Suomen työmarkkinoilla kunnioitetaan sopimista, ja lakot ovat kansainvälisesti vertaillen harvinaisia bisneksen hämmentäjiä. Työrauha on taattu työehtosopimuksin, joita onkin satoja. Työehtosopimusten vähimmäisturvan ulkopuolella arvellaan olevan noin 50 000 palkansaajaa.

Sopimusrakenne on alkanut säröillä, kun julkinen toiminta muuttuu yksityiseksi, syntyy kokonaan uusia toimialoja ja tapahtuu toimialaliukumia. Muutokset heijastuvat työmarkkinakentässä järjestöriitoina, kun liitot yrittävät kynsin hampain pitää kiinni jäsenistään ja heidän myötään oikeudesta tehdä työehtosopimus.

– Oikeastaan ei ole mitään sopimusoikeutta, vaan sopimusvapaus. Työntekijä- ja työnantajaliitto neuvottelevat ja solmivat työehtosopimuksen. Työnantaja valitsee ammattiliiton, joka on edustavin ja joka kykenee turvaamaan työrauhan, selvittää vastaava lakimies Jorma Rusanen SAK:sta kysymystä, miten sopimusoikeus syntyy ja siirtyy.

Nimittäin meneilläänkin olevissa järjestösodissa viitataan sopimusoikeuksiin. Vakuutusväen liitto puolustaa asemaansa jäseniä kalastelevan Suoraan päin sopimusoikeudella. Vakuutusliitto onkin varteenotettava kumppani työnantajan näkökulmasta niin kauan kuin liitolla on suurin osa alan jäsenistä.

Sopimuskenttä elää

Jäsenten liikehtiminen liitosta toiseen ja sen myötä muuttuva tes-kenttä ei ole mikään STTK:lainen pulma. Vaikka Rusasen mukaan kyse on toistaiseksi reuna-alueista, ongelma on tunnistettu SAK:ssa. Viime kesäisessä edustajakokouksessa kahdessakin asiakirjassa todettiin, että työehtosopimukset muodostavat järjestäytymisen perustan ja että tarvitaan "yhteiset menettelytapakäytännöt, miten uusien työalojen tai yritys- ja työrakenteiden muutostilanteissa järjestäytyminen tapahtuu oikeaan liittoon jäsenen edunvalvonnan kannalta".

Mistään uusista pelisäännöistä ei ole ainakaan vielä sovittu edes SAK:n sisällä, saati keskusjärjestöjen kesken. Monet liitot ovat jo kohdanneet järjestörajalla, myös kaksi suurinta liittoa PAM ja KTV, kun kuntien toimintoja on yksityistetty.

Edunvalvonnan päällikkö Seppo Immonen KTV:stä sanoo, että liiton omankin strategian mukaan KTV ei lähde tekemään kilpailevaa sopimusta, jos alalla on jo yleissitova työehtosopimus. Esimerkki löytyy ruokapalvelun yksityistämisestä: yksityisellä toimialalla pätee PAMin ravintolasopimus.

PAMin järjestöpäällikkö Nils Komi sanoo valtaosan SAK:n liitoista kunnioittavan periaatetta, että jäseniä ei oteta liitosta, joka tekee alalle yleissitovan työehtosopimuksen, mutta mutkikkaaksi tilanne Komin mukaan on muuttumassa.

Kyse on myös työnantajan käyttäytymisestä. Esimerkiksi valtioenemmistöisen Engelin henkilöstö on suosiolla katsottu VAL:in sopimuskentäksi. Mutta kun Engel on alkanut ostaa muita yrityksiä, kuten hotellien siivousfirmoja, PAMissa ei voida kauaa sulattaa tilannetta liitolla kun on sopimuksia hotelli- ja kiinteistöalalla.

Komi ja Immonen sanovat sopan sotkeutuvan entisestään, kun järjestäytymiseen tulee määrääväksi tekijäksi koulutus tai toimihenkilöasema.

– Ei koulutuspohjalla tehdä työehtosopimuksia, vaan toimialoittain, Komi toteaa.

KTV:n tekee koko henkilöstöä kattavia tessejä erottelematta työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Näin on tehty esimerkiksi kuntien yhtiöittämien energialaitosten henkilöstölle työnantajaliitto Enertan kanssa.

Immosesta rakennemuutosten aiheuttamia sopimuskuvioita pitäisi istua alas katsomaan isompiin pöytiin.

– Epäilen, että täytyy mennä SAK:ta laajemmalle. Julkisalojen muuttumista pitäisi katsoa kokonaisuutena eli pöydässä pitäisi olla KTV, KVL, VTY ja Pardia vähintäänkin.

