtiä uusien jäsenmaiden tarvitsemia rakenneuudistuksia.

Huhtikuun puolivälissä EU:n komissio esitti, että uusien jäsenmaiden työvoima saisi vapaasti hakea töitä koko unionin alueelta viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen. Kausi olisi joustava: suotuisissa tapauksissa se voisi jäädä kahteen vuoteen, mutta epäsuotuisissa pidentyä jopa seitsemään.

Keskusjärjestöt korostavat, että Suomen tulee soveltaa liikkuvuudelle asetettavaa yleistä siirtymäaikaa mutta joustavasti. Siirtymäajan mahdollisesta lyhentämisestä järjestöt haluavat sopia kolmikannassa.

Kasvavaa työvoiman tarvetta tyydytettäessä kotimaiset reservit ovat järjestöjen mukaan etusijalla. Työttömät suomalaiset ja tänne asettuneet ulkomaalaiset on kyettävä työllistämään nykyistä selvästi paremmin, todetaan paperissa.

Järjestöjen mukaan suomalaisilla työmarkkinoilla, kaikilla työpaikoilla ja kaikissa työsuhteissa, noudatetaan suomalaisia työehtoja, eikä työntekijän alkuperämaahan, rotuun, sukupuoleen, ikään tai muuhun vastaavaan syyhyn perustuvaa syrjintää saa harjoittaa.