vane.jpg (302 bytes)

ajan.jpg (4918 bytes)

Syyslomasta tupon
kynnyskysymys?

mine1.jpg (716 bytes)  Syysloma eli vuosittaisen työajan lyhentäminen 40 tunnilla kuuluu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n tavoitelistalle. Asiaa puidaan liiton edustajakokouksessa 6.—8. kesäkuuta.

Miksi AKT on lähtenyt ajamaan uutta vuosilomaviikkoa, syyslomaa, puheenjohtaja Timo Räty?
AKT:n pj Timo Räty. Foto: HILKKA JUKARAINEN– Jotta voi syntyä tupoedellytyksiä, pitää löytyä jotain konkreettista, merkittävää, tupon kautta toteutettavaa ja aidosti työelämän parantavaa. Toisaalta Suomessa on pitkään mietitty, mikä neuvoksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, työssä jaksamiseen ja työttömyyteen. Meidän mielestämme nämä yhdistyvät parhaalla mahdollisella tavalla koulujen syysloman yhteyteen ajoitettavalla lomaviikolla.
– Syysloma aidosti lisää perheen yhdessäoloaikaa. Työssä jaksamisen kannalta pimeän syksyn katkaiseminen lomaviikolla on aivan ehdoton: monillahan on kesäloma jo toukokuussa ja seuraava pidempi vapaa vasta jouluna. Kyseessä on 40 tunnin vuosityöajan lyhentäminen, jolla on ilman muuta myös työllistävä vaikutus.

Eikö 40 tunnin työajan lyhennys ole utopistinen ajatus kalleudessaan?
– Tosiasiassa syysloman kustannusvaikutus on noin kolme neljä prosenttia. Kyse on siitä, että tehdään riittävän pitkä sopimus ja otetaan sopimuksen kustannusvaikutusta mitoitettaessa huomioon syysloman vaikutus. Sen kustannusvaikutus voisi olla esimerkiksi prosentti per vuosi, mikä vähentäisi palkankorotusten suuruutta.

Voisiko työajan lyhennyksellä kompensoida palkankorotukset kokonaan?
– Ei tietenkään. Emme me tee prosentin palkankorotuksia emmekä ole ajatelleet, että työajan lyhennys onnistuisi yhden vuoden sopimusratkaisulla. Reilusti kunnon palkankorotukset ovat edelleen tavoitteenamme, mutta kustannusvaikutuksessa loman vaikutus voidaan ottaa huomioon palkankorotusten tasoa mitoitettaessa.

Onko syysloma AKT:lle tupoon lähtemisen kynnyskysymys?
– Ei sillä tavalla, että vain ja ainoastaan syysloman toteutuessa AKT olisi mukana tupossa. Haluamme herättää keskustelun siitä, että tupon laadullisten asioiden täytyy olla merkittäviä ja konkreettisia, jotta tupo ylimalkaan on hyväksyttävissä. Palkankorotuksethan voidaan toteuttaa alakohtaisesti eikä tupoa tarvita.
– Syysloma on lainsäädäntökysymys, johon tarvitaan työntekijät, työnantaja ja valtio. Se on niin merkittävä asia, että siihen vaaditaan kokonaisratkaisu.

Onnistuisiko syysloma kuljetusalalla alakohtaisesti?
– Ei se onnistu millään alalla. Kokoluokaltaan uudistus olisi noin kolmannes Pekkas-ratkaisusta, eikä se ole alakohtaisesti tehtävissä. En näe mitään muuta tyylikästä vaihtoehtoa kuin muuttaa vuosilomalakia, ja nythän vuosilomalakikomitea työskentelee, joten ehdotus sopii vallan mainiosti ajankohtaan.

Eikö AKT:lle riitä tällä kertaa, että tupossa laatuasiat siirretään työryhmiin valmisteltaviksi?
– Työryhmätupojen aikakausi on päättynyt. Nytkin on käyty irvokasta keskustelua vuorotteluvapaasta. Joka sopimuskierroksella ay-liike joutuu ostamaan uudestaan määräaikaisiksi sovitut edut. Se on aivan järjetöntä ja työnantajille loistava lypsyautomaatti.

Millainen tupohenki AKT:ssa vallitsee?
– Me olemme avoimin mielin liikkeellä ja haluamme katsoa, mikä on tupovaihtoehdon sisältö ja sen jälkeen pohtia, miten se meille soveltuu. Vuosilomakysymyksen lisäksi työelämässä on muitakin parannusta kaipaavia asioita, kuten luottamusmiesjärjestelmän kehittäminen ja irtisanomissuojan parantaminen.
– Lisäksi vaadimme liukumakompensaatiota. Emme voi olla mukana sellaisessa ratkaisussa, jossa liukumia ei kompensoida tavalla tai toisella.

Työnantajapuolella on väläytelty jopa neljän vuoden tupoa, jossa työrauha lyötäisiin lukkoon ja palkat sovittaisiin vuosittain. Istuisiko syysloma tällaiseen ajatteluun?
– Työnantajien haikailu, että osa kysymyksistä jätettäisiin auki, ei ole realismia. Neljä vuotta on liian pitkä aika, mutta poikkeuksellisissa oloissa kaksi vuotta voisi ylittyä. Syysloman lisäksi täytyy sopia muistakin työelämän parannuksista.
– Lähtökohtaisesti keskustelu on nyt ollut tervettä eli palkankorotusten pitää olla reilusti palkankorotuksia eikä mitään veronalennuksia.
– SAK:n valtuustosta voi vetää kohtuudella johtopäätöksen, että ihmiset laajemmin odottavat nyt työelämään parannuksia eikä mitään työryhmiä. Nyt ollaan irti lama-ajasta, ja talouskasvun aikakaudella palkansaajilla on aivan perusteltu vaatimus saada kohtuullinen osuutensa hyvinvoinnin kasvusta.

Palkkatyöläinen 4.6.2002 nro 5/02

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)