Jonkinasteista tykytoimintaa järjestetään 90 prosentissa vähintään kahden henkilön työpaikoista. Joka kolmannen työntekijän työpaikassa tykytoimintaan aiotaan sijoittaa seuraavan vuoden aikana nykyistä enemmän voimavaroja. Vahvimmin tykytoimintaa on kehittämässä kuntasektori.

Tykytoiminnan ongelma-aloja ovat rakentaminen, terveydenhuolto ja maa- ja metsätalous. Niissä toimintaa on vähemmän ja siihen suunnataan vähemmän rahaa, vaikka esimerkiksi rakentamisessa tykytoiminnan koetaan vastaavan hyvin siihen käytettyjä kustannuksia ja tuottavan taloudellista hyötyä.

Suurin osa tykytoiminnasta on liikuntaa ja virkistystä sekä työympäristön turvallisuuden ja työntekijöiden ammatillisen osaamisen parantamista. Työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin sekä työyhteisön toiminnan ja työn organisoinnin parantamiseen tulisi kiinnittää lisää huomiota.

Tykytoiminta kaipaa jatkuvuutta ja vakiintumista osaksi työpaikan päivittäisiä toimintatapoja. Tykytoiminta koetaan monesti arkisesta työnteosta irralliseksi ja erilliseksi, tempaus- ja tapahtumaluonteiseksi toiminnaksi. Eniten tykytoiminnan järjestämistä haittasivat kiire ja hankalat työajat. Avainkysymyksiä ovat eri tahojen yhteistyön onnistuminen sekä kaikkien työpaikan osapuolten osallistuminen ja sitoutuminen.