Jotta voi syntyä tupoedellytyksiä,
pitää löytyä jotain konkreettista, merkittävää, tupon kautta toteutettavaa ja
aidosti työelämän parantavaa. Toisaalta Suomessa on pitkään mietitty, mikä neuvoksi
työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, työssä jaksamiseen ja työttömyyteen.
Meidän mielestämme nämä yhdistyvät parhaalla mahdollisella tavalla koulujen syysloman
yhteyteen ajoitettavalla lomaviikolla.
Syysloma aidosti lisää perheen yhdessäoloaikaa. Työssä jaksamisen kannalta
pimeän syksyn katkaiseminen lomaviikolla on aivan ehdoton: monillahan on kesäloma jo
toukokuussa ja seuraava pidempi vapaa vasta jouluna. Kyseessä on 40 tunnin vuosityöajan
lyhentäminen, jolla on ilman muuta myös työllistävä vaikutus.
Eikö 40 tunnin työajan lyhennys ole utopistinen ajatus kalleudessaan?
Tosiasiassa syysloman kustannusvaikutus on noin kolme neljä prosenttia. Kyse
on siitä, että tehdään riittävän pitkä sopimus ja otetaan sopimuksen
kustannusvaikutusta mitoitettaessa huomioon syysloman vaikutus. Sen kustannusvaikutus
voisi olla esimerkiksi prosentti per vuosi, mikä vähentäisi palkankorotusten suuruutta.
Voisiko työajan lyhennyksellä kompensoida palkankorotukset kokonaan?
Ei tietenkään. Emme me tee prosentin palkankorotuksia emmekä ole ajatelleet,
että työajan lyhennys onnistuisi yhden vuoden sopimusratkaisulla. Reilusti kunnon
palkankorotukset ovat edelleen tavoitteenamme, mutta kustannusvaikutuksessa loman vaikutus
voidaan ottaa huomioon palkankorotusten tasoa mitoitettaessa.
Onko syysloma AKT:lle tupoon lähtemisen kynnyskysymys?
Ei sillä tavalla, että vain ja ainoastaan syysloman toteutuessa AKT olisi
mukana tupossa. Haluamme herättää keskustelun siitä, että tupon laadullisten asioiden
täytyy olla merkittäviä ja konkreettisia, jotta tupo ylimalkaan on hyväksyttävissä.
Palkankorotuksethan voidaan toteuttaa alakohtaisesti eikä tupoa tarvita.
Syysloma on lainsäädäntökysymys, johon tarvitaan työntekijät, työnantaja ja
valtio. Se on niin merkittävä asia, että siihen vaaditaan kokonaisratkaisu.
Onnistuisiko syysloma kuljetusalalla alakohtaisesti?
Ei se onnistu millään alalla. Kokoluokaltaan uudistus olisi noin kolmannes
Pekkas-ratkaisusta, eikä se ole alakohtaisesti tehtävissä. En näe mitään muuta
tyylikästä vaihtoehtoa kuin muuttaa vuosilomalakia, ja nythän vuosilomalakikomitea
työskentelee, joten ehdotus sopii vallan mainiosti ajankohtaan.
Eikö AKT:lle riitä tällä kertaa, että tupossa laatuasiat siirretään
työryhmiin valmisteltaviksi?
Työryhmätupojen aikakausi on päättynyt. Nytkin on käyty irvokasta keskustelua
vuorotteluvapaasta. Joka sopimuskierroksella ay-liike joutuu ostamaan uudestaan
määräaikaisiksi sovitut edut. Se on aivan järjetöntä ja työnantajille loistava
lypsyautomaatti.
Millainen tupohenki AKT:ssa vallitsee?
Me olemme avoimin mielin liikkeellä ja haluamme katsoa, mikä on
tupovaihtoehdon sisältö ja sen jälkeen pohtia, miten se meille soveltuu.
Vuosilomakysymyksen lisäksi työelämässä on muitakin parannusta kaipaavia asioita,
kuten luottamusmiesjärjestelmän kehittäminen ja irtisanomissuojan parantaminen.
Lisäksi vaadimme liukumakompensaatiota. Emme voi olla mukana sellaisessa
ratkaisussa, jossa liukumia ei kompensoida tavalla tai toisella.
Työnantajapuolella on väläytelty jopa neljän vuoden tupoa, jossa työrauha
lyötäisiin lukkoon ja palkat sovittaisiin vuosittain. Istuisiko syysloma tällaiseen
ajatteluun?
Työnantajien haikailu, että osa kysymyksistä jätettäisiin auki, ei ole
realismia. Neljä vuotta on liian pitkä aika, mutta poikkeuksellisissa oloissa kaksi
vuotta voisi ylittyä. Syysloman lisäksi täytyy sopia muistakin työelämän
parannuksista.
Lähtökohtaisesti keskustelu on nyt ollut tervettä eli palkankorotusten pitää
olla reilusti palkankorotuksia eikä mitään veronalennuksia.
SAK:n valtuustosta voi vetää kohtuudella johtopäätöksen, että ihmiset
laajemmin odottavat nyt työelämään parannuksia eikä mitään työryhmiä. Nyt ollaan
irti lama-ajasta, ja talouskasvun aikakaudella palkansaajilla on aivan perusteltu vaatimus
saada kohtuullinen osuutensa hyvinvoinnin kasvusta.