Sopimus ei seuraa liittoa vaihtamalla

Immosen mukaan KTV:n jäsenet eivät ole hanakoita vaihtamaan liittoja, vaikka olisivat siirtyneet kunnan työn yhtiöittämisen myötä yksityiselle. Rivipalkansaajalle saattaakin tuottaa hankaluuksia löytää oma liitto eli se, joka on solminut työehtosopimuksen. Jäsenet liikkuvat liitosta toiseen myös siinä toivossa, että saisivat paremmat työsuhteen ehdot uuden liiton jäseninä.

– Ihmiset saavat kuulua mihin liittoon haluavat, mutta liitto, joka tekee työehtosopimuksen, ratkeaa voimalla eli eniten jäseniä koonnut on sopija tes-pöydässä. Pääsääntö on, että henkilöön noudatetaan sitä työehtosopimusta, jonka soveltamisalan töitä hän tekee kuuluipa mihin liittoon hyvänsä, Rusanen muistuttaa.

Kun kokonainen ammattiryhmä vaihtaa vihreämmälle niitylle, voi kulua aikaa ennen kuin sopijakumppani löytyy.

Kustannustoimittajat siirtyivät jokunen vuosi sitten melkein kokonaisena ammattiryhmänä Teollisuustoimihenkilöistä Suomen Journalistiliittoon. He ovat kuuluneet graafisten toimihenkilöiden sopimukseen, jonka ovat solmineet Viestintäliitto ja alan työnantajat. Entisellä STL:llä, nykyisellä Toimihenkilöunionilla oli rinnakkainen työehtosopimus. Vastikään Viestinnän sopimus todettiin yleissitovaksi.

Viestintätyönantajia ei ole näihin päiviin saakka kiinnostanut neuvotella SJL:n kanssa kustannustoimittajien ehdoista, vaikka heistä 97 pros. kuuluu Journalisteihin. TU puolestaan on pitänyt kynsin hampain kiinni sopimusoikeuksista, vaikka jäsenet ovat karanneet liitosta jo aikaa sitten. SJL hakee nyt kustannustoimittajille omaa tessiä ja saattaa siinä pääsihteeri Eila Hyppösen mukaan onnistuakin seuraavalla kierroksella.

Työnantajan järjestäytymisellä on väliä

Palkansaajia pitäisi kiinnostaa se, että alan töitä tekevät kuuluvat mahdollisimman kattavasti samaan liittoon, mutta myös se, että työnantajat ovat järjestäytyneitä.

Viime talvena PAM solmi call centereitä koskevan tessin PT:hen järjestäytyneen tuoreen työnantajaliiton kanssa.

Nyt PAMiin on jo tullut toivorikkaita soittoja, että vihdoinkin uuden alan työehdot saadaan yhdenmukaisiksi. Moni kysyjä on joutunut pettymään, kun tessi ei koskekaan häntä. Koska sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon kuuluu vasta muutama suuri call center -firma, eikä uusi työehtosopimus ole vielä yleissitova, se koskee vain sopijaliittoon järjestäytyneitä työnantajia ja heidän henkilöstöään.

– Uuden lain mukaan järjestäytynyt työnantaja saa noudattaa sitä oman alansa työehtosopimusta, jonka on tehnyt työnantajan oma liitto. Jos alalla on rinnakkaisia työehtosopimuksia, voi niistä joku olla niin edustava, että se on vahvistettu yleissitovaksi. Yleissitova sopimus koskee villejä työnantajia, Rusanen selvittää.

Call centereitä koskeva sopimuskin tullee aikanaan yleissitovaksi, kunhan alan työnantajat järjestäytyvät.

Seppo Immonen sanoo, että KTV on tukenut työnantajien järjestäytymistä. Kun PT kokosi omien liittojensa suojiin yksityisiä sosiaalipalvelun ja terveysalan työnantajia, KTV tuki kampanjaa. KTV tekee työehtosopimuksen molempien PT:n liittojen kanssa.

– Meitä kiinnostaa, että työnantajat ovat järjestäytyneitä ja liittoon, joka tekee kanssamme yleissitovat sopimukset, Immonen sanoo ja näkee koko sopimusasian muusta kuin järjestövinkkelistä.

– Työehtosopimus on palvelutuote, joka tehdään tukemaan sekä työnantajan että työntekijän toimintaa. Sen täytyy palvella käyttäjiä eikä olla mikään riitakapula, Immonen sanoo.

Leena Seretin