– EAY:n piirissä EU:n hakijamaiden ja jäsenmaiden keskeisiä alueneuvostoja on seitsemän. Meillä on ollut projekti näiden seitsemän työstä. Sen tulosten pitäisi valmistua ensi syksynä, kertoo alueneuvostojen työtä EAY:ssä koordinoiva sihteeri Maria Helena Andre.

Yhtenä hyvään yhteistyöhön yltäneenä alueneuvostona hän mainitsee Italian ja Slovenian välisen.

– Luulen, että taustalla on pitkä yhteistyön perinne. Se on auttanut alueellisen hallinnon mukaantuloa yhteistyöhön. Heillä on keskenään paljon myös epävirallista kanssakäymistä, mikä on auttanut asioiden hoitamista. Yleensähän raja-alueilla on paljon jännitteitä, sanoo Maria Helena Andre.

Alueneuvostojen keskeiset tehtävät liittyvät rakenne- ja aluepolitiikkaan. Kilpailu tuotantolaitosten sijoittamisesta ja kasvava työttömyys on pakottanut myös ay-liikkeen aktiiviseksi raja-alueilla. Samoin työmarkkina- ja sosiaaliturva-asiat vaativat ay-liikkeiden koordinaatiota yli rajan.

– Mutta näiden perustehtävien ohella työtä tehdään myös hakijamaiden ay-järjestöjen vahvistamiseksi. Yhteistyön kautta EU:n resursseja ja varoja suunnataan näille alueille, sanoo Maria Helena Andre.

– Alueneuvostojen työtä tulisi arvostaa entistä enemmän. Kaipaisin nimenomaan työnantajia mukaan tähän työhön, hän vinkkaa.

Ensimmäinen alueneuvosto luotiin Saar-Lothringen-Luxemburg raja-alueelle (Saksan, Ranskan ja Luxemburgin välille) vuonna 1976. Tuolloin hiili- ja terästeollisuuden kriisi pakotti alueen ammattiliitot rajat ylittävään yhteistyöhön. Vuonna 1993 perustettiin Elbe/Neisse-alueen neuvosto (Saksan, Puolan ja Tshekin välille), joka oli ensimmäinen EU:n ja hakijamaiden välille perustettu yhteistyöelin.

Suomenlahden neuvoston perustamisen jälkeen Suomi on mukana kahden neuvoston työssä. Ensimmäinen näistä on vuonna 1998 Norjan ja Ruotsin kanssa perustettu Pohjoisten alueiden neuvosto. Venäjältä Muurmanskin ay-liike seuraa tarkkailijana sen työtä.

Hilkka Jukarainen